Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Vaikuttavuus korostuu tutkimusrahoituksessa

Tutkimusta on arvioitava tarkoin määriteltyjen mittarien ja kriteerien avulla.

Suomen panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat yhä kansainvälisesti korkealla tasolla. Tilanne ei ole aivan niin huono kuin julkisen keskustelun nojalla voisi päätellä.

On arvioitava tarkemmin, mitä laadullisia tuloksia tällä mittavalla, lähes 2 700 miljoonan euron vuosittaisella julkisella investoinnilla saadaan aikaan. Valistuksen ja sivistyksen aatteesta on syytä pitää kiinni, etenkin kun yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys perustuu entistä enemmän luovien alojen ja luovien ihmisten panokseen.

Suomalaisessa korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikassa J. V. Snell­manin edustaman sivistysajattelun rinnalla on aina kulkenut Anders Chydeniuksen nimiin menevä hyötyajattelu. Tutkittuun tietoon nojaava ihmisen sivistyminen ja tieteellisen tutkimuksen omalakinen kehitys ovat itseisarvoja, joita yliopistoissa vaalitaan. Tutkimuksen pitää kuitenkin tukea myös taloudellisen hyödyn syntymistä, siis parempien kaupallisten ja julkisten tuotteiden ja palveluiden sekä innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä.

Suomen kansantalouden kokoon suhteutettuna tutkimus- ja koulutusinvestoinnit ovat maailman huippua. OECD:n tuoreimman selvityksen mukaan Suomessa tehtiin kehittyneiden maiden neljänneksi suurimmat panostukset ­­tutkimukseen ja korkeakoulutukseen vuonna 2013. Korkeakoulujen kokonais­menojen osuus kansantuotteesta on meillä viidenneksi korkein.

Valtio rahoittaa tutkimustoimintaa pääosin yliopistojen, Suomen Akatemian, Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n kautta. Vastoin yleistä käsitystä yliopistojen ja Suomen Akatemian perusrahoitus ylittää tänä vuonna reaalisesti sen tason, jolla rahoitus oli kansantalouden viimeisenä lihavana vuonna 2008. Tekesin ja VTT:n määrä­rahat ovat sen sijaan laskeneet vuodesta 2011 lähtien – jopa niin, että Tekesin määrärahat ovat nyt reaaliarvoltaan neljänneksen alle vuoden 2008 tason. Voimavarojen valitettava supistus suuntautuu siten yritysten innovaatio- ja kehitystukeen eli soveltavaan tutkimukseen.

Yliopistolaki edellyttää tutkimukselta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Ymmärrän tämän tarkoittavan, että akateemisen tutkimuksen on palveltava myös yhteiskunnan ja ­talouden kehittämistarpeita.

Vaatimus on oikeutettu, kun tiedämme kansantaloutemme lohduttoman lähihistorian. Pitkään takapakkia ottanut reaalinen kansan­tuote on nyt vuoden 2006 tasolla. Vastalääkkeenä hallitus panostaa kärkihankkeiden kautta biotalouteen, puhtaisiin ratkaisuihin, terveysalaan ja digitaalisiin ratkai­suihin.

Yliopistolain edellyttämää tutkimuksen vaikuttavuutta voidaan ­parantaa kehittämällä yliopistojen työnjakoa ja vahvistamalla yksiköitä. Rahoitusta tulee suunnata yli­opistoille ja tutkimuslaitoksille nykyistä enemmän niiden osoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden perusteella. Yliopistojemme on paremmin hyödynnettävä eurooppalaista tutkimus- ja investointirahoitusta.

Tutkimuksen vaikuttavuuden osoittaminen edellyttää sekä vaikuttavuuden mittarien että kriteerien parempaa määrittelyä. Päävastuu tästä on tieteenalapohjaisesti laajalla akateemisella yhteisöllä. Koeteltuja malleja on jo käytössä maailmalla, ja niistä voidaan ottaa oppia.

Yliopistojen rahoitusmallin tarkistus vuonna 2017 antaa mahdollisuuden uudistaa järjestelmää Suomessakin. Vaikuttavuusarviot on syytä sisällyttää rahoitusmalliin, kannustimeksi yliopiston kehittämiseen.

