Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Uudet mittarit eivät tee tutkimusta paremmaksi

Koulutusleikkausten aikaan raportoinnin lisääntyminen jättää vähemmän resursseja tutkimukselle ja opetukselle

Hallitus on vastannut koulutusleikkausten arvosteluun toteamalla, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen osuus bruttokansantuotteesta on verraten suuri.

OECD:n tilastojen mukaan yritykset rahoittavat tutkimus- ja kehitystoimintaa melko paljon, mutta vuosien 2009–2013 välillä tällaisen rahoituksen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen laski 2,7 prosentista 2,3 prosenttiin. Julkinen tutkimusrahoitus sen sijaan on useimmilla mittareilla muihin Pohjoismaihin verrattuna vaatimatonta, ja ero on entisestään kasvanut.

Suomen vaatimaton panostus akateemiseen tutkimukseen näkyy, kun vertaillaan henkilöresursseja. Suomen yliopistoissa on 14 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden. Vastaava luku on Norjassa 10, Ruotsissa 11 ja Saksassa 12.

Taloustieteiden professorit Hannu Vartiainen ja Otto Toivanen tekivät viime vuonna Pohjoismaita vertailevan selvityksen, joka osoitti, miten vähäiset resurssimme ovat. Suomessa on kansantaloustieteen professoreja vähemmän kuin Tukholman yliopistossa ja vain neljäsosa siitä mitä Ruotsissa yhteensä. Tanskassa ja Norjassa kansantaloustieteen professoreita on kolme kertaa enemmän kuin Suomessa.

Sosiologian oppiaineiden vakituisia professoreita on Suomessa laskujemme mukaan yhteensä 24, kun Ruotsin yliopiston viidessä suurimmassa yliopistossa heitä on 46.

Resurssien lisäämisen sijaan Suomessa ajetaan poikkeuksellisen ­kovia leikkauksia yliopistojen ja tutkimuksen rahoitukseen. Samalla on esitetty, että yliopistojen toimintaa arvioitaisiin yhä intensiivisemmin toiminnan laadun selvittämiseksi.

Laadukas ja vaikuttava tutkimustoiminta on tutkijoiden ja päättäjien yhteinen päämäärä. Tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnille esitetyt yhä tarkemmat mittarit syventävät kuitenkin suunnitelmatalouden keskeistä ongelmaa: tutkitaan asioita, jotka ovat helposti, määrällisesti ja lyhyellä aikavälillä mitattavissa. Varsinkin, jos tuleva rahoitus riippuu mittarien lukemista.

Tutkimus on kuitenkin jatkuvan arvioinnin kohteena. Arviointia ­tekevät niin vertaisarvioijat kuin ­rahoittajat. On vaikea nähdä, että uusien mittareiden luominen ­parantaisi tutkimuksen laatua ­– varsinkin, jos uudet mittarit syrjäyttävät tiede­yhteisön omat vakiintuneet arvioinnit.

Todennäköisin lopputulos on, ­että byrokratia lisääntyy. Kun ­resurssit ovat liian vähäiset, mittaamisen lisääntyminen uhkaa pahentaa ongelmaa: tutkimukseen ja opetukseen tarkoitettua aikaa kuluu yhä enemmän raportointiin.

Millä aikajänteellä tutkimusta tulisi mitata?

Fysiikan nobelisti Peter Higgs teki teoreettisen tutkimustyönsä 1960-luvulla, mutta hänen ennusteidensa mukaisen Higgsin hiukkasen olemassaolosta saatiin kokeellista todistusaineistoa vasta vuonna 2012.

Suomen peruskoulu-uudistus toteutettiin 1970-luvulla, mutta sen taloudellista liikkuvuutta edistävät vaikutukset pystyttiin todentamaan vasta 40 vuotta myöhemmin.

Tutkimuksen ulkopuolinen ohjaus on haitallista, kun yhteis­kunnalliset muutokset ovat nopeita, sosiaalisiin ongelmiin ei löydy helppoja ratkaisuja ja ilmiöiden seuraukset ovat odottamattomia.

