Pääkirjoitus

Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Opettajan­koulutus pitäisi määritellä yliopistojen kansalliseksi erityis­tehtäväksi

Suomesta voi lähitulevaisuudessa kadota useita merkittäviä tieteenaloja vain siksi, että yliopistoille on taloudellisesti edullisempaa keskittyä niihin aloihin, jotka ovat tutkimusrahoituksen näkökulmasta tuottavimpia.

Suomessa yliopistojen rahoitus perustuu suoritettujen opintopisteiden ja tutkintojen ohella kansain­välisten tutkimusjulkaisujen määrään ja kilpailemalla hankittuun tutkimusrahoitukseen.

Tällainen rahoitusmalli ei erottele aloja niiden ominaispiirteiden perusteella, ja sen vuoksi se antaa eri tieteenaloille toisistaan suuresti poikkeavat menestymisen lähtö­kohdat.

Mallista hyötyvät erityisesti luonnon- ja lääketieteelliset alat, häviäjiä ovat humanistiset ja ihmistieteelliset alat. Luonnontieteissä ja lääketieteessä on enemmän mahdollisuuksia yritysyhteistyöhön, tutkimusrahoitusta on helpommin saatavilla ja julkaisuja tehdään suurissa tutkimusryhmissä. Opettajankoulutuksessa tutkimusta tehdään yleensä pienissä ryhmissä ja yksittäisen tutkimuksen valmistuminen vie usein toista vuotta.

Kun hallitus on leikannut yliopistojen rahoitusta, opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole ottanut vastuuta yliopistojen tehtäväjaon uudistamisesta vaan pannut yliopistot kilpailemaan keskenään. Sen seurauksena yliopistot pyrkivät vahvistamaan niitä aloja, joita rahoitusmalli suosii, ja karsimaan muita aloja.

Suomesta voi lähitulevaisuudessa kadota useita merkittäviä tieteenaloja vain siksi, että yliopistoille on taloudellisesti edullisempaa keskittyä niihin aloihin, jotka ovat tutkimusrahoituksen näkökulmasta tuottavimpia.

Nykyiseen yliopistojen rahoitusmalliin sisältyy ympäröivän yhteiskunnan kannalta huomattava ongelma, joka on jäänyt toistaiseksi ­vähälle huomiolle: malli ei tunnista sitä elinvoimaa ja muita myönteisiä vaikutuksia, joita yliopistot tuovat lähialueilleen. Valittu linja voi johtaa ratkaisuihin, jotka ovat lyhyellä aikavälillä yliopistoille edullisia mutta muulle yhteiskunnalle va­hingollisia.

Savonlinnassa ja Raumalla sijaitsevat opettajankoulutusyksiköt ovat esimerkkejä seutukunnilleen paljon hyvää tuottavasta toiminnasta. Yksiköiden henkilöstö osallistuu moniin erilaisiin kehittämishankkeisiin ja alueen opettajien täydennyskoulutukseen. Opettajaksi opiskelevat ovat muun muassa aktiivisesti ­mukana alueen yhdistyksissä ja lasten harrastustoiminnassa ohjaajina.

Etenkin tällaisten pienten yksiköiden tulevaisuus on jo kyseenalaistettu, koska yliopistojen nykyisen rahoitusmallin indikaattoreilla toiminta ei ole riittävän menestyksellistä. Savonlinnan kampuksen tulevaisuudesta päätetään keväällä, Kajaanista opettajankoulutus lopetettiin jo tämän vuosikymmen alussa.

Kainuussa päätös näkyy synkkenevinä muuttotappioina nuorten ikäluokissa ja opettajien saatavuuden heikkenemisenä. Savonlinnassa kampuksen alasajo tarkoittaisi nuorison katoamista alueelta, opiskelija-asuntosäätiön ajautumista konkurssiin ja kaupungin ajautumista kriisikunnaksi.

Opettajankoulutus on yhteiskunnan peruspalvelu, jolla rakennetaan sosiaalista ja alueellista yhden­vertaisuutta. Ennen nykyistä yli­opistolakia ja rahoitusmallia opettajankoulutuksen valtakunnallista järjestämistä ei jätetty yksittäisten yli­opistojen ratkaistavaksi. Aiemmin opettajankoulutukseen liittyvät päätökset on tehty perusteellisen komiteatyöskentelyn nojalla ja eduskunnan tuella.

Ministeriön omissakin arvioissa opettajia pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän ainakin vuoteen 2030 asti, joten opettajankoulutuksen karsimiselle ei ole mitään tarvetta.

Uhkakuvat poistuisivat, jos ministeriö tulkitsisi opettajankoulutuksen yliopistoille annetuksi kansalliseksi erityistehtäväksi. Tällöin olisi mahdollista korvamerkitä suoraan riittävä rahoitus nykyisten opettajankoulutusyksiköiden ylläpitämiseksi.

Tällainen ratkaisu ei tulisi juuri tämänhetkistä käytäntöä kalliimmaksi, mutta se turvaisi koulutettujen opettajien saatavuuden koko maahan. Samalla se vapauttaisi lisäresursseja opettajankoulutusta kehittävään tutkimukseen.

Kyseessä on myös arvovalinta.

Tutkimusrahoituksesta kilpailu sopii hyvin aloille, jotka tuottavat elinkeinoelämän menestymistä helpottavia innovaatioita, mutta huonosti aloille, joilla luodaan perusta koko yhteiskunnan ja erityisesti lastemme hyvinvoinnille. Tätä tarkoitusta vartenhan yliopistot maakuntiin alun perin perustettiin.

Timo Tossavainen ja Mikko Ripatti

Tossavainen on Savonlinnan kampuksen opettajankoulutuksen lähiesimies. Ripatti on Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Yliopistot
  • Opettajat
  • yliopistotutkimus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    3. 3

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    4. 4

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    5. 5

      Iran aikoo teloittaa miljardöörin – korkein oikeus piti kuolemantuomion voimassa

    6. 6

      Vanha SS-sotilas jätti perintönsä ”kiltille” skotlantilaiskylälle, jossa oli sotavankina

    7. 7

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    8. 8

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    9. 9

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    10. 10

      Lontoolaiskaupan vartijasta tuli 22 vuotta hallinneen itsevaltiaan syrjäyttäjä ja Afrikan muutoksen keulakuva – ”Tämä on uusi Gambia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    2. 2

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    3. 3

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    4. 4

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    5. 5

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    6. 6

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    7. 7

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    8. 8

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    9. 9

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    10. 10

      Eläkekeskustelussa kytee sukupolvien sota – Katso HS:n laskurista, paljonko kukin ikäpolvi on säästänyt eläkettä ja paljonko sitä on luvassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää