Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Tiiviin rakentamisen ihanne vie harhateille

On kyseenalaista, synnyttääkö Helsingin kantakaupungin välittömään läheisyyteen rakentaminen toivottuja kasautumisetuja.

Suomalaista kaupunkikehittämistä näyttää nyt hallitsevan ajattelu, joka korostaa tiiviyden ihannetta ja sen mukanaan tuomia hyötyjä. Samaan tapaan ajateltiin 1960- ja 1970-lukujen lähiöbuumin aikaan.

Kaupunkirakenteen tiiviys on palveluiden ja tuottavuuden välttämätön ehto, mutta pelkkä tiiviys ei riitä. Myös Helsingin seudulla on ”tiiviisti” rakennettuja alueita, joilla ei ole tiiviyteen liitettyjä hyveitä.

Helsingin kaupunkirakenteen hajanaisuuden syynä on totuttu pitämään sitä, että kantakaupunki sijaitsee kapealla niemellä. Ajatus esitettiin jo sata vuotta sitten Eliel Saarisen Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmassa.

Nykyisin maantieteellisellä sijainnilla ei ole entisen kaltaista merkitystä, sillä liikenneyhteyksistä on tullut aiempaa nopeampia. Metropolialueen hajaantuminen johtuu siitä, että yritykset ja kotitaloudet hyödyntävät liikenneverkon mahdollisuuksia ja valitsevat suotuisat sijainnit kantakaupunkia laajemmalta alueelta.

On kyseenalaista, synnyttääkö kantakaupungin välittömään läheisyyteen rakentaminen tai yltiöpäinen tiivistäminen nykytilannetta parantavia kasautumisetuja. Pikemminkin se heikentää Helsingin seudun muiden alueiden saavutettavuutta.

Tiiviydestä on helppo luoda virheellinen kuva kerrosalan tai asukkaiden ja hehtaarien suhdetta osoittavilla vakiintuneilla mittareilla. Etenkään hallinnollisten rajojen mukaan lasketut luvut eivät tuota vertailukelpoista tietoa.

Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan keskustojen tiiviydet eivät olennaisesti poikkea toisistaan, toisin kuin esimerkiksi Helsingin yleiskaavan taustaselvityksissä esitetään. Myöskään Helsingin, Espoon ja Vantaan esikaupunkien tiiviydessä ei ole olennaista eroa.

Helsingin keskustan tiiviin rakentamisen alue on pienempi kuin monissa muissa eurooppalaisissa kaupungeissa. Tämä johtuu siitä, ettei Helsinki ehtinyt kasvaa suuremmaksi ennen nykymuotoisten liikenne- ja talousjärjestelmien kehittymistä.

Suomalaisessa kaupunkisuunnittelussa unohdetaan keskeinen geometrinen periaate: pinta-ala kasvaa etäisyyden neliönä. Käytännössä kaupungin läpimitan kasvu esimerkiksi kilometristä seitsemään kilometriin johtaa siihen, että tilaa on 49 kertaa enemmän.

Lisäksi tonttien laidoille jää nykyisten säännösten vuoksi rakentamaton reunavyöhyke, joka pienentää tontilla käytettävissä olevaa alaa joka puolelta. Kun tonttia kiertää palomääräysten mukainen neljä metriä leveä rakentamaton vyöhyke, esimerkiksi 700 neliömetrin kokoisesta tontista jää sen vuoksi rakentamisessa hyödyntämättä noin puolet. Tonttien keskiosaan rakentaminen on tiiviyden kannalta huonoin vaihtoehto.

Maasta ei ole pulaa, sitä on vain käytetty äärimmäisen tuhlailevasti.

Tiiviyden tavoittelu on kadottanut laatu-ulottuvuuden, ja nyt sorrutaan vanhoihin tehostamisen virheisiin. Tämä voi johtaa opportunistisiin ylilyönteihin, joissa vannotaan tiivistämisen nimeen.

On harhaanjohtavaa luvata, että tiivis rakentaminen vie taloudelliseen tehokkuuteen tai siihen, että yritykset ja kotitaloudet sijoittuvat lähelle toisiaan.

Vaikka tiiviyttä korostetaan, kaupunkien perinteisistä umpikortteleista on käytännössä luovuttu. Katulinjaa reunustavia kortteleita ja niitä yhdistäviä kapeita katuja ei enää synny, koska tällaiset rakentamisratkaisut ovat selvästi kalliimpia kuin kaikkialle tunkevat esikaupunkirakentamisen mallit.