Tiedeyhteisön uudistamisessa on otettava tiede avuksi. Kaipaamme kansainvälistä vertailutietoa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen vaikuttavuuden parantamiseksi. Sen vuoksi hallitus on päättänyt teettää OECD:llä riippumattoman kansainvälisen arvion Suomen innovaatiojärjestelmästä. Tavoitteena on löytää tekijät, jotka vaikeuttavat tutkimustulosten välittymistä hyödykkeiden ja palveluiden tuotantoon.

OECD:n arvioinnin tulokset saadaan käyttöön keväällä 2017. Sen jälkeen niitä voidaan hyödyntää tutkimusrahoituksen valmistelussa. Kun ehkä vielä tuolloinkin kärsimme laihoista vuosista, on välttämätöntä selvittää, miten mittavat panostuksemme innovaatio- ja tutkimusrahoituksen tuottaisivat parhaan mahdollisen tuloksen koko kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta. Vain siten Suomen menestys voi nojata tieteeseen ja tutkimukseen myös tulevaisuudessa.

Olli Rehn

Kirjoittaja on elinkeinoministeri (kesk) ja

yleisen valtio-opin dosentti Helsingin yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Elina Jyväs 1977–2017

    2. 2

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    3. 3

      Kotihälytysten ykkönen on Kontula, häiriökäyttäytyminen keskittyy Kluuviin – katso HS:n hakukoneesta, millaiset tehtävät työllistävät poliisia omilla kotikulmillasi

    4. 4

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    5. 5

      Vasta joka kolmannella on eurooppalainen sairaanhoitokortti – moni myös ajattelee virheellisesti, että Suomen valtio järjestää kotiinkuljetuksen vakavan sairastumisen jälkeen

    6. 6

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    7. 7

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    8. 8

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    9. 9

      Washington Post: Donald Trump harkitsee oikeus­ministerinsä erottamista

    10. 10

      Vain oikea palkkatyö on parasta sosiaaliturvaa – ei sosiaaliturvaa vastaan tehtävä pakkotyö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elina Jyväs 1977–2017

    2. 2

      Venäjällä media valmistautuu Putinin Suomen-vierailuun syyllistämällä, nöyryyttämällä ja vähättelemällä Suomea

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Kohukenkä myytiin loppuun saman tien verkkokaupassa – suomalaisissa urheilukaupoissa Niken uutta juoksutossua ei ole ollut tarjolla

    5. 5

      Viisilapsisen perheen äiti Aino Kämäräinen tekee itse hammastahnansa, välttää vihannespusseja ja elää heinäkuun ilman muovia – näin sinäkin voit vähentää muovijätettäsi

    6. 6

      Sylki paljastaa, että nykyihminen on joskus paritellut tuntemattoman ihmislajin kanssa

    7. 7

      Kookosrapua ei kannata kutsua juhliin – jättimäinen otus tyhjentää pöydän ja vie kissankin

    8. 8

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    9. 9

      ”Kapitalistista logiikkaa” vastustavat talonvaltaajat eivät suostu lähtemään saaristohuvilalta – Helsingin vaihtamat uudet lukot rikottiin heti, valtaajat kieltävät koskeneensa

    10. 10

      Käpylässä sekakäyttäjillä on valikoiva maku: vain lonkero katosi hyllyistä – ”Perinteinen viinajuoppo on näissä tapauksissa harvassa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    2. 2

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    3. 3

      Pikkupojat surmasivat 4-vuotiaan leikkitoverinsa, väitti Ruotsin poliisi vuonna 1998 – ”Tapaus Kevinin” esitutkinta-aineisto tuli vihdoin julki, ja lähes kaikki siinä viittaa veljesten syyttömyyteen

    4. 4

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    6. 6

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    7. 7

      ”Naamat” on kuin tuhannen ihmisen kotibileet – Tältä näyttää festivaalilla, joka suututti Sami Hedbergin managerin ja jonka liput myytiin loppuun ennen kuin esiintyjiä oli edes julkistettu

    8. 8

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    9. 9

      Jos alamme tuomita toisiamme kuvottavien mutta yksityisiksi tarkoitettujen sanomisten vuoksi, olemme matkalla takaisin keskiajalle

    10. 10

      Onko Helsinki kupla, jota muu Suomi ei ymmärrä? ”Osa muualla asuvien Helsinki-kritiikistä voi olla ihmettelyä sen äärellä, mihin ei itsellä ole mahdollisuutta”

    11. Näytä lisää