Suomalainen taloustieteilijä Tor Eriksson haki 1980-luvun lopussa varoja yhteispohjoismaiseen työttömyyttä käsittelevään hankkeeseen. Rahoittajat naureskelivat hakemukselle: tulevaisuuden ongelmana pidettiin työvoimapulaa. 1990-luvun lama osoitti käsityksen vääräksi.

Kroonisesti alirahoitettu akateeminen yhteisö tuskin tulee tuottamaan merkittävää tutkimusta, vaikka sitä kuinka mitattaisiin, ohjeistettaisiin ja patistettaisiin selvittämään päättäjien olennaisimpina ­pitämiä asioita.

Jos haluamme maailmanluokan tutkimusta, on ­panostettava yliopistojen henkilö­resursseihin ja tarjottava tutkijoille riittävästi vapaan kilpailun kohteena olevaa tutkimusmäärärahaa.

Tutkimusrahoituksen tärkein tulos ei ole julkaisu, keksintö tai ­sovellus. Tärkeintä on, että tutkija pystyy reagoimaan muuttuvaan maailmaan, syventymään tutkimukseensa yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa ja muuttamaan maailmaa pitkällä aikavälillä.

Inhimillisen pääoman leikkaaminen Suomessa johtaa jatkuvaan aivovuotoon ja lisääntyvään – mutta tarkasti mitattuun – keskinkertaisuuteen.

Lena Näre ja Markus Jäntti

Näre on sosiologian apulaisprofessori Helsingin yliopistossa ja Jäntti julkistalouden professori Helsingin yliopistossa ja Vattissa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    2. 2

      Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”

    4. 4

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    5. 5

      Nuoret kiinalaiset matkailijat haluavat Suomesta mustikkapiirakkaa ja prinsessa Leian koruja – ”He ostivat 42 000 euron edestä kelloja ja koruja

    6. 6

      Katossa reikä ja kellarissa vettä – pala suomalais-virolaista kulttuurihistoriaa uhkaa tuhoutua rakennusyhtiön omistuksessa

    7. 7

      Suomessa leikittiin ”Kuka pelkää mustaa miestä” kunnes se kiellettiin rasistisena – mutta ajattelivatko lapset oikeasti tummaihoista ihmistä leikeissään? Vastaa kyselyyn

    8. 8

      Muistisairauksia on todettu jo kolmekymppisillä – Unohtelu ja väsymys johtuvat yleensä silti jostain muusta kuin muistisairaudesta

    9. 9

      Voimakas maan­järistys surmannut yli 140 ihmistä Meksikossa, uhriluvun pelätään nousevan huomattavasti – järistys runnoi myös miljoona­kaupunki Méxicoa

    10. 10

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    5. 5

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    6. 6

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    8. 8

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Voimakas maan­järistys surmannut yli 140 ihmistä Meksikossa, uhriluvun pelätään nousevan huomattavasti – järistys runnoi myös miljoona­kaupunki Méxicoa
    3. Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”
    4. Vaikka olimme tehneet jakeluvirheilmoituksen jo kaksi kertaa, Posti jatkoi kirjeiden lähettämistä väärään osoitteeseen
    5. Eduskunnan budjettiurakka alkaa – edessä on satoja puheenvuoroja, määrärahatoiveita ja äänestyksiä, mutta lopuksi muuttuu vain vähän
    6. Kiima tekee kipeää tammoille ja kilpailemisesta tulee haastavaa – ”Kilpailupaikalla se huutaa kovaa Baccara-kaverinsa perään”
    7. Meteoriitti teki tiilikattoon reiän ja lävisti viisi senttiä paksun lankkulattian – Suomessa meteoriitit ovat lojuneet nurkissa ja päätyneet lasten leikkeihin
    8. Mykkäkouluja, politiikan välttelyä puheenaiheena – Puolan jako kulkee nyt perheiden sisällä
    9. Tunti sitten
    10. Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja
    11. Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”
    12. Katossa reikä ja kellarissa vettä – pala suomalais-virolaista kulttuurihistoriaa uhkaa tuhoutua rakennusyhtiön omistuksessa
    13. Näytä lisää