Rakentajat ja kaupungit ovat siis itse tuottaneet ei-toivottua väljyyttä, johon myös lainsäädäntö on siivittänyt. Tehokkuutta peräänkuuluttava rakennusteollisuuskin onnistuu kerrosten lukumäärän lisäämisessä, mutta ei tiiviin kaupunki­ympäristön luomisessa.

Siellä missä tiiviyttä tarvitaan, tontin reunoja kiertävä rakentamistapa olisi taas tarkastelun arvoinen.

Tiivistämisen itsetarkoituksellista markkinointia tärkeämpää on, että huomiota keskitetään yritysten ja kotitalouksien valintoihin, rakentamattoman maanpinnan määrään, seudulliseen saavutettavuuteen sekä liikennesuunnittelun taloudellisiin lähtökohtiin.

Nämä seikat määrittävät tiivistämisen ja tiivistymisen ehdot.

Anssi Joutsiniemi ja Mari Vaattovaara

Joutsiniemi on aluetieteen dosentti Aalto-yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa. Vaattovaara on kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poliisi: Maahanmuuttajataustaista miestä puukotettiin Vantaalla – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    2. 2

      Kolmevuotias sai kiinalaisesta nettikaupasta maailman ihanimman pinkin puudelipyörän – sitten ilmestyivät mystiset näppylät

    3. 3

      22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, kunnes kuolema muutti kaiken

    4. 4

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    5. 5

      Jaksoarvio: Game of Thronesin kuudes jakso oli ristiriitainen – mitä tapahtuu viimeisessä jaksossa?

    6. 6

      Suurella tohinalla pystytetyt designpysäkit seisovat hylättyinä Kampissa – ohi ei mene ratikoita, eivätkä bussien ovet mahdu avautumaan

    7. 7

      Turun puukotuksien pääepäillyn vangitsemis­oikeudenkäynti alkoi – Muut epäillyt astelevat saliin yksi kerrallaan

    8. 8

      Tämä kaikki Turun puukkoiskusta epäillyistä tiedetään – grafiikka näyttää, miten perjantain tapahtumat etenivät

    9. 9

      Helsinkiläisen Ulla Pihkalan vauva syntyi yllättäen makuuhuoneeseen – ”Olin iloinen, että ensihoitajat tulivat paikalle, mutta samalla hävetti, että täällä sitä ollaan kotona synnyttämässä”

    10. 10

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Halla-aho kirjoitti Facebookiin, toimittajaa kohtasi viharyöppy – poliisi tutkii tapausta ja vetoaa: ”Jäitä hattuun, suomalaiset”

    2. 2

      Turun puukotusten pääepäilty Abderrahman Mechkah oli valittanut turvapaikkapäätöksestään – Poliisi pysäytti hänet Saksassa vuonna 2015, poistui sieltä alkuvuodesta 2016 hakematta turvapaikkaa

    3. 3

      Pääministeri vajosi opportunismiin kommentoidessaan Turun iskua

    4. 4

      Poliisi: Maahanmuuttajataustaista miestä puukotettiin Vantaalla – Uhrin mukaan epäilty puukottaja kysyi, onko uhri muslimi

    5. 5

      Arlandan miljoonaryöstö vanheni – Nyt Suomessa palkkamurhasta tuomittu ruotsalaisrikollinen sanoo suunnitelleensa kaiken

    6. 6

      Yhdellä Turun pidätetyistä on rikostaustaa Suomessa – 18-vuotias mies on tuomittu pakottamisesta seksuaaliseen tekoon

    7. 7

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    8. 8

      Turkulainen rakennusliike järjestää työnseisauksen Turun terrori-iskun vuoksi ja kritisoi hallitusta: ”Hallitus ei ole onnistunut, jos Suomessa joutuu pelkäämään”

    9. 9

      22-vuotiaana Francesca Woodman oli ottanut itsestään valtavasti alastonkuvia, jotka eivät kiinnostaneet ketään, kunnes kuolema muutti kaiken

    10. 10

      Tapamme ostaa vaatteita muuttuu, ja se ravistelee kauppaa – Seppälä haettiin konkurssiin, Lindexin tulos puolittui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    7. 7

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    10. 10

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    11. Näytä lisää