Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Mitä yhteistä on mamuilla, marsuilla ja persuilla?

Koska emme voi tuntea kaikkia ihmisiä, niputamme heitä mielessämme ryhmiksi, kirjoittaa Anu Kantola.

Kun ensimmäisen maailmansodan rauhanneuvottelut alkoivat Pariisissa tammikuussa 1919, neuvottelupöytään istui Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin avustajana amerikkalainen lehtimies Walter Lippmann.

Neuvottelut eivät kuitenkaan edenneet niin kuin Lippmann ­toivoi. Kun rauhansopimusta ­viilattiin kesällä 1919, Lippmann alkoi arvostella sitä ja lopulta ­sanoutui siitä irti.

Mikä Lippmannia harmitti?

Lippmann kertoi sen kolme vuotta myöhemmin kirjassaan Public Opi­nion. Lippmannin mielestä rauhansopimuksen pilasivat kuvitelmat siitä, mitä toiset ovat. Hän keksi näille kuvitelmille nimenkin: stereotypia.

Koska emme voi tuntea kaikkia ihmisiä, kuvittelemme heitä mielessämme ryhminä. Nimitämme ihmisiä ”saksalaisiksi”, ”eteläeurooppalaisiksi”, ”Harvardin miehiksi” tai ”agitaattoreiksi” ja kuvittelemme, että kaikki ryhmän jäsenet ovat samanlaisia.

Stereotypiat ovat leimoja, joita lätkimme ihmisryhmille. Ne pitävät minuuttamme kasassa, kun maailma muuttuu. Stereotypioiden varassa uskomme, että maailmassa on järjestys ja pystymme hallitsemaan sitä. Stereotypiat ovat myös kanava tunteillemme. Puramme stereo­typioihin rakkautemme ja ihai­lumme mutta eritoten pelkomme, ahdistuksemme ja vihamme.

Mitä vikaa tässä sitten on?

Lippmannista stereotypiat olivat vaarallisia. Hän näki rauhanneuvotteluissa aitiopaikalta, miten sodan voittaneet länsimaailman suur­miehet eivät nähneet Eurooppaa sellaisena kuin se sodan jäljiltä oli.

Kun saksalainen aatelisjunkkeri mahtaili neuvotteluissa, häntä pidettiin todellisena Saksana. Kun poliitikko pyysi nöyrästi anteeksi sotaa, hänet sivuutettiin epäsaksalaisena. Lippmannin mielestä voittajien ste­reotypiat saksalaisista johtivat siihen, että Saksaa kohdeltiin liian an­karasti ja nöyryytettiin Versail­les’n sopimuksella.

Lippmannin kirjasta tuli klassikko, ja stereotypiasta tuli viestinnän, sosiaalipsykologian ja politiikan tutkimuksen peruskauraa. Lippmannista tuli yksi 1900-luvun tunnetuimpia journalisteja.

Mutta stereotypioille Lippmann ei mahtanut mitään. Hän seurasi voimattomana, kuinka Versailles’n so­pimuksen katkeroittamat saksalaiset innostuivat Adolf Hitleristä, rakensivat omat tuhoisat stereotypiansa arjalaisista ja juutalaisista yli- ja ali-ihmisistä sekä ajoi­vat maailman uuteen suursotaan.

Myös toisen maailmansodan jälkeen Lippmannista näytti, että stereo­typiat olivat taas jäykistäneet maailman, ja hän keksi meille toisenkin käsitteen: kylmä sota.

Kun Berliinin muuri murtui, näytti hetken siltä, että kylmän sodan stereotypiat olivat murtumassa ja maailmasta oli tulossa vapaampi paikka elää. Mutta nyt stereotypiat iskevät takaisin, ja olemme anta­massa niille taas vallan.

Stereotypioista on pikku hiljaa tullut tapa keskustella asiasta kuin asiasta. Mamut, suvakit, rasistit, fasistit, persut, hyysääjät tai vaikkapa marsut ja tiikerihait ja mikseivät kaiken maailman dosentitkin ovat kaikki stereotypioita: mutkat oikovia jäykkiä yleistyksiä ihmisryhmistä.

Stereotypiat ovat pikavoittoja, joilla yritämme ratkoa omaa ahdistustamme. Ne ovat päämme sisäisiä kuvia, jotka rakennamme pönkit­tämään omaa minuuttamme, kun maailma muuttuu nopeasti. Yritämme pysäyttää niillä maailman ympärillämme ja uskoa, että pystymme hallitsemaan sitä. Ohjaamme stereotypioiden avulla ikävät tunteemme hyvän puolelle pahaa vastaan.

Stereotypioiden huono puoli on, että ne eivät ratko ongelmia vaan muuttuvat puuduttavaksi ja tyhjäksi jankutukseksi. Ne eivät kuvaa todellisuutta vaan niputtavat ihmisiä omien kuvitelmiemme mukaisesti. Siksi ne eivät erota oikeita ongelmia ja tarjoavat ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät koskaan ratkea, koska kuva on väärä. Sen sijaan stereo­typiat lietsovat uusia ongelmia. Ne iskevät takaisin vihana, katkeruutena ja kostona. Niitä kaikkia maailmamme nyt alkaakin olla tulvillaan.

Miten stereotypioista pääsisi eroon? Kukin voi aloittaa omistaan. Jos panta tuntuu kiristävän, sitä kannattaa löysätä. Etsi joka päivä maailmasta jotain, jolla yllätät itsesi. Jos olet suvaitsevainen, kehu persu päivässä. Jos et siedä maahanmuuttajia, mieti, mitä hyvää maailmalta on tullut. Fiksu ei niputa vaan katsoo tarkemmin ja ymmärtää pa­remmin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Kolumnit
  • stereotypiat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    2. 2

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    3. 3

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    4. 4

      Teimme koiramessujen kunniaksi pienen visan: Tunnistatko omistajan koiraa katsomalla?

    5. 5

      Onko 5 000 euroa vuodessa liikaa pikkulapsen harrastuksesta?

    6. 6

      Näin saat kodin järjestykseen – yli 50 täsmävinkkiä kaaoksen taltuttamiseen

    7. 7

      Saara Aalto lähtee jopa suosikkina X Factor -finaaliin – näin finaali etenee

    8. 8

      Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

    9. 9

      Tampere jyräsi betonilla Tammelan puutalot – kaitafilmi näyttää 1960-luvulla kadonneen Tampereen

    10. 10

      Trumpin kannattajat kehottavat boikotoimaan uutta Tähtien sota -elokuvaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    3. 3

      Palovaroittimet olivat jatkuva huolenaihe Vuosaaren palotalossa – Poliisi vahvistaa: turmakodissa ei ollut hälytintä

    4. 4

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    5. 5

      Kuvataiteilija ratkaisi Penrosen laattojen matemaattisen ongelman piirustuspaperilla ja taskulaskimella

    6. 6

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    7. 7

      Äiti ja kolme lasta kuolivat tulipalossa Vuosaaressa – ”Helsingin mittakaavassa todella vakava suuronnettomuus”

    8. 8

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    9. 9

      Trumpin kannattajat kehottavat boikotoimaan uutta Tähtien sota -elokuvaa

    10. 10

      Mieheni ylennettiin reservissä – posti toi kutsun Ritarihuoneen tilaisuuteen juhlan jälkeen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    2. 2

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    3. 3

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    9. 9

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    10. 10

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    11. Näytä lisää