Pääkirjoitus    |   Kolumni

Kunnan kannattaa välillä unohtaa hallinto ja rajat

Teerijärvi on pienestä koostaan huolimatta tunnettu kunta suomenruotsalaisessa ankkalammikossa.

Teerijärvi on pienestä koostaan huolimatta tunnettu kunta suomenruotsalaisessa ankkalammikossa. Moni merkittävä hahmo on sieltä kotoisin, ja vielä useam­malla on juuret Teerijärvellä, eikä sitä totisesti peitellä.

Maine on vahva myös suomenkielisten puolella, koska kunta sijaitsee Pohjanmaalla sisämaassa suomenkielisten kuntien kainalossa. Moni ylittää kielirajan päivittäin mennäkseen töihin Teerijärven menestyviin teollisuusyrityksiin.

Kunnasta äänestettiin aikanaan useissa vaaleissa kaksi kansanedustajaa eduskuntaan. Pääsääntönä on ollut, että valtiopäivillä on ainakin yksi teerijärveläinen, vaikka nyt tau­koa on ollut pian kymmenen vuotta.

Paikkakuntalaisten yritteliäisyyttä kuvaa, että jäähallia varten hankittiin aikoinaan tukea NHL:n pelaajayhdistykseltä. Perusteena oli Teerijärveltä Pohjois-Amerikkaan muut­taneiden jälki­polvien jääkiekko­menestys.

Bisneskielellä voisi sanoa, että Teerijärven kunnalla on vahva brändi. Väitteessä on vain yksi ongelma. Teerijärvi ei ole enää kunta – ei ollut sitä enää vuoden 1969 jälkeen. Silloin suunniteltua kuntauudistusta säikähtäneet ruotsinkieliset Kruunupyy, Alaveteli ja Teerijärvi yhdistivät voimansa nykyiseksi Kruunupyyn kunnaksi.

Tieto liitoksesta on jäänyt useimmilta huomaamatta, koska yritykset ja yhdistykset ovat pitäneet Teeri­järven nimeä näkyvästi esillä. Väärää käsitystä ei edes haluta korjata. Jos tulee sanoneeksi jotakuta Smedjebackaa tai Djupsjöbackaa kruunupyyläiseksi, tämä pitää sitä lähes­tulkoon loukkauksena.

Kuntien määrä kasvoi Suomessa toiseen maailmansotaan asti, jolloin käytiin yli 600 kunnassa. Sen jälkeen määrää pudottivat aluksi alueluovutukset ja 1960-luvun lopulta lähtien kuntaliitokset. Viime vuosien liitosaallon jälkeen lukumäärä on nyt 313.

Hallinnolliset päätökset ovat vähentäneet kuntien määrää kartalla, mutta suurempi muutos on tapahtunut ihmisten mielissä. Suomalaiset matkustavat paljon kotimaassa, mutta mitä he näkevät?

Matkareitit eivät enää kulje kirkonkylien kautta kiemurtelevia teitä pitkin. Kasvavat kunnat ja kaupungit pyrkivät saamaan kohdalleen ohikulkutien, jonka varteen rakennetaan toisiaan muistuttavia huolto­asemia ja kauppakolosseja.

Autoilija osaa nimetä puolen tusinaa liikenneasemaa tietämättä varmasti, minkä kunnan alueella ne sijaitsevat. Junamatkustaja käy yhä suurten kaupunkien keskustoissa, mutta pienempien keskusten ohi useimmat junat porhaltavat pysähtymättä.

Kun kunta ei enää jää mieleen keskustaajamansa rakennusten avulla, tilannetta yritetään paikata mielikuvamarkkinoinnilla. Vaakunan rinnalle tilataan logo ja tienvarsikylttiin mainoslause, jossa vakuutetaan, että juuri tämä kunta on hyvä paikka elää ja yrittää tai ainakin yrittää elää.

Markkinointi kuuluu nykyaikaan, mutta hallinto-organisaation kampanjoiden teholla on rajansa. Yritysten houkuttelussa se voi toimia, mutta elävä kuva kunnasta muodostuu yksittäisten ihmisten, urheiluseurojen, vahvojen yritysten, kirjojen, laulujen ja kaskujen yhteisvaikutuksesta.

Tulevaisuuden kunnan luonnetta on jo pohdittu ja pohditaan parhaillaan monessa ideointiryhmässä. Niiden työskentelynopeudesta voi myös päätellä sen, kuinka todennäköisenä kukin pitää sote- ja maakuntauudistuksen läpimenoa. Jos puolikas kuntien budjetista päätösvaltoineen katoaa suuremmille alueille, mietinnälle on hyvät perusteet.

Keskustelua hallitsee ajatus, että kunta on julkisen sektorin palveluntuotantokone. Luonnehdinta kunnasta tulevana suurena koululautakuntana unohtaa kunnan tehtävän asukkaidensa yhteisönä.

Maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä, nyt jo 92-vuotias kulttuuri- ja yhteiskuntavaikuttaja Toholammilta, ehdotti kymmenkunta vuotta sitten, että nykyiset kunnat voisivat olla jatkossa yhdistysmuotoisia, jos hallinnollisesti raskaat tehtävät siirtyvät suuremmille alueille.

Päättävissä asemissa oleva nuorempi polvi tuskin on ajatuksiltaan yhtä radikaalia, mutta ideaa voisi kehitellä Teerijärven mallin mukaan. Karttaharjoitusten ja hallintomallien sijaan pitäisi pohtia, miten annettaisiin paikallisesti vauhtia kansalaistoiminnalle, yrityksille ja yksittäisille aktiiveille.

Kuntien vahvuus on ollut se, että ne herättävät tunteita jo pelkillä nimillään. Missä on tunnetta, siellä on yleensä myös liikettä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja 80 loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    2. 2

      TV 2

    3. 3

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    4. 4

      Game of Thrones -sarjan varjopuoli: hylätyt huskyt, joiden määrä on monin­kertaistunut – sarjan näyttelijä vetoaa faneihin eläinsuojelu­järjestön kanssa

    5. 5

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    6. 6

      Liika terrorismin pelko voi jopa heikentää turvallisuutta – tutkija Leena Malkki neuvoo, miten toistuvien iskujen kanssa voi elää

    7. 7

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    8. 8

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    9. 9

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    10. 10

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Yhteenveto Barcelonan yliajosta: ainakin 13 kuollut ja 80 loukkaantunut, kaksi pidätetty, poliisien päälle yritettiin ajaa illalla

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    5. 5

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimin­tiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    9. 9

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    10. 10

      Lahtelainen Aino-Maija Makkula, 19, pelastui täpärästi pakettiauton alta Barcelonassa – ”Tuntui epätodelliselta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää