Pääkirjoitus

Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Kaivosaltaista pitää tehdä aiempaa turvallisempia

Kaivosyhtiöt eivät ole panostaneet riittävästi vesienhallintaan ja kaivospatojen turvallisuuteen.

Rautamalmikaivoksen jätealtaat pettivät Bento Rodriguesin alueella Brasiliassa viime marraskuussa, ja 55 miljoonaa kuutiometriä myrkyllistä mutaa pääsi leviämään ympäristöön. Onnettomuudessa kuoli 17 ihmistä ja sadat jäivät kodittomiksi. Kaivoksen omistavat brasilialainen Vale ja australialainen BHP Billiton.

Elokuussa 2014 rikastushiekka-altaan pato petti Imperial Metalsin omistamalla Mount Polleyn kupari- ja kultakaivoksella Kanadassa. Kymmenen miljoonaa kuutiometriä jätevettä valui lähiympäristöön ja arvokkaaseen lohijokeen.

Euroopassa ikäviä isoja kaivos­pato-onnettomuuksia on sattunut muun muassa Romaniassa ja Espanjassa. Espanjan onnettomuuden jälkien puhdistaminen maksoi kaivoksen ruotsalaiselle omistajalle 240 miljoonaa euroa.

Joka vuosi maailmalla on sattunut useita vakavia onnettomuuksia, jotka ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja kaivosaluetta ympäröivälle luonnolle ja vesistöille. Vaikuttaakin siltä, etteivät kaivosyhtiöt ole panostaneet riittävästi vesienhallintaan ja kaivospatojen ja niiden rakenteiden turvallisuuteen.

Suomessa Talvivaaran kipsisakka-altaan pohjarakenteen vuoto vuonna 2012 ja Kittilän kultakaivoksen ­rikastushiekka-altaan vuoto syksyllä 2015 ovat esimerkkejä pohjarakenteisiin liittyvistä onnettomuus­riskeistä.

Talvivaaran kipsisakkavuodon jälkeen ympäristöministeriö teetti Suomen kaivoksilla stressitestin, joka osoitti kaivosten varautuneen varsin hyvin eri poikkeustilanteisiin, kuten ilkivaltaan tai patomurtumiin. Huomautettavaa kuitenkin oli tulvatilanteisiin varautumisesta ja vesiensuojelusta. Arviointiryhmä suositteli muun muassa kaivosaltaiden turvallisuuden parantamista.

Oulun yliopiston tutkijaryhmän tuore selvitys kaivosaltaiden pohjarakenteista valottaa kaivosten vuoto-ongelmia ja muovipohjaisten allasrakenteiden riskejä. Selvityksestä tulee ilmi, että kaivosyhtiöt käyttävät pohjarakenteiden suojaamiseen erilaisia menetelmiä.

Jossain maissa, kuten Ruotsissa, luotetaan moreenin ja turpeen kaltaisiin perinteisiin luonnonmate­riaaleihin. Esimerkiksi Suomessa kuitenkin edellytetään, että kaivosaltaiden pohjassa käytetään samoja muovipohjaisia materiaaleja kuin vaikkapa kaatopaikkarakenteissa.

Selvitystyön mukaan molemmat suojaustavat kyllä toimivat, jos ne rakennetaan oikein ja niitä käytetään asianmukaisesti.

Vaikka kaatopaikkarakenteiden tekemiseen on olemassa hyvät ohjeet, kaivoksen rikastushiekka-allas eroaa selvästi kaatopaikasta. Kaivosaltaan paikkaa ei voida valita suunnitteluvaiheessa samaan tapaan kuin kaatopaikan optimaalista sijaintia: altaan tulee olla siellä missä kaivostoimintaa harjoitetaan. Jokainen kaivos on erilainen, ja altaiden rakentamisen olosuhteet vaihtelevat suuresti.

Tutkijoiden mukaan kaivosten pohjarakenteiden tekemiseen tarvittaisiin yhtenäiset ohjeet, jos käytetään muovipohjaisia materiaaleja. On ilmeistä, että osaamista puuttuu sekä toiminnanharjoittajilta että toimintaa luvittavilta ja valvovilta viranomaisilta. Tarvitaan myös tutkimusta ja koulutusta, jotta kaivosten vaikutukset ympäristöön ymmärrettäisiin paremmin ja kaivosten pinta- ja pohjavesille aiheuttamia riskejä osattaisiin vähentää.

Kaivosturvallisuutta valvovat Suomessa monet viranomaiset ­lukuisten lakien pohjalta.

Kaivosteollisuudesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, patojen turvallisuudesta maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöasioista ympäristöministeriö. Oma roolinsa on myös pelastus- ja terveysviranomaisilla, lupia myöntävillä aluehallintovirastoilla, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesilla ja ely-keskuksilla.

Kaivostoimintaa säädellään muun muassa ympäristönsuojelulailla, ­vesilailla, kaivoslailla sekä pato­turvallisuuslailla. Patoturvallisuuslaissa on myös lainsäädännöllinen kummajainen: padon reunoja valvoo maa- ja metsätalousministeriö, mutta patoaltaan pohjaa ympäristöministeriö. Käytännön toiminnasta vastaa toki yksi viranomainen, paikallinen ely-keskus.

Sekä meidän viranomaisten että kaivosalan toimijoiden täytyy pohtia, miten kaivosten aiheuttamia ympäristöriskejä pienennetään. Teemme parhaamme, jotta korjaaviin toimiin ryhdytään jo ennen seuraavaa vuotoa.

Hannele Pokka

Kirjoittaja on ympäristöministeriön kansliapäällikkö.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Kaivosteollisuus
  • kaivosala

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    2. 2

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    3. 3

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    6. 6

      Ylen päätoimittaja Jääskeläinen unohti, että hänen lafkastaan tuli hallituksen äänitorvi jo vuosi sitten

    7. 7

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    8. 8

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    9. 9

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    10. 10

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    2. 2

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    3. 3

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    4. 4

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    5. 5

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    6. 6

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    7. 7

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    8. 8

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    9. 9

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    10. 10

      Lewis Hamilton vinoili Nico Rosbergin lopettamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    6. 6

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    7. 7

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    8. 8

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    9. 9

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää