Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Mitä yhteistä on mamuilla, marsuilla ja persuilla?

Koska emme voi tuntea kaikkia ihmisiä, niputamme heitä mielessämme ryhmiksi, kirjoittaa Anu Kantola.

Kun ensimmäisen maailmansodan rauhanneuvottelut alkoivat Pariisissa tammikuussa 1919, neuvottelupöytään istui Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin avustajana amerikkalainen lehtimies Walter Lippmann.

Neuvottelut eivät kuitenkaan edenneet niin kuin Lippmann ­toivoi. Kun rauhansopimusta ­viilattiin kesällä 1919, Lippmann alkoi arvostella sitä ja lopulta ­sanoutui siitä irti.

Mikä Lippmannia harmitti?

Lippmann kertoi sen kolme vuotta myöhemmin kirjassaan Public Opi­nion. Lippmannin mielestä rauhansopimuksen pilasivat kuvitelmat siitä, mitä toiset ovat. Hän keksi näille kuvitelmille nimenkin: stereotypia.

Koska emme voi tuntea kaikkia ihmisiä, kuvittelemme heitä mielessämme ryhminä. Nimitämme ihmisiä ”saksalaisiksi”, ”eteläeurooppalaisiksi”, ”Harvardin miehiksi” tai ”agitaattoreiksi” ja kuvittelemme, että kaikki ryhmän jäsenet ovat samanlaisia.

Stereotypiat ovat leimoja, joita lätkimme ihmisryhmille. Ne pitävät minuuttamme kasassa, kun maailma muuttuu. Stereotypioiden varassa uskomme, että maailmassa on järjestys ja pystymme hallitsemaan sitä. Stereotypiat ovat myös kanava tunteillemme. Puramme stereo­typioihin rakkautemme ja ihai­lumme mutta eritoten pelkomme, ahdistuksemme ja vihamme.

Mitä vikaa tässä sitten on?

Lippmannista stereotypiat olivat vaarallisia. Hän näki rauhanneuvotteluissa aitiopaikalta, miten sodan voittaneet länsimaailman suur­miehet eivät nähneet Eurooppaa sellaisena kuin se sodan jäljiltä oli.

Kun saksalainen aatelisjunkkeri mahtaili neuvotteluissa, häntä pidettiin todellisena Saksana. Kun poliitikko pyysi nöyrästi anteeksi sotaa, hänet sivuutettiin epäsaksalaisena. Lippmannin mielestä voittajien ste­reotypiat saksalaisista johtivat siihen, että Saksaa kohdeltiin liian an­karasti ja nöyryytettiin Versail­les’n sopimuksella.

Lippmannin kirjasta tuli klassikko, ja stereotypiasta tuli viestinnän, sosiaalipsykologian ja politiikan tutkimuksen peruskauraa. Lippmannista tuli yksi 1900-luvun tunnetuimpia journalisteja.

Mutta stereotypioille Lippmann ei mahtanut mitään. Hän seurasi voimattomana, kuinka Versailles’n so­pimuksen katkeroittamat saksalaiset innostuivat Adolf Hitleristä, rakensivat omat tuhoisat stereotypiansa arjalaisista ja juutalaisista yli- ja ali-ihmisistä sekä ajoi­vat maailman uuteen suursotaan.

Myös toisen maailmansodan jälkeen Lippmannista näytti, että stereo­typiat olivat taas jäykistäneet maailman, ja hän keksi meille toisenkin käsitteen: kylmä sota.

Kun Berliinin muuri murtui, näytti hetken siltä, että kylmän sodan stereotypiat olivat murtumassa ja maailmasta oli tulossa vapaampi paikka elää. Mutta nyt stereotypiat iskevät takaisin, ja olemme anta­massa niille taas vallan.

Stereotypioista on pikku hiljaa tullut tapa keskustella asiasta kuin asiasta. Mamut, suvakit, rasistit, fasistit, persut, hyysääjät tai vaikkapa marsut ja tiikerihait ja mikseivät kaiken maailman dosentitkin ovat kaikki stereotypioita: mutkat oikovia jäykkiä yleistyksiä ihmisryhmistä.

Stereotypiat ovat pikavoittoja, joilla yritämme ratkoa omaa ahdistustamme. Ne ovat päämme sisäisiä kuvia, jotka rakennamme pönkit­tämään omaa minuuttamme, kun maailma muuttuu nopeasti. Yritämme pysäyttää niillä maailman ympärillämme ja uskoa, että pystymme hallitsemaan sitä. Ohjaamme stereotypioiden avulla ikävät tunteemme hyvän puolelle pahaa vastaan.

