Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Mitä yhteistä on mamuilla, marsuilla ja persuilla?

Koska emme voi tuntea kaikkia ihmisiä, niputamme heitä mielessämme ryhmiksi, kirjoittaa Anu Kantola.

Kun ensimmäisen maailmansodan rauhanneuvottelut alkoivat Pariisissa tammikuussa 1919, neuvottelupöytään istui Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin avustajana amerikkalainen lehtimies Walter Lippmann.

Neuvottelut eivät kuitenkaan edenneet niin kuin Lippmann ­toivoi. Kun rauhansopimusta ­viilattiin kesällä 1919, Lippmann alkoi arvostella sitä ja lopulta ­sanoutui siitä irti.

Mikä Lippmannia harmitti?

Lippmann kertoi sen kolme vuotta myöhemmin kirjassaan Public Opi­nion. Lippmannin mielestä rauhansopimuksen pilasivat kuvitelmat siitä, mitä toiset ovat. Hän keksi näille kuvitelmille nimenkin: stereotypia.

Koska emme voi tuntea kaikkia ihmisiä, kuvittelemme heitä mielessämme ryhminä. Nimitämme ihmisiä ”saksalaisiksi”, ”eteläeurooppalaisiksi”, ”Harvardin miehiksi” tai ”agitaattoreiksi” ja kuvittelemme, että kaikki ryhmän jäsenet ovat samanlaisia.

Stereotypiat ovat leimoja, joita lätkimme ihmisryhmille. Ne pitävät minuuttamme kasassa, kun maailma muuttuu. Stereotypioiden varassa uskomme, että maailmassa on järjestys ja pystymme hallitsemaan sitä. Stereotypiat ovat myös kanava tunteillemme. Puramme stereo­typioihin rakkautemme ja ihai­lumme mutta eritoten pelkomme, ahdistuksemme ja vihamme.

Mitä vikaa tässä sitten on?

Lippmannista stereotypiat olivat vaarallisia. Hän näki rauhanneuvotteluissa aitiopaikalta, miten sodan voittaneet länsimaailman suur­miehet eivät nähneet Eurooppaa sellaisena kuin se sodan jäljiltä oli.

Kun saksalainen aatelisjunkkeri mahtaili neuvotteluissa, häntä pidettiin todellisena Saksana. Kun poliitikko pyysi nöyrästi anteeksi sotaa, hänet sivuutettiin epäsaksalaisena. Lippmannin mielestä voittajien ste­reotypiat saksalaisista johtivat siihen, että Saksaa kohdeltiin liian an­karasti ja nöyryytettiin Versail­les’n sopimuksella.

Lippmannin kirjasta tuli klassikko, ja stereotypiasta tuli viestinnän, sosiaalipsykologian ja politiikan tutkimuksen peruskauraa. Lippmannista tuli yksi 1900-luvun tunnetuimpia journalisteja.

Mutta stereotypioille Lippmann ei mahtanut mitään. Hän seurasi voimattomana, kuinka Versailles’n so­pimuksen katkeroittamat saksalaiset innostuivat Adolf Hitleristä, rakensivat omat tuhoisat stereotypiansa arjalaisista ja juutalaisista yli- ja ali-ihmisistä sekä ajoi­vat maailman uuteen suursotaan.

Myös toisen maailmansodan jälkeen Lippmannista näytti, että stereo­typiat olivat taas jäykistäneet maailman, ja hän keksi meille toisenkin käsitteen: kylmä sota.

Kun Berliinin muuri murtui, näytti hetken siltä, että kylmän sodan stereotypiat olivat murtumassa ja maailmasta oli tulossa vapaampi paikka elää. Mutta nyt stereotypiat iskevät takaisin, ja olemme anta­massa niille taas vallan.

Stereotypioista on pikku hiljaa tullut tapa keskustella asiasta kuin asiasta. Mamut, suvakit, rasistit, fasistit, persut, hyysääjät tai vaikkapa marsut ja tiikerihait ja mikseivät kaiken maailman dosentitkin ovat kaikki stereotypioita: mutkat oikovia jäykkiä yleistyksiä ihmisryhmistä.

Stereotypiat ovat pikavoittoja, joilla yritämme ratkoa omaa ahdistustamme. Ne ovat päämme sisäisiä kuvia, jotka rakennamme pönkit­tämään omaa minuuttamme, kun maailma muuttuu nopeasti. Yritämme pysäyttää niillä maailman ympärillämme ja uskoa, että pystymme hallitsemaan sitä. Ohjaamme stereotypioiden avulla ikävät tunteemme hyvän puolelle pahaa vastaan.

Stereotypioiden huono puoli on, että ne eivät ratko ongelmia vaan muuttuvat puuduttavaksi ja tyhjäksi jankutukseksi. Ne eivät kuvaa todellisuutta vaan niputtavat ihmisiä omien kuvitelmiemme mukaisesti. Siksi ne eivät erota oikeita ongelmia ja tarjoavat ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät koskaan ratkea, koska kuva on väärä. Sen sijaan stereo­typiat lietsovat uusia ongelmia. Ne iskevät takaisin vihana, katkeruutena ja kostona. Niitä kaikkia maailmamme nyt alkaakin olla tulvillaan.

Miten stereotypioista pääsisi eroon? Kukin voi aloittaa omistaan. Jos panta tuntuu kiristävän, sitä kannattaa löysätä. Etsi joka päivä maailmasta jotain, jolla yllätät itsesi. Jos olet suvaitsevainen, kehu persu päivässä. Jos et siedä maahanmuuttajia, mieti, mitä hyvää maailmalta on tullut. Fiksu ei niputa vaan katsoo tarkemmin ja ymmärtää pa­remmin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Kolumnit
  • stereotypiat

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    2. 2

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    3. 3

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    4. 4

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    5. 5

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    6. 6

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    7. 7

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    8. 8

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    9. 9

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    10. 10

      ”Hyvä, mutta riittämätön” – kaupan jättien mukaan apteekkiuudistus on maltillinen, mutta askel oikeaan suuntaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Ranskan vaaleissa toiselle kierrokselle menevät EU-myönteinen Macron ja oikeistopopulisti Le Pen – perinteisille puolueille rökäletappio

    3. 3

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    6. 6

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    7. 7

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    8. 8

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    9. 9

      Kuinka vähällä järjellä maailmaa johdetaan, Olli Rehn? ”Isoin virhe oli luottaa euroalueen johtajien rationaaliseen päätöksentekoon”

    10. 10

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä tuotteet katoavat kauppojen hyllyistä varkaiden taskuun – kauppa päätyi piilottamaan jopa 1,30 euron kurkumapurkit palvelutiskin taakse

    2. 2

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    3. 3

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    4. 4

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    5. 5

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    6. 6

      Gynekologian ohittaminen on kultakaivos työterveyshuollon palveluita tuottavalle yritykselle

    7. 7

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    8. 8

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    9. 9

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    10. 10

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    11. Näytä lisää