Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Innovaatiot vaativat valtiolta aktiivisuutta

Julkisen vallan pitäisi tulla rohkeammin jakamaan riskiä yksityisen sektorin kanssa.

Maailmanlaajuisen finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Suomen talous on kärsinyt sitkeästä suhdanne- ja rakennekriisistä. Tuottavuuden kasvu on tyrehtynyt ja korkean teknologian tuotteiden vienti romahtanut. Yrityksillä on vaikeuksia valmistaa innovatiivisia tuotteita.

Juha Sipilän (kesk) hallitus on vastannut vaikeuksiin omilla talous­poliittisilla tavoitteillaan. Hallitus ha­luaa parantaa hintakilpailukykyä merkittävästi alentamalla työvoimakustannuksia, purkamalla yritys­toimintaa haittaavaa säätelyä ja ­tasapainottamalla julkista taloutta menoleikkausten avulla.

Hallitus on myös päättänyt leikata koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomenoja, ja tämä on tehnyt viime hallituskaudella esiin nousseesta osaamiskriisistä akuutin. Vaikka hallituksen retoriikassa korostetaan jatkuvasti rakenteiden uudistamista, koulutus- ja tutkimusleikkaukset rapauttavat yhteiskunnan osaamisperustaa ja hidastavat talouden ­uudistamista.

Monessa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa on käyty yt-neuvotteluja, ja tänä vuonna on odotettavissa paljon irtisanomisia. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan leikkausten on ennustettu vievän yli­opistojen tutkijoita ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa ulkomaille. Leikkaukset ovat kohdis­tuneet erityisesti tutkimus- ja ­kehittämistoimintaa helpottaviin yritystukiin. Siinä missä esimerkiksi maa- ja metsätalouden tukiin panostetaan, innovaatiorahoittaja Tekesiltä leikataan rajusti resursseja.

Tätä politiikkaa selittänee osaltaan se, että nykyisillä johtavilla päättäjillä ei ole vahvaa luottamusta osaamisen, teknologian ja innovaatioiden merkitykseen. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että osaamisen ja innovaatioiden merkitys Suomen talouden ja yhteiskunnan kehitykselle olisi vähentymässä.

Valtioilla on ollut merkittävä rooli innovaatiotalouksien kehityksessä. Valtiota tarvitaan jakamaan innovaatioiden kehittämisen riskiä yksityisen sektorin kanssa, sillä innovaatioiden kehittäminen on riskialtista ja se tapahtuu epävarmuuden vallitessa.

Innovaatiotutkija Mariana Mazzucato on osoittanut, että jopa vapaan kapitalismin malliksi mielletyssä Yhdysvalloissa liittovaltiolla on ollut valtava merkitys monien alojen – kuten informaatioteknologian sekä bio- ja nanoteknologian – vallan­kumouksellisessa kehityksessä.

Suomi ei olisi noussut eurooppa­laiseksi innovaatiojohtajaksi ilman pitkäjänteistä politiikkaa. Tekes on myötävaikuttanut Nokian menestykseen, metsäteollisuuden uusiutumiseen ja pelialan viime vuosien nousuun. Sitra oli 1970-luvulla ­visionäärinen toimija, joka ymmärsi teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeen ennen monia muita.

Julkisen innovaatiorahoituksen merkityksestä Suomessa on olemassa todistusaineistoa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ylläpitämän, suomalaisten yritysten innovaatioita kartoittavan SFINNO-tietokannan mukaan Tekesin rahoitusta oli ­mukana yli 60 prosentissa vuosina 1985–2007 tunnistetuista kaupallisista innovaatioista. Julkisilla toimijoilla on myös ollut valtava merkitys yritysten ja tutkimuslaitosten innovaatioyhteistyön rakentajina.

Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää myös huomiota innovatiivisiin julkisiin hankintoihin, joiden edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Jos pienikin osa vuosittaisista, ­arvoltaan yli 30 miljardin euron ­julkisista hankinnoista ohjattaisiin älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen, se loisi markkinoita suomalaisille kasvuyrityksille ja tehostaisi julkisen sektorin toimintaa.

Tällaisista älykkäistä ratkaisuista on jo muutamissa kaupungeissa saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Oulussa otettiin innovatiivisen ­julkisen hankinnan ansiosta käyttöön digitaalinen lukkojärjestelmä. Innovatiivisten julkisten hankintojen yleistyminen tulevina vuosina edellyttäisi kuitenkin, että hankinnoista päättävissä organisaatioissa ei pelättäisi liikaa epäonnistumisia.

Sipilän hallituksen politiikassa on korostunut ajatus siitä, että julkinen ylisääntely ja byrokratia hidastavat talouden rakennemuutosta.

Talouspolitiikkaa suunniteltaessa kannattaisi kuitenkin pitää mielessä, että innovaatioiden kehitys edellyttää yrittäjähenkistä valtiota, joka toimii kärsivällisenä investoijana, verkostojen luojana ja kysynnän lähteenä uusille tuotteille ja palveluille.

Antti Alaja

Kirjoittaja on ajatuspaja Kalevi

Sorsa -säätiön projektitutkija.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    2. 2

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    3. 3

      Neljä saksalaista Isis-tukijoiksi epäiltyä naista on pidätettyinä Irakissa – yksi heistä on todennäköisesti 16-vuotias Linda, joka herätti suuren mediahuomion

    4. 4

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    5. 5

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    6. 6

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    7. 7

      Elokuussa uudistuva opintotuki saa yhä kritiikkiä, tukiin voi vaikuttaa sopimuskikkailulla – kokosimme yhteen, mikä kaikki opintotuessa muuttuu ja mikä siinä hiertää

    8. 8

      Yhdysvaltain kongressi valmistee uusia pakotelakeja – esitys rajoittaisi presidentti Trumpin mahdollisuuksia lieventää Venäjä-sanktioita

    9. 9

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    10. 10

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    2. 2

      Erin Dillon menetti kaksi lastaan huumeiden takia, mutta haaveilee silti yhä huumeista – HS:n reportaasi valkoisten kerjäläisten kaupungista, jossa huumepussit toimitetaan kotioven eteen

    3. 3

      Olen pian taloudellisesti riippuvainen poikaystävästäni opintotuki­uudistuksen takia – ja se tuntuu nöyryyttävältä

    4. 4

      Taiteilija Miina Äkkijyrkkä syytti norjalaistaiteilijaa kopioinnista ja vaati 118 000 euron korvauksia – Tekijänoikeusneuvosto katsoi teokset parodioiksi

    5. 5

      CNN listasi maailman 50 upeinta luonnonihmettä – Suomesta mukaan mahtui yksi kohde

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Aurinkovoide ei suojaa ihoa, jos sitä käyttää väärin: ”Riskeihin ei suhtauduta tarpeeksi vakavasti” – Testaa, suojaudutko auringolta oikein

    8. 8

      Rintasyövästä kertaalleen parantuneen Astrid Swanin syöpä on uusiutunut

    9. 9

      ”Ne nipistää lapsilisistä / kiristää tilistä budjettii” – Paleface tunnetaan kantaa ottavista sanoituksista, mutta ovatko ne totta? Tarkistimme faktat

    10. 10

      Poliisi ampui yöpukuisen naisen Minneapolisissa hämärissä olosuhteissa – Nyt poliisipäällikkö joutui jättämään tehtävänsä australialaisnaisen ampumisen vuoksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    9. 9

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    10. 10

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    11. Näytä lisää