Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Opettajan­koulutus pitäisi määritellä yliopistojen kansalliseksi erityis­tehtäväksi

Suomesta voi lähitulevaisuudessa kadota useita merkittäviä tieteenaloja vain siksi, että yliopistoille on taloudellisesti edullisempaa keskittyä niihin aloihin, jotka ovat tutkimusrahoituksen näkökulmasta tuottavimpia.

Suomessa yliopistojen rahoitus perustuu suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen ohella kansain­välisten tutkimusjulkaisujen määrään ja kilpailemalla hankittuun tutkimusrahoitukseen.

Tällainen rahoitusmalli ei erottele aloja niiden ominaispiirteiden perusteella, ja sen vuoksi se antaa eri tieteenaloille toisistaan suuresti poikkeavat menestymisen lähtö­kohdat.

Mallista hyötyvät erityisesti luonnon- ja lääketieteelliset alat, häviäjiä ovat humanistiset ja ihmistieteelliset alat. Luonnontieteissä ja lääketieteessä on enemmän mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön, tutkimusrahoitusta on helpommin saatavilla ja julkaisuja tehdään suurissa tutkimusryhmissä. Opettajankoulutuksessa tutkimusta tehdään yleensä pienissä ryhmissä ja yksittäisen tutkimuksen valmistuminen vie usein toista vuotta.

Kun hallitus on leikannut yliopistojen rahoitusta, opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole ottanut vastuuta yliopistojen tehtäväjaon uudistamisesta vaan pannut yliopistot kilpailemaan keskenään. Sen seurauksena yliopistot pyrkivät vahvistamaan niitä aloja, joita rahoitusmalli suosii, ja karsimaan muita aloja.

Suomesta voi lähitulevaisuudessa kadota useita merkittäviä tieteenaloja vain siksi, että yliopistoille on taloudellisesti edullisempaa keskittyä niihin aloihin, jotka ovat tutkimusrahoituksen näkökulmasta tuottavimpia.

Nykyiseen yliopistojen rahoitusmalliin sisältyy ympäröivän yhteiskunnan kannalta huomattava ongelma, joka on jäänyt toistaiseksi ­vähälle huomiolle: malli ei tunnista sitä elinvoimaa ja muita myönteisiä vaikutuksia, joita yliopistot tuovat lähialueilleen. Valittu linja voi johtaa ratkaisuihin, jotka ovat lyhyellä aikavälillä yliopistoille edullisia mutta muulle yhteiskunnalle va­hingollisia.

Savonlinnassa ja Raumalla sijaitsevat opettajankoulutusyksiköt ovat esimerkkejä seutukunnilleen paljon hyvää tuottavasta toiminnasta. Yksiköiden henkilöstö osallistuu moniin erilaisiin kehittämishankkeisiin ja alueen opettajien täydennyskoulutukseen. Opettajaksi opiskelevat ovat muun muassa aktiivisesti ­mukana alueen yhdistyksissä ja lasten harrastustoiminnassa ohjaajina.

Etenkin tällaisten pienten yksiköiden tulevaisuus on jo kyseenalaistettu, koska yliopistojen nykyisen rahoitusmallin indikaattoreilla toiminta ei ole riittävän menestyksellistä. Savonlinnan kampuksen tulevaisuudesta päätetään keväällä, Kajaanista opettajankoulutus lopetettiin jo tämän vuosikymmen alussa.

Kainuussa päätös näkyy synkkenevinä muuttotappioina nuorten ikäluokissa ja opettajien saatavuuden heikkenemisenä. Savonlinnassa kampuksen alasajo tarkoittaisi nuorison katoamista alueelta, opiskelija-asuntosäätiön ajautumista konkurssiin ja kaupungin ajautumista kriisikunnaksi.

Opettajankoulutus on yhteiskunnan peruspalvelu, jolla rakennetaan sosiaalista ja alueellista yhden­vertaisuutta. Ennen nykyistä yli­opistolakia ja rahoitusmallia opettajankoulutuksen valtakunnallista järjestämistä ei jätetty yksittäisten yli­opistojen ratkaistavaksi. Aiemmin opettajankoulutukseen liittyvät päätökset on tehty perusteellisen komiteatyöskentelyn nojalla ja eduskunnan tuella.

Ministeriön omissakin arvioissa opettajia pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän ainakin vuoteen 2030 asti, joten opettajankoulutuksen karsimiselle ei ole mitään tarvetta.

Uhkakuvat poistuisivat, jos ministeriö tulkitsisi opettajankoulutuksen yliopistoille annetuksi kansalliseksi erityistehtäväksi. Tällöin olisi mahdollista korvamerkitä suoraan riittävä rahoitus nykyisten opettajankoulutusyksiköiden ylläpitämiseksi.

Tällainen ratkaisu ei tulisi juuri tämänhetkistä käytäntöä kalliimmaksi, mutta se turvaisi koulutettujen opettajien saatavuuden koko maahan. Samalla se vapauttaisi lisäresursseja opettajankoulutusta kehittävään tutkimukseen.

