Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Yliopistosäästöjä siilo kerrallaan

Helsingin yliopisto kertoi tällä viikolla tuloksia yt-neuvotteluistaan.

Helsingin yliopisto kertoi tällä viikolla tuloksia yt-neuvotteluistaan. Ensi viikolla on vuorossa Aalto-yliopisto. Samanlaisia ­uutisia on jo kuultu ja kuullaan myös muualta maasta. Taustalla ovat hallitusohjelman mukaiset valtiontalouden säästöt.

Säästökeinot vaihtelevat tilanteen mukaan. Helsingin yliopistossa väkeä joutuu lähtemään erityisesti hallinnosta. Tavoite on, että yli 50 erillisestä yksiköstä koostuvan hallinnon tilalle rakennetaan yksi palveluorganisaatio.

Siksi tämänkertaiset päätökset olivat tutkimuksen ja opetuksen kannalta hieman pehmeämpiä kuin julkisesta keskustelusta olisi etukäteen voinut päätellä. Edessä voi silti olla uusia ikäviä yllätyksiä. Seuraavasta kerrasta ei selvittäisi uudella hallintoremontilla.

Yliopistoissa työskentelevät ovat moittineet valtion säästöpäätöksiä useilla ­perusteilla. Leikkauksissa on nähty sivistysvihamielisyyttä, Suomen talouden tulevan pohjan rapauttamista ja yleistä epäoikeudenmukaisuutta.

On oma keskustelunsa pohtia, ovatko valtiontalouden säästöt oikeaa politiikkaa. Jos niitä toteutetaan, voi kysyä, mikä olisi viisain tapa.

Säästöillä on taipumus kohdistua sinne, missä niitä voi vähimmällä vaivalla tehdä. Poliittiset päättäjät tuppaavat tekemään ratkaisuja, jotka ovat poliittisesti vähemmän ikäviä kuin niiden vaihtoehdot. Organisaatiot puolestaan etsivät malleja, jotka olisivat niiden omasta näkökulmasta katsoen siedettäviä.

Yliopistoihin kohdistuvien säästöjen keskeinen ongelma on, että valtio päättää säästösummat mutta ei suostu tarkastelemaan samalla Suomen korkeakoulujärjestelmän kokonaisuutta. Yliopisto ei voi puuttua asioihin, jotka ovat valtion päätösvallassa.

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Arto Mustajoki ja Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri kirjoittivat viime kevään vaalien alla yhdeksänkohtaisen Suomen yliopistojärjestelmän korjausohjelman. Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan julkaisema analyysi herätti huomiota, mutta hallitusohjelmaan asti ajatukset eivät kantaneet.

Kirjoittajat halusivat, että koko yliopistokenttää katsotaan yhdessä. Nykytilanne on tehoton ja hajanainen. Suomessa oli raportin ilmestyessä 272 yliopistollista yksikköä. Tieteenaloja on 54, joista 27 on edustettuna vähintään kuudessa yliopistossa.

Lääkkeisiin kuuluivat esimerkiksi yksikköjen määrän puolittaminen, oppituoli­järjestelmän muuttaminen joustavammaksi, kandidaatti- ja maisteriopintojen selvempi erottaminen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon tarkentaminen.

Esitykset johtaisivat toteutuessaan siihen, että yliopistot erikoistuisivat tieteen­alojensa, tuotettujen tutkintojen ja tehdyn tutkimuksen suhteen. Rahat jaettaisiin ­ottaen huomioon sekä tulevaisuuden tarpeet että siihenastiset saavutukset.

Uudistusten lista voisi olla jonkun toisen tekemänä hiukan toisennäköinen, mutta todennäköisesti perusviesti olisi sama. Säästöjen teko siilo kerrallaan aiheuttaa suuremmat vahingot kuin yliopistojärjestelmän remontointi kokonaisuutena.

Kokonaisuudistus voisi kuitenkin johtaa hallituksen kannalta hankalaan loppu­tulokseen. Kansainvälisissä vertailuissa parhaat yliopistot, kuten Helsingin yliopisto, vahvistuisivat ja pienten yliopistojen sisäinen kirjo kapenisi. Sellaisen päätöksen tekeminen olisi tuskallista seuraavia vaaleja ajatellen, mutta vuosien mittaan lopputulos olisi koko Suomen edun mukainen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Pääkirjoitus
  • Yliopistot
  • Valtiontalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Uusittu Napakymppi oli juuri niin köppäinen kuin edeltäjänsäkin: Kaitsun tunnari, tärisevät treffailijat ja muut olennaiset ovat mukana edelleen – ja se on ihanaa

    4. 4

      Jopa 13 tonnia vetyperoksidia valunut maahan junan säiliövaunusta Kouvolassa

    5. 5

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    6. 6

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    7. 7

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    8. 8

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    9. 9

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    10. 10

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    2. 2

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    8. 8

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    9. 9

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    10. 10

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää