Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Talouskasvu edellyttää toimivaa pankkisektoria

Pankkien välinen kilpailu hyödyttää sekä yrityksiä että kotitalouksia.

Suomen nykyinen taloustilanne on lisännyt kiinnostusta rahan synty­tapoihin ja kannustimiin, jotka ohjaavat pankkien luotonantoa.

Erityisesti pankkitoimiala on kantanut huolta pankkien lisääntyvän sääntelyn vaikutuksista luoton­antoon. Toisaalta monet talouden analysoijat – esimerkiksi Financial Timesin kolumnisti Martin Wolf – ovat olleet huolissaan pankkien ­liiallisesta velkaantumisesta ja luotonantokapasiteetista, joka on yhdistetty pankkien ”kykyyn luoda rahaa”.

Pankkisektorin rooli luoton­annossa ja sitä kautta talouskasvun edellytysten rakentamisessa on joka tapauksessa olennainen.

Rahalla viitataan useimmiten keskuspankkirahaan eli käteiseen ja liikepankkien keskuspankissa pitämiin varoihin, joita vain keskuspankki voi laskea liikkeelle.

Tällaisen ”suppean rahan” luonti tapahtuu rahapoliittisilla operaa­tioilla. Keskuspankki joko lainaa rahaa liikepankeille tai maksaa arvopaperiostojaan.

Lyhyiden markkinakorkojen taso määräytyy rahamarkkinoilla, joilla pankit käyvät keskenään kauppaa keskuspankkirahalla. Kaupankäynti vaikuttaa kuitenkin vain rahan jakautumiseen pankkien kesken: se ei koskaan synnytä uutta rahaa.

Rahan käsite laajenee, jos keskuspankkirahaan lisätään pankkien yleisöltä vastaanottamat talletukset. Kun pankkien asiakkaat ottavat lainaa pankeista enemmän kuin luottoja maksetaan takaisin, pankki­tileillä oleva rahamäärä – pankkien vastaanottamien talletusten summa – kasvaa. Pankkilainojen kehitys heijastuu siten suoraan ”lavean rahan” määriin. Ja kun pankkilainoja lyhennetään enemmän kuin uusia luottoja otetaan, laveasti määritellyn rahan määrä supistuu.

Talletuskannan ja luottojen kehitys ei tapahdu muusta taloudesta irrallaan. Esimerkiksi luottojen kysyntää Suomessa ja euroalueella hillitsevät nyt vaimeat talousnäkymät. Luotonannon kasvua rajoittavat myös pankkien asiakasriskit ja tuottotavoitteet, keskuspankkien rahapolitiikka ja pankkivalvontaan liittyvät viranomaismääräykset. Kannattavuudestaan huolehtiva pankki myöntää vain luottoja, joiden tuotto-odotus ylittää pankin rahoituskustannukset, muut kulut sekä pääomalle vaadittavan korvauksen.

Koska rahamäärillä ja inflaatiolla on yhteys toisiinsa, keskuspankki rajoittaa rahan määrän kasvua säätelemällä korkotasoa. Rahapolitiikan kiristäminen korkoja nostamalla hillitsee kulutusta, investointeja ja luottojen kysyntää. Viranomaissäätely rajoittaa pankkien riskin­ottoa luotonannossa ja omassa sijoitustoiminnassa. Esimerkiksi vaka­varaisuussäädökset asettavat pankkien luotonannolle selvät puitteet.

Pankkien välinen kilpailu ja rahoitusjärjestelmän innovaatiot hyödyttävät yrityksiä ja kotitalouksia. Mikäli pankkijärjestelmän luoton­anto rajoitettaisiin murto-osaan nykyisestä ja talletuksille asetettaisiin sadan prosentin varantovelvoite – kuten 1930-luvun laman jälkimai­ningeissa laaditussa Chicago Planissa, joka on nyt nostettu uudelleen keskusteluun –, kotitalouksien ja yritysten edellytykset rahoittaa kulutustaan ja investointejaan heikkenisivät. Pankkeja ja pääomamarkkinoita, joilla pankkien rooli on keskeinen, tarvitaan kohdentamaan rahoitusta kannattaviin hankkeisiin.

Sekä tutkimus että käytännön kokemukset viittaavat siihen, että rahamäärien ja luottojen kehityksellä on selvä yhteys hintojen kehitykseen.

Tämän vuoksi rahan luonnin säätelyn tulee lähteä hintavakaustavoitteesta. Valtion menoja ei voida rahoittaa suoraan esimerkiksi keskuspankkirahan liikkeeseenlaskuilla. Se, että julkisen sektorin tulee kattaa menonsa markkinoilta, ei estä julkista sektoria rahoittamasta kestävää toimintaansa.

Taloudessa ja rahoitusmarkkinoilla tapahtuu aika ajoin ylilyöntejä. Yksi finanssikriisin tärkeimmistä opetuksista oli, että viranomaisten mahdollisuuksia ehkäistä pankkijärjestelmän vakautta uhkaavia riskejä tulee lisätä. Viranomaisille onkin myönnetty uusia valtuuksia rajoittaa järjestelmäriskien syntymistä.

Makrovakausvälineiden avulla pyritään hillitsemään luotonantoa noususuhdanteen aikana sekä rajoittamaan ylisuurten pankkilainojen myöntämistä. Kun euroalueen rahapolitiikka mitoitetaan ensisijaisesti hintavakauden näkökulmasta, viranomaisilla pitää olla Suomessakin riittävä välineistö riskien rajoittamiseen ja rahoitusvakauden varmistamiseen.

Tuomas Välimäki ja Jarmo Kontulainen

Välimäki on osastopäällikkö ja

Kontulainen johtava neuvonantaja Suomen Pankissa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yksi Suomen teollisuuden suurimpia julkisia salaisuuksia: Sakon asetehdas osui napakymppiin, kun sen kivääreistä tuli hitti Yhdysvalloissa

    2. 2

      Helsingin hinnat karkaavat ensiasunnon ostajien käsistä, huonokuntoinen pikkukaksio voi maksaa jo 250 000 euroa – katso laskurista, kuinka suureen asuntolainaan sinulla olisi varaa

    3. 3

      Verkko pursuaa lentoja ja majoituksia vertailevia hakukoneita, mutta moni niistä jekuttaa kuluttajaa – Näillä ammattilaisten vinkeillä löydät varmasti halvimmat liput ja majoitukset

    4. 4

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    5. 5

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    6. 6

      Tässä on Suomen vaarallisin kortteli – koko maan riskialtteimmista risteyksistä kolme ympäröi pientä aluetta Taka-Töölössä

    7. 7

      Näin sinkkuja sorretaan yhteiskunnassa – yksinasuvia syrjitään niin verotuksessa kuin ruokaostoksillakin

    8. 8

      Masennuslääke mahdollisti minulle koulutuksen ja ammatin – aamuisin otan pienen tabletin ja elän hyvää elämää

    9. 9

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    10. 10

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    3. 3

      Tajuttomana 15 vuotta maannut mies virkosi, kun tutkijat osuivat oikeaan hermoon – löydös voi parantaa koomapotilaiden hoitoa

    4. 4

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    5. 5

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    6. 6

      Millaista palkkaa nuorten unelma-ammateista todellisuudessa maksetaan? HS:n testi paljastaa niin muusikon kuin koodarinkin ansiot

    7. 7

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    8. 8

      Pohjois-Korea uhkasi ampua alas Yhdysvaltojen pommikoneet – Valkoinen talo pitää puheita Trumpin julistamasta sodasta ”absurdeina”

    9. 9

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    10. 10

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää