Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Opettajan­koulutus pitäisi määritellä yliopistojen kansalliseksi erityis­tehtäväksi

Suomesta voi lähitulevaisuudessa kadota useita merkittäviä tieteenaloja vain siksi, että yliopistoille on taloudellisesti edullisempaa keskittyä niihin aloihin, jotka ovat tutkimusrahoituksen näkökulmasta tuottavimpia.

Suomessa yliopistojen rahoitus perustuu suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen ohella kansain­välisten tutkimusjulkaisujen määrään ja kilpailemalla hankittuun tutkimusrahoitukseen.

Tällainen rahoitusmalli ei erottele aloja niiden ominaispiirteiden perusteella, ja sen vuoksi se antaa eri tieteenaloille toisistaan suuresti poikkeavat menestymisen lähtö­kohdat.

Mallista hyötyvät erityisesti luonnon- ja lääketieteelliset alat, häviäjiä ovat humanistiset ja ihmistieteelliset alat. Luonnontieteissä ja lääketieteessä on enemmän mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön, tutkimusrahoitusta on helpommin saatavilla ja julkaisuja tehdään suurissa tutkimusryhmissä. Opettajankoulutuksessa tutkimusta tehdään yleensä pienissä ryhmissä ja yksittäisen tutkimuksen valmistuminen vie usein toista vuotta.

Kun hallitus on leikannut yliopistojen rahoitusta, opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole ottanut vastuuta yliopistojen tehtäväjaon uudistamisesta vaan pannut yliopistot kilpailemaan keskenään. Sen seurauksena yliopistot pyrkivät vahvistamaan niitä aloja, joita rahoitusmalli suosii, ja karsimaan muita aloja.

Suomesta voi lähitulevaisuudessa kadota useita merkittäviä tieteenaloja vain siksi, että yliopistoille on taloudellisesti edullisempaa keskittyä niihin aloihin, jotka ovat tutkimusrahoituksen näkökulmasta tuottavimpia.

Nykyiseen yliopistojen rahoitusmalliin sisältyy ympäröivän yhteiskunnan kannalta huomattava ongelma, joka on jäänyt toistaiseksi ­vähälle huomiolle: malli ei tunnista sitä elinvoimaa ja muita myönteisiä vaikutuksia, joita yliopistot tuovat lähialueilleen. Valittu linja voi johtaa ratkaisuihin, jotka ovat lyhyellä aikavälillä yliopistoille edullisia mutta muulle yhteiskunnalle va­hingollisia.

Savonlinnassa ja Raumalla sijaitsevat opettajankoulutusyksiköt ovat esimerkkejä seutukunnilleen paljon hyvää tuottavasta toiminnasta. Yksiköiden henkilöstö osallistuu moniin erilaisiin kehittämishankkeisiin ja alueen opettajien täydennyskoulutukseen. Opettajaksi opiskelevat ovat muun muassa aktiivisesti ­mukana alueen yhdistyksissä ja lasten harrastustoiminnassa ohjaajina.

Etenkin tällaisten pienten yksiköiden tulevaisuus on jo kyseenalaistettu, koska yliopistojen nykyisen rahoitusmallin indikaattoreilla toiminta ei ole riittävän menestyksellistä. Savonlinnan kampuksen tulevaisuudesta päätetään keväällä, Kajaanista opettajankoulutus lopetettiin jo tämän vuosikymmen alussa.

Kainuussa päätös näkyy synkkenevinä muuttotappioina nuorten ikäluokissa ja opettajien saatavuuden heikkenemisenä. Savonlinnassa kampuksen alasajo tarkoittaisi nuorison katoamista alueelta, opiskelija-asuntosäätiön ajautumista konkurssiin ja kaupungin ajautumista kriisikunnaksi.

Opettajankoulutus on yhteiskunnan peruspalvelu, jolla rakennetaan sosiaalista ja alueellista yhden­vertaisuutta. Ennen nykyistä yli­opistolakia ja rahoitusmallia opettajankoulutuksen valtakunnallista järjestämistä ei jätetty yksittäisten yli­opistojen ratkaistavaksi. Aiemmin opettajankoulutukseen liittyvät päätökset on tehty perusteellisen komiteatyöskentelyn nojalla ja eduskunnan tuella.

Ministeriön omissakin arvioissa opettajia pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän ainakin vuoteen 2030 asti, joten opettajankoulutuksen karsimiselle ei ole mitään tarvetta.

Uhkakuvat poistuisivat, jos ministeriö tulkitsisi opettajankoulutuksen yliopistoille annetuksi kansalliseksi erityistehtäväksi. Tällöin olisi mahdollista korvamerkitä suoraan riittävä rahoitus nykyisten opettajankoulutusyksiköiden ylläpitämiseksi.

Tällainen ratkaisu ei tulisi juuri tämänhetkistä käytäntöä kalliimmaksi, mutta se turvaisi koulutettujen opettajien saatavuuden koko maahan. Samalla se vapauttaisi lisäresursseja opettajankoulutusta kehittävään tutkimukseen.

Kyseessä on myös arvovalinta.

Tutkimusrahoituksesta kilpailu sopii hyvin aloille, jotka tuottavat elinkeinoelämän menestymistä helpottavia innovaatioita, mutta huonosti aloille, joilla luodaan perusta koko yhteiskunnan ja erityisesti lastemme hyvinvoinnille. Tätä tarkoitusta vartenhan yliopistot maakuntiin alun perin perustettiin.

Timo Tossavainen ja Mikko Ripatti

Tossavainen on Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen lähiesimies. Ripatti on Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori.

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    3. 3

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    4. 4

      Mitä varakas eläkeläinen tekee isolla osakesalkulla? Perilliset ottavat kuitenkin rahoista kaiken ilon irti

    5. 5

      Trump varoittaa ”vakavasta, vakavasta” konfliktista Pohjois-Korean kanssa

    6. 6

      Onko ratkaisu perustulo, robottivero vai kapina? Automaatio vie valkokaulustyöt, eikä koulutuskaan enää pelasta keskiluokkaa

    7. 7

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    8. 8

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    9. 9

      Venäjän aktivisteja sotkee nyt vihreä litku – oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi joutui sen vuoksi torstaina sairaalaan

    10. 10

      Ruskeat tytöt ovat tottuneet elokuviin, joissa heiltä näyttävät ihmiset ovat terroristeja – Koko Hubara kirjoitti siitä kirjan, johon espoolaisteinit samastuvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    2. 2

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    3. 3

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    6. 6

      Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

    7. 7

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    8. 8

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    9. 9

      Anemia voi tulla, vaikka söisi oikein – Nämä kuusi myyttiä raudasta on aika kumota

    10. 10

      Kyllä, Donald Trumpin työpöydällä on nappi, jota painamalla saa Cokista – internet tietysti rakastaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    7. 7

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää