Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Vaikuttavuus korostuu tutkimusrahoituksessa

Tutkimusta on arvioitava tarkoin määriteltyjen mittarien ja kriteerien avulla.

Suomen panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat yhä kansainvälisesti korkealla tasolla. Tilanne ei ole aivan niin huono kuin julkisen keskustelun nojalla voisi päätellä.

On arvioitava tarkemmin, mitä laadullisia tuloksia tällä mittavalla, lähes 2 700 miljoonan euron vuosittaisella julkisella investoinnilla saadaan aikaan. Valistuksen ja sivistyksen aatteesta on syytä pitää kiinni, etenkin kun yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys perustuu entistä enemmän luovien alojen ja luovien ihmisten panokseen.

Suomalaisessa korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikassa J. V. Snell­manin edustaman sivistysajattelun rinnalla on aina kulkenut Anders Chydeniuksen nimiin menevä hyötyajattelu. Tutkittuun tietoon nojaava ihmisen sivistyminen ja tieteellisen tutkimuksen omalakinen kehitys ovat itseisarvoja, joita yliopistoissa vaalitaan. Tutkimuksen pitää kuitenkin tukea myös taloudellisen hyödyn syntymistä, siis parempien kaupallisten ja julkisten tuotteiden ja palveluiden sekä innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä.

Suomen kansantalouden kokoon suhteutettuna tutkimus- ja koulutusinvestoinnit ovat maailman huippua. OECD:n tuoreimman selvityksen mukaan Suomessa tehtiin kehittyneiden maiden neljänneksi suurimmat panostukset ­­tutkimukseen ja korkeakoulutukseen vuonna 2013. Korkeakoulujen kokonais­menojen osuus kansantuotteesta on meillä viidenneksi korkein.

Valtio rahoittaa tutkimustoimintaa pääosin yliopistojen, Suomen Akatemian, Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n kautta. Vastoin yleistä käsitystä yliopistojen ja Suomen Akatemian perusrahoitus ylittää tänä vuonna reaalisesti sen tason, jolla rahoitus oli kansantalouden viimeisenä lihavana vuonna 2008. Tekesin ja VTT:n määrä­rahat ovat sen sijaan laskeneet vuodesta 2011 lähtien – jopa niin, että Tekesin määrärahat ovat nyt reaaliarvoltaan neljänneksen alle vuoden 2008 tason. Voimavarojen valitettava supistus suuntautuu siten yritysten innovaatio- ja kehitystukeen eli soveltavaan tutkimukseen.

Yliopistolaki edellyttää tutkimukselta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ymmärrän tämän tarkoittavan, että akateemisen tutkimuksen on palveltava myös yhteiskunnan ja ­talouden kehittämistarpeita.

Vaatimus on oikeutettu, kun tiedämme kansantaloutemme lohduttoman lähihistorian. Pitkään takapakkia ottanut reaalinen kansan­tuote on nyt vuoden 2006 tasolla. Vastalääkkeenä hallitus panostaa kärkihankkeiden kautta biotalouteen, puhtaisiin ratkaisuihin, terveysalaan ja digitaalisiin ratkai­suihin.

Yliopistolain edellyttämää tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan ­parantaa kehittämällä yliopistojen työnjakoa ja vahvistamalla yksiköitä. Rahoitusta tulee suunnata yli­opistoille ja tutkimuslaitoksille nykyistä enemmän niiden osoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella. Yliopistojemme on paremmin hyödynnettävä eurooppalaista tutkimus- ja investointirahoitusta.

Tutkimuksen vaikuttavuuden osoittaminen edellyttää sekä vaikuttavuuden mittarien että kriteerien parempaa määrittelyä. Päävastuu tästä on tieteenalapohjaisesti laajalla akateemisella yhteisöllä. Koeteltuja malleja on jo käytössä maailmalla, ja niistä voidaan ottaa oppia.

Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus vuonna 2017 antaa mahdollisuuden uudistaa järjestelmää Suomessakin. Vaikuttavuusarviot on syytä sisällyttää rahoitusmalliin, kannustimeksi yliopiston kehittämiseen.

