Valikko
Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Opintoja kannattaa tehdä ja tukea

Jos valtio käyttää rahaa opintotukeen vähemmän, nykyistä lainapainotteisempi malli on perusteltu. Koulutustason periytymisestä kannattaa olla huolissaan, vaikka yhteys opintolainaan on luultua vähäisempi.

Koulutustason nousu on ollut merkittävimpiä tekijöitä Suomen ­vuosisadan mittaisella matkalla köyhästä maasta maailman rikkaimpien joukkoon. Yksittäisellä ihmisellä koulutuspolku vaikuttaa hyvin moneen asiaan elämässä, usein ammatin lisäksi myös asuinpaikkaan ja jopa perheen perustamiseen.

Siksi professori Roope Uusitalon tiistaina julkistettu raportti opintotuen uudistamisesta herättää ansaitusti paljon huomiota. Kiinnostuneimpia ovat luonnollisesti parhaillaan opiskelevat ja opintojaan suunnittelevat, mutta asialla on merkitystä myös muille. Kantaan voivat vaikuttaa omat käsitykset verorahojen käytöstä, yhteiskunnan reiluista pelisäännöistä tai kouluttautumisen merkityksestä koko yhteiskunnalle.

Yksi lähtökohta arvioinnille oli tiedossa jo silloin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi raportin: tavoitteena on säästää valtion budjettimenoja. Vuoteen 2019 mennessä säästöjä pitäisi tulla 70 miljoonaa euroa vuotta kohti ja pitkällä aikavälillä 150 miljoonaa. Toimeksiantajan määrittelemät rajoitukset ohjaavat koko selvitystä niukkenevien varojen tehokkaamman käytön pohtimiseen.

Näkökulma ei kuitenkaan ole täydellisen synkkä. Opintojen tukemiseen käytetty ­raha tuottaa hyvin varsinkin yksilön itsensä mutta myös koko yhteiskunnan näkö­kulmasta. Olennaista on etsiä malli, joka on paitsi tehokas myös oikeudenmukainen.

Tärkein tapa tukea opintoja on opintojen maksuttomuus. Se varmistaa parhaiten, että opintoihin päädytään kykyjen ja motivaation eikä varakkaan perhetaustan perusteella. Maksuttomuus on olennainen osa pohjoismaista mallia, josta Suomen on syytä pitää kiinni.

Pohjoismaiseen ajatteluun kuuluu pyrkimys yhteiskunnalliseen tasa-arvoon ja tukijärjestelmien kattavuuteen. Siksi pohjoismainen taso on opintotuessakin hyvä mittatikku.

Uusitalon tekemät vertailut kuitenkin osoittavat, että yhtenäistä pohjoismaista tukimallia ei ole. Suomessa ja Tanskassa suora rahallinen ­tuki on ollut ensisijaista, kun taas Ruotsissa ja Norjassa suurempi osa tuesta annetaan opintolainan eri muotoina.

On kiinnostavaa huomata, että Suomessa vanhempien opintotausta vaikuttaa voimakkaammin lasten kouluttautumiseen kuin lainoja suosivissa Ruotsissa ja Norjassa. Siirtyminen lainapainotteisempaan malliin ei siis automaattisesti tunnu johtavan epätasa-arvon lisääntymiseen koulutuksessa.

Havaintoa tukevat myös vertailut Suomen lähihistoriaan. Siirtyminen lainamallista kohti suoran tuen mallia 1990-luvun alussa ei vähentänyt perhetaustan vaikutusta. ­Jokin muu tekijä Suomessa siis ylläpitää koulutuseroja. Selitys voi löytyä asenteista, peruskoulusta tai jopa varhaiskasvatuksesta.

Uusitalon uudistusesitykset tukimalliin vaikuttavat johdonmukaisilta, jos ei kyseenalaista lähtökohtana olevaa säästötavoitetta. Kannustimet ovat johdonmukaisia ja kannustavat edistämään opintoja. Ajatus eri koulutustasojen opiskelijoiden asettamisesta samalle viivalle tuntuu tasa-arvon näkökulmasta perustellulta, koska arjen tarpeet ovat samat koulun nimestä riippumatta.

Mallin siirtäminen lainapainotteisempaan suuntaan on hallitusohjelman tiukkojen reunaehtojen jälkeen käteen jäävä keino taata mahdollisuus täysipainoiseen opiskeluun, jos tukirahaa on käytettävissä vähemmän. Mallin vaikutuksia yhteiskunnallisten erojen säilymiseen tai jopa kasvuun pitää kuitenkin seurata tarkasti. Suomella ei ole varaa siihen, että osa kyvyistä jää vajaakäyttöön.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Pääkirjoitus
  • Opintotuki
  • Valtiontalous

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    2. 2

      Puoli miljoonaa kranaattia tunnissa ja kymmeniätuhansia kuolleita – kaikki tietävät, millainen Korean sota olisi

    3. 3

      Suomen ruokakulttuuri on muuttunut 30 vuodessa valtavasti – paitsi yksi asia

    4. 4

      Liettualaismies petkutti Facebookilta ja Googlelta jopa 100 miljoonaa dollaria

    5. 5

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    6. 6

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    7. 7

      Petra haluaisi eroon Tiktakista, mutta se ei onnistu – Vain elämää -sarjassa tuotiin esille todellista draamaa

    8. 8

      Heidi Jaaran yritys syntyi lapsettomuus­kriisistä – Balmuir tekee luksushuiveja, jotka kelpaavat Cheekille ja Saudi-Arabian prinsessalle

    9. 9

      Merja Savelainen teki sen, mistä moni haaveilee: irtisanoutui, lähti maailmalle ja tekee töitä vain seuraavaa reissua varten – miten se onnistui?

    10. 10

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Vuoden hienoin mainos on tässä – kondominvalmistaja kehottaa kuksimaan kuin suomalainen

    3. 3

      Tämä kuva-arvoitus on piinannut helsinkiläistä Panu Sihvolaa liki 60 vuotta – Hoksaatko itse, mitä 1920-luvun maalaus esittää?

    4. 4

      22-vuotias laulaja yritti kaikin tavoin lyödä läpi – sitten yksi dramaattinen tapaaminen muutti kaiken

    5. 5

      Potkiiko hallitus hyvätuloiset ulos Helsingin kaupungin vuokra-asunnoista? Vuokrataloihin jaettu kirje nostatti asukkaat takajaloilleen

    6. 6

      Panu Sihvolaa liki 60 vuotta piinannut kuva-arvoitus ratkesi – maisemasta ei ole nykyään jäljellä enää tiilen tiiltä

    7. 7

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      Trump kuvailee avoimesti elämäänsä ”pienessä kotelossa” ja harmittelee, ettei saa enää ajaa autoa: ”Rakastin entistä elämääni”

    10. 10

      Teinitytön itsemurhaa käsittelevä hittisarja kuohuttaa, nyt sarja kiellettiin Uudessa-Seelannissa alle 18-vuotiailta: tästä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    8. 8

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    9. 9

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää