Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Innovaatiot vaativat valtiolta aktiivisuutta

Julkisen vallan pitäisi tulla rohkeammin jakamaan riskiä yksityisen sektorin kanssa.

Maailmanlaajuisen finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Suomen talous on kärsinyt sitkeästä suhdanne- ja rakennekriisistä. Tuottavuuden kasvu on tyrehtynyt ja korkean teknologian tuotteiden vienti romahtanut. Yrityksillä on vaikeuksia valmistaa innovatiivisia tuotteita.

Juha Sipilän (kesk) hallitus on vastannut vaikeuksiin omilla talous­poliittisilla tavoitteillaan. Hallitus ha­luaa parantaa hintakilpailukykyä merkittävästi alentamalla työvoimakustannuksia, purkamalla yritys­toimintaa haittaavaa säätelyä ja ­tasapainottamalla julkista taloutta menoleikkausten avulla.

Hallitus on myös päättänyt leikata koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomenoja, ja tämä on tehnyt viime hallituskaudella esiin nousseesta osaamiskriisistä akuutin. Vaikka hallituksen retoriikassa korostetaan jatkuvasti rakenteiden uudistamista, koulutus- ja tutkimusleikkaukset rapauttavat yhteiskunnan osaamisperustaa ja hidastavat talouden ­uudistamista.

Monessa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa on käyty yt-neuvotteluja, ja tänä vuonna on odotettavissa paljon irtisanomisia. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan leikkausten on ennustettu vievän yli­opistojen tutkijoita ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa ulkomaille. Leikkaukset ovat kohdis­tuneet erityisesti tutkimus- ja ­kehittämistoimintaa helpottaviin yritystukiin. Siinä missä esimerkiksi maa- ja metsätalouden tukiin panostetaan, innovaatiorahoittaja Tekesiltä leikataan rajusti resursseja.

Tätä politiikkaa selittänee osaltaan se, että nykyisillä johtavilla päättäjillä ei ole vahvaa luottamusta osaamisen, teknologian ja innovaatioiden merkitykseen. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että osaamisen ja innovaatioiden merkitys Suomen talouden ja yhteiskunnan kehitykselle olisi vähentymässä.

Valtioilla on ollut merkittävä rooli innovaatiotalouksien kehityksessä. Valtiota tarvitaan jakamaan innovaatioiden kehittämisen riskiä yksityisen sektorin kanssa, sillä innovaatioiden kehittäminen on riskialtista ja se tapahtuu epävarmuuden vallitessa.

Innovaatiotutkija Mariana Mazzucato on osoittanut, että jopa vapaan kapitalismin malliksi mielletyssä Yhdysvalloissa liittovaltiolla on ollut valtava merkitys monien alojen – kuten informaatioteknologian sekä bio- ja nanoteknologian – vallan­kumouksellisessa kehityksessä.

Suomi ei olisi noussut eurooppa­laiseksi innovaatiojohtajaksi ilman pitkäjänteistä politiikkaa. Tekes on myötävaikuttanut Nokian menestykseen, metsäteollisuuden uusiutumiseen ja pelialan viime vuosien nousuun. Sitra oli 1970-luvulla ­visionäärinen toimija, joka ymmärsi teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeen ennen monia muita.

Julkisen innovaatiorahoituksen merkityksestä Suomessa on olemassa todistusaineistoa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ylläpitämän, suomalaisten yritysten innovaatioita kartoittavan SFINNO-tietokannan mukaan Tekesin rahoitusta oli ­mukana yli 60 prosentissa vuosina 1985–2007 tunnistetuista kaupallisista innovaatioista. Julkisilla toimijoilla on myös ollut valtava merkitys yritysten ja tutkimuslaitosten innovaatioyhteistyön rakentajina.

Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää myös huomiota innovatiivisiin julkisiin hankintoihin, joiden edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Jos pienikin osa vuosittaisista, ­arvoltaan yli 30 miljardin euron ­julkisista hankinnoista ohjattaisiin älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen, se loisi markkinoita suomalaisille kasvuyrityksille ja tehostaisi julkisen sektorin toimintaa.

Tällaisista älykkäistä ratkaisuista on jo muutamissa kaupungeissa saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Oulussa otettiin innovatiivisen ­julkisen hankinnan ansiosta käyttöön digitaalinen lukkojärjestelmä. Innovatiivisten julkisten hankintojen yleistyminen tulevina vuosina edellyttäisi kuitenkin, että hankinnoista päättävissä organisaatioissa ei pelättäisi liikaa epäonnistumisia.

Sipilän hallituksen politiikassa on korostunut ajatus siitä, että julkinen ylisääntely ja byrokratia hidastavat talouden rakennemuutosta.

Talouspolitiikkaa suunniteltaessa kannattaisi kuitenkin pitää mielessä, että innovaatioiden kehitys edellyttää yrittäjähenkistä valtiota, joka toimii kärsivällisenä investoijana, verkostojen luojana ja kysynnän lähteenä uusille tuotteille ja palveluille.

Antti Alaja

Kirjoittaja on ajatuspaja Kalevi

Sorsa -säätiön projektitutkija.

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    2. 2

      Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

    3. 3

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    4. 4

      Kyllä, Donald Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla saa Cokista – internet tietysti rakastaa

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Anemia voi tulla, vaikka söisi oikein – Nämä kuusi myyttiä raudasta on aika kumota

    7. 7

      Ensimmäinen länsimetroa koskevista oikeudenkäynneistä sai päätöksensä: maksajiksi joutuvat YIT ja Länsimetro Oy

    8. 8

      Suomalaisten omistusten piilottelun mahdollistava porsaanreikä jää lakiin – talousvaliokunnan puheenjohtaja Turunen puolustaa esitystä: ”Pidän tätä voittona perussuomalaisille”

    9. 9

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    10. 10

      Emmekö juhlavuotena uskalla puhua Suomen historian säröistä – juhlarahan sensurointi oli jo viikon toinen huono sananvapausuutinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    2. 2

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    3. 3

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    4. 4

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    5. 5

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    6. 6

      Mullistava löytö: ihmisiä eli Amerikassa yli satatuhatta vuotta luultua aikaisemmin

    7. 7

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    8. 8

      Vihreiltä todellinen jättiyllätys: Sanna Vesikansa valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaispormestariksi

    9. 9

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    10. 10

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    5. 5

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    6. 6

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää