Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Vaikuttavuus korostuu tutkimusrahoituksessa

Tutkimusta on arvioitava tarkoin määriteltyjen mittarien ja kriteerien avulla.

Suomen panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat yhä kansainvälisesti korkealla tasolla. Tilanne ei ole aivan niin huono kuin julkisen keskustelun nojalla voisi päätellä.

On arvioitava tarkemmin, mitä laadullisia tuloksia tällä mittavalla, lähes 2 700 miljoonan euron vuosittaisella julkisella investoinnilla saadaan aikaan. Valistuksen ja sivistyksen aatteesta on syytä pitää kiinni, etenkin kun yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys perustuu entistä enemmän luovien alojen ja luovien ihmisten panokseen.

Suomalaisessa korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikassa J. V. Snell­manin edustaman sivistysajattelun rinnalla on aina kulkenut Anders Chydeniuksen nimiin menevä hyötyajattelu. Tutkittuun tietoon nojaava ihmisen sivistyminen ja tieteellisen tutkimuksen omalakinen kehitys ovat itseisarvoja, joita yliopistoissa vaalitaan. Tutkimuksen pitää kuitenkin tukea myös taloudellisen hyödyn syntymistä, siis parempien kaupallisten ja julkisten tuotteiden ja palveluiden sekä innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä.

Suomen kansantalouden kokoon suhteutettuna tutkimus- ja koulutusinvestoinnit ovat maailman huippua. OECD:n tuoreimman selvityksen mukaan Suomessa tehtiin kehittyneiden maiden neljänneksi suurimmat panostukset ­­tutkimukseen ja korkeakoulutukseen vuonna 2013. Korkeakoulujen kokonais­menojen osuus kansantuotteesta on meillä viidenneksi korkein.

Valtio rahoittaa tutkimustoimintaa pääosin yliopistojen, Suomen Akatemian, Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n kautta. Vastoin yleistä käsitystä yliopistojen ja Suomen Akatemian perusrahoitus ylittää tänä vuonna reaalisesti sen tason, jolla rahoitus oli kansantalouden viimeisenä lihavana vuonna 2008. Tekesin ja VTT:n määrä­rahat ovat sen sijaan laskeneet vuodesta 2011 lähtien – jopa niin, että Tekesin määrärahat ovat nyt reaaliarvoltaan neljänneksen alle vuoden 2008 tason. Voimavarojen valitettava supistus suuntautuu siten yritysten innovaatio- ja kehitystukeen eli soveltavaan tutkimukseen.

Yliopistolaki edellyttää tutkimukselta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ymmärrän tämän tarkoittavan, että akateemisen tutkimuksen on palveltava myös yhteiskunnan ja ­talouden kehittämistarpeita.

Vaatimus on oikeutettu, kun tiedämme kansantaloutemme lohduttoman lähihistorian. Pitkään takapakkia ottanut reaalinen kansan­tuote on nyt vuoden 2006 tasolla. Vastalääkkeenä hallitus panostaa kärkihankkeiden kautta biotalouteen, puhtaisiin ratkaisuihin, terveysalaan ja digitaalisiin ratkai­suihin.

Yliopistolain edellyttämää tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan ­parantaa kehittämällä yliopistojen työnjakoa ja vahvistamalla yksiköitä. Rahoitusta tulee suunnata yli­opistoille ja tutkimuslaitoksille nykyistä enemmän niiden osoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella. Yliopistojemme on paremmin hyödynnettävä eurooppalaista tutkimus- ja investointirahoitusta.

Tutkimuksen vaikuttavuuden osoittaminen edellyttää sekä vaikuttavuuden mittarien että kriteerien parempaa määrittelyä. Päävastuu tästä on tieteenalapohjaisesti laajalla akateemisella yhteisöllä. Koeteltuja malleja on jo käytössä maailmalla, ja niistä voidaan ottaa oppia.

Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus vuonna 2017 antaa mahdollisuuden uudistaa järjestelmää Suomessakin. Vaikuttavuusarviot on syytä sisällyttää rahoitusmalliin, kannustimeksi yliopiston kehittämiseen.

Tiedeyhteisön uudistamisessa on otettava tiede avuksi. Kaipaamme kansainvälistä vertailutietoa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Sen vuoksi hallitus on päättänyt teettää OECD:llä riippumattoman kansainvälisen arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä. Tavoitteena on löytää tekijät, jotka vaikeuttavat tutkimustulosten välittymistä hyödykkeiden ja palveluiden tuotantoon.

OECD:n arvioinnin tulokset saadaan käyttöön keväällä 2017. Sen jälkeen niitä voidaan hyödyntää tutkimusrahoituksen valmistelussa. Kun ehkä vielä tuolloinkin kärsimme laihoista vuosista, on välttämätöntä selvittää, miten mittavat panostuksemme innovaatio- ja tutkimusrahoituksen tuottaisivat parhaan mahdollisen tuloksen koko kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta. Vain siten Suomen menestys voi nojata tieteeseen ja tutkimukseen myös tulevaisuudessa.

Olli Rehn

Kirjoittaja on elinkeinoministeri (kesk) ja

yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Yliopistot
  • yliopistotutkimus
  • Suomen kilpailukyky
  • Sipilän hallitus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    2. 2

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    3. 3

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    4. 4

      Tämä kaikki pitää tietää uudesta Rogue One -elokuvasta – aikajana näyttää, mihin kohtaan Tähtien sota -leffahistoriaa se sijoittuu

    5. 5

      Venäjällä on nyt asiaa Suomelle – pääministeri Medvedev tuo tänään Ouluun kokonaisen ministerijoukkueen

    6. 6

      Tällainen on Annankadun William K:n paikalle tullut baari, josta saa olutcocktaileja ja kaupan pakastepizzaa

    7. 7

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    8. 8

      Posti myöntää paikoin vakavatkin jakeluongelmat – ”Ongelmat painottuvat 15–20:lle postinumeroalueelle”

    9. 9

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    10. 10

      Pikatestasimme 8 ihanaa museokahvilaa – näistä asioista moitimme ja kiitämme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Stressi jättää jäljen aivoihin – ja voi laukaista muistihäiriön, kertoo tutkija

    4. 4

      Naiset synnyttävät entistä myöhemmin – katso, kuinka moni sinua nuorempi tai vanhempi sai lapsen viime vuonna

    5. 5

      Mitä jos Linnan juhlien miehistä kirjoitettaisiin kuin naisista?

    6. 6

      Yksi atomiaikakauden suurista mysteereistä saattoi saada selityksen – Etelä-Atlantin kaksoisvälähdys oli todennäköisesti salainen ydinkoe

    7. 7

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    8. 8

      Jasper teki 2-vuotiaana 200 palan palapelejä – lapsen lahjakkuuteen suhtaudutaan Suomessa usein häpeillen, sanoo asiantuntija

    9. 9

      Asuinalueiden erot kasvavat Helsingissä koko ajan – ”Ihmisillä tuntuu olevan halu asua samankaltaisten lähellä”

    10. 10

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies – ”Harva ymmärtää kunnolla, mistä muunsukupuolisuudessa on kyse”

    3. 3

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    10. 10

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    11. Näytä lisää