Kyseessä on myös arvovalinta.

Tutkimusrahoituksesta kilpailu sopii hyvin aloille, jotka tuottavat elinkeinoelämän menestymistä helpottavia innovaatioita, mutta huonosti aloille, joilla luodaan perusta koko yhteiskunnan ja erityisesti lastemme hyvinvoinnille. Tätä tarkoitusta vartenhan yliopistot maakuntiin alun perin perustettiin.

Timo Tossavainen ja Mikko Ripatti

Tossavainen on Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen lähiesimies. Ripatti on Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Vakavasti sairaan espoolaisnaisen lapsi otettiin yllättäen huostaan – äiti ei pääse tapaamaan satojen kilometrien päähän vietyä lastaan

    2. 2

      ”En syö juuri mitään, enkä silti laihdu” – Asiantuntijat kertovat, kuinka paljon aineenvaihdunnan hidastuminen oikeasti vaikuttaa laihtumiseen

    3. 3

      Olivia Oras alkoi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana VIP-elämää – Mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    4. 4

      Juristi menetti työttömyys­korvauksensa, vaikka ei ollut tienannut senttiäkään – työttömyysturvassa on sudenkuoppia, jos pyrkii työllistymään itse

    5. 5

      Tammikuun palkkakuitissa odottaa yllätys – tarkista, paljonko maksusi ovat nousseet kilpailukykypäätösten takia

    6. 6

      Moni treenaaja ei osaa levätä oikein, sanoo urheilufysiologi – arjen minuuttiaikataulussa ei ehdi palautua harjoittelusta

    7. 7

      Vanhemmat ovat menneet digiloikasta sekaisin, ja siksi monien lasten sanavarasto laahaa pahasti jäljessä

    8. 8

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    9. 9

      Obama määräsi Wikileaks-vuotaja Chelsea Manningin vapautettavaksi – nyt kysytään jo, mitä tekee Julian Assange

    10. 10

      Leo-Pekka Tähti on Vuoden urheilija: ”Aika historiallinen hetki”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olivia Oras alkoi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana VIP-elämää – Mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    2. 2

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    3. 3

      ”En syö juuri mitään, enkä silti laihdu” – Asiantuntijat kertovat, kuinka paljon aineenvaihdunnan hidastuminen oikeasti vaikuttaa laihtumiseen

    4. 4

      Tammikuun palkkakuitissa odottaa yllätys – tarkista, paljonko maksusi ovat nousseet kilpailukykypäätösten takia

    5. 5

      Sarjahukuttamisista tuomittu on yhä kateissa, poliisi julkaisi kasvokuvan – ”mahdolliset vihjeet hätäkeskukseen”

    6. 6

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    7. 7

      Japanilaiset tutkijat varoittavat: Älä näytä rauhanmerkkiä sosiaalisessa mediassa

    8. 8

      Juristi menetti työttömyys­korvauksensa, vaikka ei ollut tienannut senttiäkään – työttömyysturvassa on sudenkuoppia, jos pyrkii työllistymään itse

    9. 9

      Influenssa vai tavallinen flunssa? Lääkäri kertoo, miksi influenssaa kannattaa seurata tarkasti

    10. 10

      Lähes kaikki Kelan etuudet pienenevät tänä vuonna – HS kertoo, miten muutokset vaikuttavat sinun tuloihisi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ulkomailla asuneet suomalaiset kertovat rajusta paluusokista: ”Tuntui siltä, että ainoa vaihtoehto on lähteä taas pois”

    2. 2

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    3. 3

      Uudet seksitavat lisäävät rajusti nielusyöpien määrää – tutkija ehdottaa HPV-rokotusohjelman laajentamista poikiin

    4. 4

      Fysioterapeutti: Moni nainen kärsii tietämättään vatsalihasten erkaumasta – näin treenaat keskivartalosi kuntoon

    5. 5

      Joukko Munkkiniemen yhteiskoulun lukion oppilaita karkasi bileristeilylle Ruotsiin – Rehtori: ”Viitteitä suuresta salajuonesta”

    6. 6

      Olivia Oras alkoi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana VIP-elämää – Mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    7. 7

      Lohikäärmeet pilaavat seksielämäni

    8. 8

      Heli Kurjanen kehitti maailman myydyimmän kuukautiskupin – suorasukainen markkinointi on järkyttänyt Yhdysvalloissa

    9. 9

      Kukaan ei tunne 25-vuotiasta Axel Thesleffiä, mutta hänen biisinsä oli viime vuoden suurin Suomi-hitti, jota on kuunneltu yli 130 miljoonaa kertaa – Miten se on mahdollista?

    10. 10

      Muutin 41-vuotiaana vanhempieni luokse ja toivon, että oma lapseni voi keski-ikäisenä kivuta syliini itkemään

    11. Näytä lisää