Pääkirjoitus

Valikko
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Opintoja kannattaa tehdä ja tukea

Jos valtio käyttää rahaa opintotukeen vähemmän, nykyistä lainapainotteisempi malli on perusteltu. Koulutustason periytymisestä kannattaa olla huolissaan, vaikka yhteys opintolainaan on luultua vähäisempi.

Koulutustason nousu on ollut merkittävimpiä tekijöitä Suomen ­vuosisadan mittaisella matkalla köyhästä maasta maailman rikkaimpien joukkoon. Yksittäisellä ihmisellä koulutuspolku vaikuttaa hyvin moneen asiaan elämässä, usein ammatin lisäksi myös asuinpaikkaan ja jopa perheen perustamiseen.

Siksi professori Roope Uusitalon tiistaina julkistettu raportti opintotuen uudistamisesta herättää ansaitusti paljon huomiota. Kiinnostuneimpia ovat luonnollisesti parhaillaan opiskelevat ja opintojaan suunnittelevat, mutta asialla on merkitystä myös muille. Kantaan voivat vaikuttaa omat käsitykset verorahojen käytöstä, yhteiskunnan reiluista pelisäännöistä tai kouluttautumisen merkityksestä koko yhteiskunnalle.

Yksi lähtökohta arvioinnille oli tiedossa jo silloin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi raportin: tavoitteena on säästää valtion budjettimenoja. Vuoteen 2019 mennessä säästöjä pitäisi tulla 70 miljoonaa euroa vuotta kohti ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa. Toimeksiantajan määrittelemät rajoitukset ohjaavat koko selvitystä niukkenevien varojen tehokkaamman käytön pohtimiseen.

Näkökulma ei kuitenkaan ole täydellisen synkkä. Opintojen tukemiseen käytetty ­raha tuottaa hyvin varsinkin yksilön itsensä mutta myös koko yhteiskunnan näkö­kulmasta. Olennaista on etsiä malli, joka on paitsi tehokas myös oikeudenmukainen.

Tärkein tapa tukea opintoja on opintojen maksuttomuus. Se varmistaa parhaiten, että opintoihin päädytään kykyjen ja motivaation eikä varakkaan perhetaustan perusteella. Maksuttomuus on olennainen osa pohjoismaista mallia, josta Suomen on syytä pitää kiinni.

Pohjoismaiseen ajatteluun kuuluu pyrkimys yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja tukijärjestelmien kattavuuteen. Siksi pohjoismainen taso on opintotuessakin hyvä mittatikku.

Uusitalon tekemät vertailut kuitenkin osoittavat, että yhtenäistä pohjoismaista tukimallia ei ole. Suomessa ja Tanskassa suora rahallinen ­tuki on ollut ensisijaista, kun taas Ruotsissa ja Norjassa suurempi osa tuesta annetaan opintolainan eri muotoina.

On kiinnostavaa huomata, että Suomessa vanhempien opintotausta vaikuttaa voimakkaammin lasten kouluttautumiseen kuin lainoja suosivissa Ruotsissa ja Norjassa. Siirtyminen lainapainotteisempaan malliin ei siis automaattisesti tunnu johtavan epätasa-arvon lisääntymiseen koulutuksessa.

Havaintoa tukevat myös vertailut Suomen lähihistoriaan. Siirtyminen lainamallista kohti suoran tuen mallia 1990-luvun alussa ei vähentänyt perhetaustan vaikutusta. ­Jokin muu tekijä Suomessa siis ylläpitää koulutuseroja. Selitys voi löytyä asenteista, peruskoulusta tai jopa varhaiskasvatuksesta.

Uusitalon uudistusesitykset tukimalliin vaikuttavat johdonmukaisilta, jos ei kyseenalaista lähtökohtana olevaa säästötavoitetta. Kannustimet ovat johdonmukaisia ja kannustavat edistämään opintoja. Ajatus eri koulutustasojen opiskelijoiden asettamisesta samalle viivalle tuntuu tasa-arvon näkökulmasta perustellulta, koska arjen tarpeet ovat samat koulun nimestä riippumatta.

Mallin siirtäminen lainapainotteisempaan suuntaan on hallitusohjelman tiukkojen reunaehtojen jälkeen käteen jäävä keino taata mahdollisuus täysipainoiseen opiskeluun, jos tukirahaa on käytettävissä vähemmän. Mallin vaikutuksia yhteiskunnallisten erojen säilymiseen tai jopa kasvuun pitää kuitenkin seurata tarkasti. Suomella ei ole varaa siihen, että osa kyvyistä jää vajaakäyttöön.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Pääkirjoitus
  • Opintotuki
  • Valtiontalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Äärioikeisto järjestää salaisia konsertteja jatkuvasti Suomessa, ja yksi sellainen piti olla Helsingissä itsenäisyyspäivänä – tästä on kyse

    2. 2

      Suomi-viinasta tulossa hitti maailmalla – kuopiolainen juomasuku vie likööriään Aasian trendibaareihin

    3. 3

      Suuressa rakennus­kohteessa jälleen betoni­ongelmia, tuulivoimalan perustuksia piti purkaa – ministeriö kriisikokouksessa

    4. 4

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    5. 5

      Ahkera häpykarvojen poisto nelinkertaistaa herpesriskin

    6. 6

      Vastasyntyneen imettäminen on kokopäivätyötä – seksi ei ole päällimmäisenä mielessä

    7. 7

      Olemmeko me sodan muokkaama kansa? Asiantuntijan mukaan sotatraumat voivat yhä siirtyä perheissä

    8. 8

      Onko minun oltava suomalainen, jotta voin asua Suomessa?

    9. 9

      Oaklandin tulipalon uhrien joukossa myös suomalainen – kuolleita löytynyt jo 36

    10. 10

      Saara Aalto veti kymmenentuhatta ihmistä Senaatintorille – katso koko esiintyminen HSTV:stä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    2. 2

      Saara Aalto veti kymmenentuhatta ihmistä Senaatintorille – katso koko esiintyminen HSTV:stä

    3. 3

      Perussuomalaiset kiistelevät isyysrahasta – ”Tässä on kyse parista kolmesta homosta ja noin sadasta heteroisästä”

    4. 4

      Tutkinnanjohtaja: Imatran epäilty oli viime aikoina vetäytynyt omiin oloihinsa – vietti paljon aikaa tietokoneella

    5. 5

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    6. 6

      Slush lupaa puuttua tapahtuman iltajuhlissa esiintyneeseen seksuaaliseen häirintään monin tavoin – ”Täällä on nollatoleranssi seksismille”

    7. 7

      Suuressa rakennus­kohteessa jälleen betoni­ongelmia, tuulivoimalan perustuksia piti purkaa – ministeriö kriisikokouksessa

    8. 8

      Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

    9. 9

      Lentoparkkiyrittäjä on ahdingossa Vantaalla: ”Peltomäki-vyyhdissä syytetty kostaa tuhoamalla firmani”

    10. 10

      Levysopimus, musikaalilavat vai jotain muuta? Saara Aallon 15 minuuttia julkisuudessa on pian ohi, ja seuraavaksi nähdään, mihin se riittää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    5. 5

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    6. 6

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää