Pääkirjoitus    |   Kolumni

Keskuspankki tuli työntökykynsä rajoille – korkoja alentamalla voi tuskin enää vauhdittaa taloutta

Negatiivisten ohjauskorkojen sivuvaikutusten punnitseminen vaatisi sekä vaihtoehtoisen historiankirjoituksen että ennustamisen taitoa, kirjoittaa HS:n Paavo Rautio.

Euroopan keskuspankin sekä Japanin, Ruotsin, Tanskan, Sveitsin ja Unkarin keskuspankkien siirtyminen negatiivisiin ohjauskorkoihin ja yli­keveään rahapolitiikkaan on työntänyt talouksia – professori Bengt Holmströmiä lainaten – outoon maailmaan.

”Eivät edes Janet Yellen ja Mario Draghi tiedä, mitä näistä kokeiluista seuraa”, Holmström arvioi Yhdysvaltain keskuspankin ja EKP:n johtajien yrityksiä vauhdittaa rahapolitiikalla taloutta.

”Käynnissä on riskipitoinen harjoitus, sillä kokemusta nollakorko-oloista ei ole. Perinteiset opit eivät kuvioon istu”, työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto luonnehti pari viikkoa sitten.

Taloutta seuraavat etsivät jälkiä negatiivisten ohjauskorkojen sivuvaikutuksista. Hyvä olisi, jos voisi punnita ajoissa, kumpi puntarin pää alkaa painaa ”riskipitoisessa harjoituksessa” enemmän: huonot vai hyvät seuraukset.

Tehtävä vaatisi sekä vaihtoehtoisen historiankirjoituksen että ennustamisen taitoa. Ensimmäinen ­ar­viointiongelma on, mitä olisi tapahtunut euroalueelle, jos EKP ei olisi siirtynyt nykyisenlaiseen rahapolitiikkaan ja miinuskorkoihin.

Olisiko euroalue päätynyt deflaa­tion kurimukseen? Olisiko tilanne sittenkin se, mikä nytkin?

Myös vaikutusaika sekoittaa arviota. EKP:n toimet ovat massiivisuuteensa nähden synnyttäneet aika vähän hyviä seurauksia reaalitaloudessa. Lainaehdot ovat helpottuneet, ja lai­navirratkin ovat vuolaampia, mut­ta vaikutukset ovat silti vaimeita.

Optimistinen arvio EKP:n toimista on, että rahalla ja koroilla työntämi­nen on nyt saavuttamassa sen rajan, jossa talous syttyy investoimaan. Tämänhetkiseen punnintaan pitäisi siis ”diskontata” tulevia etuja – siis arvottaa jo nyt orastavat edut täysimittaisesti. Jos siis niitä etuja näkee kristallipallossa.

Negatiivisilla koroilla on kyllä kielteisiäkin seurauksia.

Kun säästäminen esimerkiksi eläkeikää varten yritetään tehdä mahdollisimman riskittömästi, päädytään matalatuottoisiin sijoitusmuotoihin. Negatiiviset korot voivat tehdä touhun täysin kannattamattomaksi. Tarjolla on kaksi päävaihtoehtoa: lisää riskiä tai leiki oravaa.

Jälkimmäinen vaihtoehto tarkoittaisi sitä, että rahaa hamstrattaisiin patjan alle ja kulutuksen vähennyksellä yritettäisiin luoda ”tee-se-itse-korko” – kun raha ei itsekseen kasva, kasvatetaan pottia siirtämällä kulutuksesta säästöön. Kulutuksen vähentäminen söisi kysyntää ja siten keskuspankin toimien tehoa.

Rahan hamstraamisesta on ­toistaiseksi aika vähän todisteita. Japanilainen kassakaappien valmistaja Eiko kertoi tosin myyntinsä kasvaneen. Saksalainen jälleenvakuuttaja Munich Re ilmoitti ­kasvattavansa käteis- ja kultavarantoaan.

Talletuskorkojen katoamisen kääntöpuoli on se, että lainaaminen muuttuu asiakkaalle edulliseksi – sehän tämän harjoituksen koko idea onkin. Mutta vaarana on, että talous ei nousekaan tasaisesti vaan muodostaa kuplia arvoihin.

Tanskassa ja Ruotsissa negatiiviset korot ovat siirtyneet kuumentamaan asuntomarkkinoita. Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Göteborgissa hintojen nousu on ylittänyt kaiken kohtuuden ja ihmisten maksukyvyn. Asuntosijoittaminen on muuttunut matalatuottoisessa sijoitusmaailmassa liian houkuttelevaksi.

Jos – tai oikeastaan kun – kuplat puhkeavat, rahoituslaitokset ovat vaarassa. Negatiiviset korot ovat jo alkaneet painaa niiden tuloksia.

Pohjoismaiset pankit ovat pärjänneet miinuskorkojen maailmassa yllättävän hyvin, vaikka koroista on lähes mahdotonta vuolla katteita. Tehoja on otettu säästöistä sekä palk­kioiden ja johdannaisten avulla.

Tilanne ei ole sama kaikkialla. Italian pankit ovat ongelmissa huonojen lainojensa kanssa. Pankkien kyky pumpata rahaa reaalitalouteen on heikompi kuin pohjoisessa.

Kun jälkikäteisviisautta ei vielä ole tarjolla, punninnan tulos punnitsijoilla on toistaiseksi se, että negatiiviset ohjauskorot muiden rahapoli­tiikan ratkaisujen kanssa ovat olleet – ainakin EKP:ltä – oikeita ratkaisuja. Nettovaikutus on positiivinen.

EKP alkaa kuitenkin olla sillä rajalla, että se ei voi hoitaa ongelmia antamalla ymmärtää iskevänsä aina lujempaa. Ohjauskorkoja ei voi viedä syvemmälle ilman, että pankit alkavat siirtää korkojen kielteisiä vaikutuksia kotitalouksien piikkiin. Hyödyn ja riskin välinen suhde kallistuisi liikaa riskin puolelle, jos näin tapahtuisi. Keskuspankki taisi tulla korkotyöntönsä rajoille.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Kolumnit
  • EKP
  • Paavo Raution kolumnit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Suomalaisen yleisin ansio on 2 500 euroa – katso palkat ammateittain ja vertaa laskurilla omaa palkkaasi muihin iän ja koulutuksen mukaan

    4. 4

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      Internet ei saa tästä tarpeekseen: häissä pettymyksensä avoimesti osoittava pikkutyttö

    7. 7

      Terveystarkastajat ovat alkaneet ratsata Airbnb-asuntoja Helsingissä

    8. 8

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    9. 9

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    10. 10

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    2. 2

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    3. 3

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    6. 6

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    7. 7

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    8. 8

      Merika Kallionpää oli uskonnollisen yhteisönsä tähti, kun häntä varoitettiin toisesta uskovasta naisesta – suhde ja kaapista tuleminen syöksivät Kallionpään sivuraiteelle

    9. 9

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    10. 10

      ”Älä nyt pelästy, isäsi tulee kuolemaan”, outo ääni varoitti – Tutkija päätyi sattumalta tekemään väitöskirjan suomalaisten yliluonnollisista kokemuksista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      Nobinan bussilakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen pääkaupunki­seudulla – HSL ei saa lakkolinjoille korvaavia busseja

    11. Näytä lisää