Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Taitettu indeksi suojaa yhteisiä eläkevarojamme

Palkkaindeksiin siirtyminen johtaisi siihen, että eläkevarat loppuvat tämän vuosisadan jälkipuoliskolla kokonaan, arvioi Jaakko Kiander Vieraskynä-kirjoituksessaan.

Niin sanotun taitetun indeksin korjaamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt tähän mennessä yli 75 000 allekirjoitusta, ja se tulee ­aikanaan eduskunnan käsittelyyn.

Kansalaisaloitteen tekijöiden tavoitteena on, että nykyinen kuluttajahintojen kehitystä seuraileva eläkeindeksi korvattaisiin ansiotasoon sidotulla indeksillä. Kyseessä olisi paluu entiseen.

Maksetut työeläkkeet sidottiin 1960-luvun alussa ansiotason kehitykseen. Kun palkat nousivat no­peasti, eläkkeet nousivat välillä jopa vauhdikkaammin kuin joidenkin alojen palkat.

Tuohon aikaan eläkettä karttui työssäolijoille vain yksi prosentti ansioista työvuotta kohti, kun sitä nykyisin karttuu 18–52-vuotiaille 1,5 prosenttia. 1970-luvulla siirryttiin indeksiin, jossa eläkkeen muutoksesta puolet tuli kuluttajahinnoista ja puolet ansiotasosta

Taitettu indeksi otettiin käyttöön 1990-luvulla. Taitetussa indeksissä ansiotason vaikutus eläkeindeksiin on 20 prosenttia ja kuluttajahintojen 80 prosenttia. Näin haluttiin turvata eläkeläisten ostovoima inflaatiota vastaan.

Uudistuksen taustalla oli huoli ­väestön ikärakenteen muutoksesta ja eläketurvan rahoituksen kestävyydestä. Huolenaiheet ovat sittemmin osoittautuneet varsin perustelluiksi.

Eläkkeellä oleville siirtyminen ­taitettuun indeksiin merkitsi sitä, että tulotason kasvu saattoi jäädä odotettua pienemmäksi. Vuosina 1996–2015 palkansaajien reaali­ansiot kasvoivat Suomessa kohtuullisen hyvin, runsaat puolitoista ­prosenttia vuodessa. Eläkkeiden vuosittainen kasvu jäi sen sijaan vain muutamaan prosentin kymmenykseen. Näin eläke, joka eläkkeelle siirryttäessä oli ollut esimerkiksi 50 prosenttia palkasta, oli parin­kymmenen vuoden kuluttua vain 40 prosenttia palkasta. Ostovoima ei heikentynyt, mutta eläkeläisten ostovoima kasvoi hitaammin kuin työssä olevien ostovoima.

Kansalaisaloitteen mukaan tämä asiaintila ei ole tyydyttävä. Eläkkeitä haluttaisiin korottaa yhtä ­paljon kuin palkkoja. Kansalais­aloitteen laatijoiden mukaan tähän on myös hyvin varaa, koska työ­­eläkerahastoihin on kertynyt paljon rahaa, noin 180 miljardia euroa.

Tämä käsitys perustuu kuitenkin väärinymmärrykseen. Työeläkkeiden rahoituksen arvioidaan olevan tasapainossa vain sillä edellytyksellä, että eläkkeet kehittyvät nykyisen indeksin mukaan. Tällöin eläke­rahastojen sijoitustuotot riittävät kattamaan eläkemenon ja maksu­tulon erotuksen eikä eläkemaksuja tarvitse korottaa.

Työeläkejärjestelmä keräsi vuosien 1962–2013 aikana lähes joka vuosi maksutuloa enemmän kuin maksoi eläkkeitä. Väestön ikärakenteen muutos eli käytännössä suurten ikäluokkien eläköityminen on kuitenkin muuttanut tämän asetelman pysyvästi. Tästä eteenpäin ­yksityisen sektorin työeläkejärjestelmän ennakoidaan olevan pysyvästi alijäämäinen: eläkemeno on ja tulee olemaan tuloa suurempi. ­Rahoitusvaje katetaan eläkerahastojen sijoitustuotoilla.

Palkkaindeksiin siirtyminen johtaisi jatkuvasti kasvavaan rahoitusvajeeseen. Ensimmäisenä vuonna muutoksen vaikutus olisi pieni – noin 300 miljoonaa euroa vuodessa –, mutta 20 vuoden kuluttua aukko olisi kasvanut jo yli kuuteen miljardiin euroon.

Tämä tarkoittaisi, että ennakoidut sijoitustuotot (noin neljä miljardia euroa vuodessa) jouduttaisiin vähitellen syömään kokonaan. Sen jälkeen alettaisiin kuluttaa varsinaista pääomaa. Eläketurvakeskuksen mukaan palkkaindeksiin siirtyminen veisi siihen, että eläkevarat loppuvat 2060-luvulla kokonaan.

Muutos hyödyttäisi ennen vuotta 1970 syntyneitä. Heidän kuoltuaan eläkevarat olisi kuitenkin syöty kokonaan. Mitään ei olisi enää jäljellä nuoremmille ikäluokille, ja heidän pitäisi aloittaa säästäminen uudelleen nollasta. Kyseessä on siis merkittävä sukupolvien välinen tulon­jakoristiriita.

Eläkevarojen käyttämistä kokonaan yhden sukupolven hyväksi ei voi perustella millään argumentilla. Nykyiset eläkeläiset olivat töissä ­aikana, jolloin eläkemaksut olivat selvästi nykytason alapuolella ja eläkkeelle jäätiin keskimäärin alle 60-vuotiaana.

Nuorempien kohdalla tilanne on toinen. Nuorten ikäluokkien maksettavaksi tulevat eläkemaksut ovat selvästi korkeammat ja eläkeiät tulevat nousemaan lähelle 70:tä vuotta.

Kirjoittaja on johtaja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisessa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Eläke
  • Taitettu indeksi

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    3. 3

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    4. 4

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    5. 5

      USA:n ulkopolitiikalle ei löydy johtajaa – ulkoministeri Tillersonia kutsutaan nimellä ”Yksin kotona”

    6. 6

      Suomen ongelmat jatkuvat välipäätösten jälkeenkin – suuria työpoliittisia päätöksiä Sipilän hallitus ei uskaltanut tehdä

    7. 7

      Kävely on hyväksi aivoille, koska se pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta

    8. 8

      Särkänniemi avaa Suomen nopeimman ja korkeimman vuoristoradan – hinta kahdeksan miljoonaa euroa

    9. 9

      Uuden asunnon arvo voi nousta käytettyä hitaammin – näin vältät sudenkuopat vastavalmistunutta asuntoa harkitessasi

    10. 10

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    5. 5

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    6. 6

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    7. 7

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    8. 8

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    9. 9

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    10. 10

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää