Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Suomi ottaa kiinni Saksaa ja Ruotsia

Vaikka Saksa ja Ruotsi ovat tärkeimmät kilpakumppanit, kustannustason kehitystä sietää verrata laajemmin.

Työnantaja- ja palkansaajaliitot neuvottelevat parhaillaan kilpailu­kykysopimuksen soveltamisesta alakohtaisiin työehtoihin. Neuvotteluista ei ole kuulunut kuluneella viikolla mitään, mitä voi pitää hyvänä merkkinä. Neuvottelut ovat kuitenkin vielä varhaisessa ­vaiheessa. Jossain vaiheessa joillakin aloilla neuvotteluissa tulee ­takapakkia.

Neuvoteltavana oleva sopimus on yksi osa hallituksen tavoittelemaa kilpailukyvyn kolmiloikkaa. Kaksi muuta loikkaa ovat äärimaltilliset palkkaratkaisut ja tuottavuuden lisääminen muun muassa työpaikkakohtaisilla joustoilla. Hallituksen alkuperäinen tavoite oli, että kukin kolmesta loikasta pienentää eroa kilpailijamaihin viisi prosenttiyksikköä. Suomen tärkeimmät verrokit ovat perinteisesti olleet Saksa ja Ruotsi, joihin eroa on 10–15 prosenttia.

Jos verrataan vain näihin kahteen maahan, Suomen suhteellinen kilpailukyky paranee kuin itsestään. Menossa on kolmas vuosi äärimaltillisia – siis pieniä – palkankorotuksia. Ensi vuonna alakohtaisiin sopimuksiin on luvassa nollakorotukset. Joidenkin palkat toki voivat nousta esimerkiksi ylennyksen seurauksena.

Myös Ruotsissa ja Saksassa on käynnissä palkkaneuvottelukierros. Maaliskuun viimeisen päivän iltana Ruotsissa päästiin valtakunnansovittelijan johdolla sopimukseen, jonka mukaan keskimääräinen ansiotaso nousee 2,2 prosenttia. Sopimus on vuoden mittainen.

Ratkaisu on teollisuuden palkansaajien ja työnantajien sopima, mutta Ruotsissa teollisuussopimus yleensä asettaa muidenkin alojen palkankorotuksille katon.

Ruotsin palkkamallia ei kuitenkaan voi suoraan verrata Suomen tuloratkaisuihin. Ruotsissa palkankorotukset jyvitetään työpaikoilla: jonkun palkka nousee keskimääräistä enemmän, jonkun toisen vastaavasti vähemmän.

Saksassa avainalan eli metalli- ja elektroniikkateollisuuden työehtosopimus päättyi maaliskuun lopussa. Saksan vaikutusvaltainen metalliliitto, IG Metall, haluaa yksivuotisella sopimuksella viiden prosentin palkankorotukset.

Palkat Ruotsissa ja Saksassa nousevat mutta Suomessa eivät. Iso osa Suomen kilpailukykyongelmaa on siis jo ratkaistu, vai kuinka?

Ehkei sentään. Vaikka Saksa ja Ruotsi ovat tärkeimmät kilpakumppanit, kustannustason kehitystä sietää verrata laajemmin.

Vertailumalli on jo olemassa. Sen laati tulo- ja kustannuskehityksen selvitys­toimikunnan sihteeristö viime toukokuussa, kun yhteiskuntasopimusta ensimmäisen kerran yritettiin. Muistion mukaan hintakilpailukykyä mitattaisiin vertaamalla ­Suomen ja euroalueen nimellisiä yksikkötyökustannuksia.

Suomen Pankillakin on kustannuskilpailukyvylle mittari. Siinä Suomen yksikkö­työkustannuksia verrataan Suomen 21 keskeisen kauppakumppanimaan yksikkötyökustannusten keskiarvoon.

Suomen Pankin käyrä osoittaa, että kustannuskilpailukyky heikkeni dramaattisesti vuosina 2008–2009. Parin viime vuoden aikana kilpailukyvyn heikkeneminen on ­pysähtynyt, kiitos maltillisten palkankorotusten.

Toivomisen varaa jättävä kustannuskilpailukyky ei tietenkään ole Suomen viennin ainoa pulma. Toinen ongelma on viennin rakenne, joka painottuu investointi­hyödykkeisiin.

Yksityisen kulutuksen pitäisi lähteä maailmalla kasvuun ennen kuin Suomessa ­tehdyt koneet ja laitteet alkavat käydä kaupaksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Pääkirjoitus
  • Suomen kilpailukyky
  • Ruotsi
  • Saksa
  • Euroalue
  • Vienti

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Länsimetroon vedettiin kenenkään tilaamatta liki 2,5 kilometriä salaojaa – Destia yritti laskuttaa työstä 30-kertaisen hinnan

    2. 2

      Lestadiolaisten joukossa elää niitäkin, jotka eivät suostu ehkäisy­kieltoon – ”Naisen ruumiin taakka kaatuu myös miehille”, sanoo tutkija

    3. 3

      Nopeasti hyvää lautaselle – Tässä 7 ruokaa, joiden tekemiseen menee 15 minuuttia tai vähemmän

    4. 4

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    5. 5

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    6. 6

      Auton omistaminen on pian historiaa, sanoo liikennetutkija ja vertaa autoa tupakkaan: ”Ei enää ajatella, että olisi hyvä juttu, jos baareissa voisi polttaa”

    7. 7

      Surkeaa eroseksiä, suhteen pilannut Pate Mustajärvi: Näin suomalaiset haluavat erota ja tulla jätetyksi

    8. 8

      Suomessa arvostetaan liikaa järkeä ja liian vähän tunnetta – Voisimme oppia ymmärtämään aivojamme paremmin, sanoo neuropsykologi

    9. 9

      Niinistön kannatuskortteja kertyi ”mykistävä määrä” eli 156 000

    10. 10

      Jättäisitkö rankkarit ampumatta miljoonasta eurosta? Neymarin joukkuetoverille järjestely ei sovi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Voiko oikeista päihteistä löytyä apu masennukseen? Kyllä, sanovat tutkimukset, ja hyöty voi olla salamannopea

    2. 2

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    3. 3

      Tutkimus: Runsas huonojen hiilihydraattien käyttö lisää kuolleisuutta – Pastan, pullan ja valkoisen riisin riskit tulisi ottaa vakavasti, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Asutko Mersu-seudulla vai Toyota-kulmilla? HS selvitti koko Suomen postinumeroalueiden suosituimmat automerkit

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      ”Emme halua enää muslimeja” – Tšekki on ottanut vastaan vain kourallisen pakolaisia, eikä juuri kukaan halua enempää

    7. 7

      Saksan vaaleissa jyrännyt oikeistopopulistinen AfD: ”Me aiomme muuttaa tämän maan” – Merkelille hutera torjuntavoitto 33 prosentin kannatuksella

    8. 8

      Ikäviä uutisia veronmaksajalle: Koululounaan jättää syömättä joka kolmas teini – Miksi inhokkiruokia tarjotaan niin sinnikkäästi?

    9. 9

      Ateistia pidetään moraalittomana ihmisenä – paitsi Suomessa

    10. 10

      Pyöreälehtinen viherkasvi paljastaa nyt trendikodin – kasvin pikkuversoista maksetaan jo isoja summia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    4. 4

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    7. 7

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    11. Näytä lisää