Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Nato-selvitys auttaa ymmärtämään naapuria

Suomessa on nyt suurin tarve selvitykselle, joka ennakoi Ruotsin Nato-ratkaisuja.

Suomen ja Ruotsin pääministerit kirjoittivat viime viikonvaihteessa Dagens Nyheterin ja Lännen Me­dian lehtien julkaisemassa yhteis­artikkelissa, että liittoutumattomuus palvelee molempia maita ­hyvin. He totesivat myös, etteivät usko äkkikäännöksiin näissä kysymyksissä.

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström näki tässä tavan rauhoitella suomalaisia: pelkoa Ruotsin äkillisestä liittymisestä Natoon ei ole. Pääministerien artikkeli taisi ­tosin rauhoitella myös ruotsalaista Nato-keskustelua – Suomikaan ei ole näillä näkymin liittoutumassa.

Jo pelkkä ajatus jäsenyyden vaikutusten tarkastelusta tai Nato-selvitysten tekemisestä hermostuttaa monia sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomessa ollaan kuitenkin rutinoituneempia: Juha Sipilän (kesk)hallituksen ohjelmaan kuuluu taas uuden Nato-selvityksen laatiminen.

Selvityksen tarkoitus ei ole tuoda ilmi jotain uutta. Mitä Natosta ei jo tiedettäisi parinkymmenen vuoden yhteistyön sekä monien selvitysten ja tutkimusten jälkeen?

Selvitykset ovat olleet pikemminkin näkemyksiä siitä, miten Suo­melle tärkeät toimijat ymmärtävät Naton, erityisesti Naton ja Venäjän suhteet. Tavallaan kyse onkin ollut eräänlaisista Venäjä-selvityksistä.

Juuri nyt Nato-asiassa on suurin tarve Ruotsi-selvitykselle. Ruotsin liittyminen Natoon näyttäisi olevan ainoa syy, joka saisi väistämättä myös Suomen hakemaan Nato-jäsenyyttä. Jos Ruotsissa katsotaan, että Nato-jäsenyys on tarpeen tai että ­jäsenyyden hyödyt ovat haittoja suuremmat, Suomessa olisi hyvin vaikea osoittaa, että me emme ­Nato-jäsenyyttä tarvitse – tai todeta, että jäsenyydestä olisi Suomelle enemmän haittaa kuin ulkopuolella pysymisestä.

Suomalainen Ruotsi-selvitys voisi auttaa myös Ruotsia: siellä kysymys Nato-selvityksestä on nimittäin ollut – jos mahdollista – vielä monimutkaisempi kuin Suomessa. Viime vuonna saavutettu poliittinen yhteisymmärrys Ruotsin puolustuksen suunnasta oli kompromissi. Samalla päädyttiin selvittämään puolustusyhteistyötä yleisemmin, muttei Nato-jäsenyyttä – eikä liittoutumattomuudesta haluttu tehdä selvitystä.

Ulkoministeri Wallström on todennut, että Nato-selvitys olisi itsessään turvallisuusriski, koska se lisäisi epävarmuutta Ruotsin linjasta. Wallströmille on tosin vastattu, että tällainen äänen pohdiskelu se vasta epävarmuutta lisääkin.

Nato-selvitys on Ruotsissa hieman vakavampi asia kuin Suomessa: virallinen selvitys nähtäisiin osana konsensuksen rakennusta – ellei peräti lopullisena konsensuksena.

Ruotsalaisessa Nato-keskustelussa korostuvat turvallisuuspoliittisten argumenttien ohella arvot ja identiteetti. Ydinaseettomuus on monille keskeinen arvo, eivätkä näin ajattelevat halua Ruotsin liittyvän ydinaseita arsenaalissaan pitävään sotilasliittoon. Keskustelussa nousevat esiin myös Ruotsin kansainvälisen identiteetin ainutlaatuisuus ja maan ulkopoliittinen aktiivisuus, joihin Nato-jäsenyys saattaisi vaikuttaa.

Sekä Suomessa että Ruotsissa on lopulta kyse siitä, miten omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa voidaan harjoittaa sotilasliiton jäsenenä, ja siitä, kuinka voidaan itse päättää omien asevoimien käytöstä.

Viime vuosisadan jälkipuoliskolla Suomi ja Ruotsi korostivat puolueettomuuttaan: maille oli tärkeää, että ne osallistuvat vain sellaisiin kansainvälisiin operaatioihin, joille oli YK:n mandaatti eli käytännössä kaikkien maiden hyväksyntä. EU-jäsenyys ja Nato-yhteistyö ovat tehneet näiden järjestöjen kriisin­hallinta­operaatioista hyväksytyn ja käytännössä tärkeimmän kansainvälisen osallistumisen muodon. Nyt pohditaan jo osallistumista muiden maiden puolustukseen.

Näissä oloissa Nato-selvitykset ovat ennen muuta selvityksiä puolustusvelvoitteen merkityksestä osana maiden itseymmärrystä. Sitovat puolustusvelvoitteet ovat olleet tähän saakka mahdottomia Suomelle ja Ruotsille siinä missä sotilasliitolle on ollut mahdotonta luvata puolustaa muita kuin omia jäseniään.

Selvityksissä voidaan silti tehdä uusia tulkintoja Nato-yhteistyön mahdollisuuksista. Nato-kumppanuutta voitaisiin esimerkiksi kehittää puolustukselliseen suuntaan, liittoutumattomien kumppanien kansallisten päätösten pohjalta.

Ehkä arvaamattomaan nykytilanteeseen sopii, että tarjotaan myös hieman arvaamattomia vaihtoehtoja. Jos vaihtoehtoa tarjoaa kaksi ­tiiviistä yhteistyötä tekevää maata yhdessä, sillä on enemmän paino­arvoa kuin yhden maan näkemyk­sillä.

Hanna Ojanen

Kirjoittaja on Jean Monnet -professori Tampereen yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    5. 5

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    6. 6

      Huippulääkäri Sakari Orava kertoo meheviä tarinoita urheilutähtien maailmasta: Beckhamit popsivat pizzaa, toiset huusivat mamma miaa ja suihkuhuone vilisi torakoita

    7. 7

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    8. 8

      Meidän kaikkien kannattaisi seurata reissuillamme tarkemmin, mitä riksakuskit älypuhelimillaan tekevät

    9. 9

      Helsinki aikoo vaikeuttaa Tuusulanväylän ruuhkasumpussa autoilua entisestään – ”Kauhealta se kuulostaa”

    10. 10

      John McCain on jälleen kaatamassa republikaanien esityksen terveyden­huolto­uudistuksesta: ”En voi hyvällä omallatunnolla äänestää tätä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    4. 4

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    5. 5

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    6. 6

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    9. 9

      Vihreiden nousukiito hiipui: puolue putosi HS-gallupissa kolmanneksi – perussuomalaisten kannatus jatkaa kasvuaan

    10. 10

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    8. 8

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    9. 9

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää