Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Innovaatiot vaativat valtiolta aktiivisuutta

Julkisen vallan pitäisi tulla rohkeammin jakamaan riskiä yksityisen sektorin kanssa.

Maailmanlaajuisen finanssikriisin puhkeamisen jälkeen Suomen talous on kärsinyt sitkeästä suhdanne- ja rakennekriisistä. Tuottavuuden kasvu on tyrehtynyt ja korkean teknologian tuotteiden vienti romahtanut. Yrityksillä on vaikeuksia valmistaa innovatiivisia tuotteita.

Juha Sipilän (kesk) hallitus on vastannut vaikeuksiin omilla talous­poliittisilla tavoitteillaan. Hallitus ha­luaa parantaa hintakilpailukykyä merkittävästi alentamalla työvoimakustannuksia, purkamalla yritys­toimintaa haittaavaa säätelyä ja ­tasapainottamalla julkista taloutta menoleikkausten avulla.

Hallitus on myös päättänyt leikata koulutus-, tutkimus- ja innovaatiomenoja, ja tämä on tehnyt viime hallituskaudella esiin nousseesta osaamiskriisistä akuutin. Vaikka hallituksen retoriikassa korostetaan jatkuvasti rakenteiden uudistamista, koulutus- ja tutkimusleikkaukset rapauttavat yhteiskunnan osaamisperustaa ja hidastavat talouden ­uudistamista.

Monessa yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa on käyty yt-neuvotteluja, ja tänä vuonna on odotettavissa paljon irtisanomisia. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan leikkausten on ennustettu vievän yli­opistojen tutkijoita ja yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa ulkomaille. Leikkaukset ovat kohdis­tuneet erityisesti tutkimus- ja ­kehittämistoimintaa helpottaviin yritystukiin. Siinä missä esimerkiksi maa- ja metsätalouden tukiin panostetaan, innovaatiorahoittaja Tekesiltä leikataan rajusti resursseja.

Tätä politiikkaa selittänee osaltaan se, että nykyisillä johtavilla päättäjillä ei ole vahvaa luottamusta osaamisen, teknologian ja innovaatioiden merkitykseen. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että osaamisen ja innovaatioiden merkitys Suomen talouden ja yhteiskunnan kehitykselle olisi vähentymässä.

Valtioilla on ollut merkittävä rooli innovaatiotalouksien kehityksessä. Valtiota tarvitaan jakamaan innovaatioiden kehittämisen riskiä yksityisen sektorin kanssa, sillä innovaatioiden kehittäminen on riskialtista ja se tapahtuu epävarmuuden vallitessa.

Innovaatiotutkija Mariana Mazzucato on osoittanut, että jopa vapaan kapitalismin malliksi mielletyssä Yhdysvalloissa liittovaltiolla on ollut valtava merkitys monien alojen – kuten informaatioteknologian sekä bio- ja nanoteknologian – vallan­kumouksellisessa kehityksessä.

Suomi ei olisi noussut eurooppa­laiseksi innovaatiojohtajaksi ilman pitkäjänteistä politiikkaa. Tekes on myötävaikuttanut Nokian menestykseen, metsäteollisuuden uusiutumiseen ja pelialan viime vuosien nousuun. Sitra oli 1970-luvulla ­visionäärinen toimija, joka ymmärsi teollisuuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarpeen ennen monia muita.

Julkisen innovaatiorahoituksen merkityksestä Suomessa on olemassa todistusaineistoa. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ylläpitämän, suomalaisten yritysten innovaatioita kartoittavan SFINNO-tietokannan mukaan Tekesin rahoitusta oli ­mukana yli 60 prosentissa vuosina 1985–2007 tunnistetuista kaupallisista innovaatioista. Julkisilla toimijoilla on myös ollut valtava merkitys yritysten ja tutkimuslaitosten innovaatioyhteistyön rakentajina.

Tulevaisuudessa tulisi kiinnittää myös huomiota innovatiivisiin julkisiin hankintoihin, joiden edistäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Jos pienikin osa vuosittaisista, ­arvoltaan yli 30 miljardin euron ­julkisista hankinnoista ohjattaisiin älykkäiden ratkaisujen kehittämiseen, se loisi markkinoita suomalaisille kasvuyrityksille ja tehostaisi julkisen sektorin toimintaa.

Tällaisista älykkäistä ratkaisuista on jo muutamissa kaupungeissa saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Oulussa otettiin innovatiivisen ­julkisen hankinnan ansiosta käyttöön digitaalinen lukkojärjestelmä. Innovatiivisten julkisten hankintojen yleistyminen tulevina vuosina edellyttäisi kuitenkin, että hankinnoista päättävissä organisaatioissa ei pelättäisi liikaa epäonnistumisia.