Stereotypioiden huono puoli on, että ne eivät ratko ongelmia vaan muuttuvat puuduttavaksi ja tyhjäksi jankutukseksi. Ne eivät kuvaa todellisuutta vaan niputtavat ihmisiä omien kuvitelmiemme mukaisesti. Siksi ne eivät erota oikeita ongelmia ja tarjoavat ratkaisuja kysymyksiin, jotka eivät koskaan ratkea, koska kuva on väärä. Sen sijaan stereo­typiat lietsovat uusia ongelmia. Ne iskevät takaisin vihana, katkeruutena ja kostona. Niitä kaikkia maailmamme nyt alkaakin olla tulvillaan.

Miten stereotypioista pääsisi eroon? Kukin voi aloittaa omistaan. Jos panta tuntuu kiristävän, sitä kannattaa löysätä. Etsi joka päivä maailmasta jotain, jolla yllätät itsesi. Jos olet suvaitsevainen, kehu persu päivässä. Jos et siedä maahanmuuttajia, mieti, mitä hyvää maailmalta on tullut. Fiksu ei niputa vaan katsoo tarkemmin ja ymmärtää pa­remmin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Kolumnit
  • stereotypiat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Mies, jos haluat nöyrän kumppanin, ota koira

    2. 2

      Sinnikkyyttä voi opettaa, ja se on nyt erityisen tärkeää, sanoo erityisluokan­opettaja – ”Lapset ja nuoret eivät enää tajua, miten paljon työtä asiat vaativat”

    3. 3

      HS asensi kohutun ”Mustan laatikon” testiautoon – tällaista tietoa Bernerin esille nostama seurantalaite keräsi

    4. 4

      ”Jos mieheni ei olisi halunnut lapsia, olisin varmasti ollut tyytyväinen ilman” – Erimielisyys lasten hankkimisesta on parisuhteissa yleistä

    5. 5

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    6. 6

      Naisten siivousvimmasta voivat kärsiä paitsi miehet myös ystävättäret

    7. 7

      ”Jokainen, jolla on auto, häviää” – Veronmaksajien mukaan Bernerin esitys uhkaa romahduttaa käytettyjen autojen arvon jo nyt

    8. 8

      Obama epäonnistui harkitsemalla liikaa

    9. 9

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    10. 10

      Helsingin epäily tarkentui: Virkamies veti välistä oppilaiden tietokoneisiin tarkoitettuja rahoja – päätti jopa 55 miljoonasta eurosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    2. 2

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    3. 3

      Viranomaiset hakivat espoolaispojan kesken koulupäivän – vakavasti sairas äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

    4. 4

      Perussuomalaisten kansanedustaja laulaa levyllään ”punahuorasta” – Kannen kuvassa uhataan aseella naista punaisten muistomerkillä

    5. 5

      ”Jokainen, jolla on auto, häviää” – Veronmaksajien mukaan Bernerin esitys uhkaa romahduttaa käytettyjen autojen arvon jo nyt

    6. 6

      Ennen musiikkiluokille jonotettiin, nyt niitä ajetaan alas: ”Musiikista tulee tätä menoa vain eliitin harrastus”

    7. 7

      Helsingin epäily tarkentui: Virkamies veti välistä oppilaiden tietokoneisiin tarkoitettuja rahoja – päätti jopa 55 miljoonasta eurosta

    8. 8

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    9. 9

      Olen 48-vuotiaana erinomaisessa kunnossa – silti työnhakuni tyssäsi ”iän asettamiin rajoituksiin”

    10. 10

      HK sekoittaa jauhelihan joukkoon porkkanaa – ”Kasvisten pilkkominen on työlästä ja vie aikaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat rajusta paluusokista: ”Tuntui siltä, että ainoa vaihtoehto on lähteä taas pois”

    2. 2

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    3. 3

      Uudet seksitavat lisäävät rajusti nielusyöpien määrää – tutkija ehdottaa HPV-rokotusohjelman laajentamista poikiin

    4. 4

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    5. 5

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    6. 6

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    7. 7

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    8. 8

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    9. 9

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    10. 10

      Viranomaiset hakivat espoolaispojan kesken koulupäivän – vakavasti sairas äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

    11. Näytä lisää