Tiedeyhteisön uudistamisessa on otettava tiede avuksi. Kaipaamme kansainvälistä vertailutietoa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Sen vuoksi hallitus on päättänyt teettää OECD:llä riippumattoman kansainvälisen arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä. Tavoitteena on löytää tekijät, jotka vaikeuttavat tutkimustulosten välittymistä hyödykkeiden ja palveluiden tuotantoon.

OECD:n arvioinnin tulokset saadaan käyttöön keväällä 2017. Sen jälkeen niitä voidaan hyödyntää tutkimusrahoituksen valmistelussa. Kun ehkä vielä tuolloinkin kärsimme laihoista vuosista, on välttämätöntä selvittää, miten mittavat panostuksemme innovaatio- ja tutkimusrahoituksen tuottaisivat parhaan mahdollisen tuloksen koko kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta. Vain siten Suomen menestys voi nojata tieteeseen ja tutkimukseen myös tulevaisuudessa.

Olli Rehn

Kirjoittaja on elinkeinoministeri (kesk) ja

yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Onneton autoverodraama on osoitus poliittisen pelisilmän puutteesta

    2. 2

      Aikuiset ovat nykyään aivan kuin teinejä

    3. 3

      Superbakteereita vastaan täytyy keksiä aivan uusia keinoja tai taistelu on hävitty: ”Meidän täytyy taas tottua siihen, että lapset kuolevat”

    4. 4

      Ministeri Berner: Liikenneverkko­yhtiön valmistelu keskeytetään, autoverosta ei luovuta

    5. 5

      CIA:n tiedusteluraportti: Suomi tavoitteli Karjalan palautusta kunnostamalla tarpeettoman Saimaan kanavan

    6. 6

      Trump aloitti suurten lupaustensa lunastamisen – veti Yhdysvallat vapaakauppa­sopimus TPP:stä

    7. 7

      Rocktähtien sanat kovenevat Trumpia kohtaan – Bruce Springsteen ryhtyi julistamaan presidentin vastaista ”uutta vastarintaa”

    8. 8

      Kolmea miestä epäillään raiskauksesta Ruotsissa – rikos näkyi suorana lähetyksenä Facebookissa

    9. 9

      Merenrantaan hamuava suuryritys saa Helsingiltä erityiskohtelua – Luonnonsuojelija: Suosiiko Jussi Pajunen tytärtään?

    10. 10

      Puolustusministeri Niinistö ryöpyttää: ”Reservikarkurit eivät ansaitse arvostustamme”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    2. 2

      Trump uhkaa tuhota Britannian varalaskupaikan

    3. 3

      Aikuiset ovat nykyään aivan kuin teinejä

    4. 4

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    5. 5

      23-vuotias Ville haluaa ryhtyä talonmieheksi, hankkia koiran ja lopettaa Subutexin käytön – odotellessaan paikkaa katkolle hän ehti jo retkahtaa ja kadota

    6. 6

      Superbakteereita vastaan täytyy keksiä aivan uusia keinoja tai taistelu on hävitty: ”Meidän täytyy taas tottua siihen, että lapset kuolevat”

    7. 7

      Nuoren naisen katoaminen kuohuttaa Islannissa – Murhamysteeriin liittyy grönlantilainen kalastusalus, veritahra vuokra-autossa ja 20 kiloa hasista

    8. 8

      Satatuhatta suomalaista matkailijaa tuo joka vuosi tuliaisina superbakteerin – Ihmiskunta voi pian joutua elämään ilman antibioottien turvaa

    9. 9

      Merenrantaan hamuava suuryritys saa Helsingiltä erityiskohtelua – Luonnonsuojelija: Suosiiko Jussi Pajunen tytärtään?

    10. 10

      Anne Berneriltä uusi ehdotus – sadan miljoonan euron hankintatuki auton tänä vuonna ostaville

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

    2. 2

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    3. 3

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    4. 4

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    5. 5

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    6. 6

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    7. 7

      Miehen epäillään tunkeutuneen sikalaan ja paritelleen karjun kanssa Oulun seudulla

    8. 8

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    9. 9

      Tältä me näytämme aamulla bussissa ja metrossa – Akseli Valmusen kuvareportaasi

    10. 10

      Helsinkiä riivaa huutava pula nuorista miehistä – katso HS:n koneesta, puuttuuko kotikulmiltasi naisia vai miehiä

    11. Näytä lisää