Sipilän hallituksen politiikassa on korostunut ajatus siitä, että julkinen ylisääntely ja byrokratia hidastavat talouden rakennemuutosta.

Talouspolitiikkaa suunniteltaessa kannattaisi kuitenkin pitää mielessä, että innovaatioiden kehitys edellyttää yrittäjähenkistä valtiota, joka toimii kärsivällisenä investoijana, verkostojen luojana ja kysynnän lähteenä uusille tuotteille ja palveluille.

Antti Alaja

Kirjoittaja on ajatuspaja Kalevi

Sorsa -säätiön projektitutkija.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nyt puhuu kääntäjä, joka suomensi Mötley Crüe -konsertin upeasti Ylelle: ”Tein käännökset vähän ilkeyksissäni, koska genre ansaitsee näpäytystä”

    2. 2

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    3. 3

      Tältä näyttää Helsingin valtava pyörivä jäälautta – Keksijä: ”Haen tälle kansainvälistä näkyvyyttä”

    4. 4

      ”Posti mulle helvettiin toimittakaa” – Yle esitti Mötley Crüen jäähyväiskonsertin mahtavilla käännöksillä

    5. 5

      ”Moni mies kokee, että häneltä on viety voima” – testaa, oletko parisuhteen marsu vai tiikerihai

    6. 6

      Nykytilan perusteeton ihannointi ja neljä muuta ajatusharhaa hidastavat mullistavien hoitojen käyttöönottoa

    7. 7

      Paluumuuttaja voi kohdata yllättäviä hankaluuksia – iPhone osamaksulla jäi saamatta

    8. 8

      Venäjä ja Saksa hämmästelevät Trumpin tuoreita kommentteja – ”Huonoa logiikkaa” ja ”Trump-show’ta”

    9. 9

      Soinin mukaan eurooppalaisten ei pidä huolehtia Trumpin ”reippaista puheista”

    10. 10

      Irakin siirtolaisministeri pyytää ”erityisesti Suomea” lopettamaan irakilaisten pakkopalautukset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    2. 2

      ”Moni mies kokee, että häneltä on viety voima” – testaa, oletko parisuhteen marsu vai tiikerihai

    3. 3

      Irakin siirtolaisministeri pyytää ”erityisesti Suomea” lopettamaan irakilaisten pakkopalautukset

    4. 4

      Sosiaalisessa mediassa leviää kuva Malmössä raa’asti surmatusta 16-vuotiaasta – poliisin mukaan kuvan näkeminen voi hiljentää todistajia

    5. 5

      Enemmistö kannattaa maksutonta joukkoliikennettä pääkaupunkiseudulle – miksi päättäjät tyrmäävät Tallinnassa hyvin toimivan mallin?

    6. 6

      Nyt puhuu kääntäjä, joka suomensi Mötley Crüe -konsertin upeasti Ylelle: ”Tein käännökset vähän ilkeyksissäni, koska genre ansaitsee näpäytystä”

    7. 7

      ”Posti mulle helvettiin toimittakaa” – Yle esitti Mötley Crüen jäähyväiskonsertin mahtavilla käännöksillä

    8. 8

      Muutto Helsinkiin työpaikan perässä ei välttämättä lyö leiville – parempi palkka ei aina riitä korvaamaan asumiskustannuksia

    9. 9

      Lentopysäköinti mullistuu: uusi lentoparkki aloittaa Jumbon kauppakeskuksessa Vantaalla

    10. 10

      20 vuotta sitten oli niin huikea musiikkivuosi, ettemme voi käsittää sitä, myös Suomessa – tässä todisteet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat rajusta paluusokista: ”Tuntui siltä, että ainoa vaihtoehto on lähteä taas pois”

    2. 2

      Uudet seksitavat lisäävät rajusti nielusyöpien määrää – tutkija ehdottaa HPV-rokotusohjelman laajentamista poikiin

    3. 3

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    4. 4

      Fysioterapeutti: Moni nainen kärsii tietämättään vatsalihasten erkaumasta – näin treenaat keskivartalosi kuntoon

    5. 5

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    6. 6

      Lohikäärmeet pilaavat seksielämäni

    7. 7

      Perheenisät kehittivät liikeidean: Ostetaan talonrähjä, kasvatetaan kannabista ja pannaan talo myyntituloilla kuntoon

    8. 8

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    9. 9

      Kyllä, Suomessa ihmisellä on oikeus juoda itsensä hengiltä – isäni teki 15 vuotta hiljaista itsemurhaa juomalla ja onnistui lopulta

    10. 10

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    11. Näytä lisää