Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Jakamistalouteen pitää löytää oikea ote

Kasvussa oleva ala tarvitsee jonkin verran sääntelyä, mutta sille on oltava hyvät perusteet.

Moni eurooppalainen haluaisi perustaa yrityksen, muttei saa otettua ensimmäistä askelta.

Jakamistaloudessa aloituskynnys on matalampi kuin perinteisessä yrittäjyydessä ja yrittäjyyttä on helpompi kokeilla. Työttömille jakamistalous tarjoaa mahdollisuuden hyödyntää omia kykyjä. Jakamis­talous mahdollistaa palvelujen ja tavaroiden tarjoamisen yhä laajemmille kuluttajamarkkinoille. Kun lisäksi kannustetaan hyödykkeiden yhteiskäyttöön ja tehokkaampaan resurssien käyttöön, voidaan edistää ympäristön kannalta kestävämpää taloutta.

EU:ssa jakamistalous yleistyy ja kasvaa nopeasti: liikevaihto on vuosina 2014–2015 lähes kaksinkertaistunut. Eikä kyse ole vain Uberista ja Airbnb:stä. Esimerkiksi aikapankkien avulla ihmiset auttavat toisiaan vaihtamalla osaamista ja palveluita.

Rajanveto satunnaisen ja ammattimaisen toiminnan välillä vaikeutuu tällaisissa palveluissa. Eri EU-maiden viranomaiset ovat vastanneet tähän eri tavoin. Pirstaleinen lähestymistapa luo epävarmuutta vakiintuneille toimijoille, uusille palveluntarjoajille ja kuluttajille. Se voi haitata innovointia, työpaikkojen syntyä ja kasvua.

Jos lupavaatimukset, lakisääteiset vastuukysymykset ja verovelvoitteet ovat epäselviä, ratkaisevia askeleita kohti uutta jää ottamatta. Ja jos kuluttajat eivät luota uusiin liiketoimintamalleihin, he eivät käytä niitä.

Emme saa antaa sisämarkkinoidemme pirstaloitua 28 kansalliseen säännöstöön. Ennustettavuus ja johdonmukaisuus loistaisivat poissaolollaan. Jos haluamme eurooppalaisten start up -yritysten kasvavan ja hyödyntävän sisämarkkinoita jakamistaloudessa, lähestymistavan on oltava selkeä. Uudet liiketoimintamallit on otettava hallitusti vastaan tai ne siirtyvät EU:sta muualle.

Jakamistalous ei voi olla rinnakkainen, epävirallinen talous. Verot on maksettava ja turvallisuus varmistettava. Työoloja ja kuluttajansuojaa on ylläpidettävä.

Perinteiset yritykset valittavat kilpailun vääristymisestä ja jakamis­talouden toimijat markkinoille pääsyn esteistä. Jonkin verran jakamistalouden sääntelyä tarvitaan, mutta sille on oltava turvallisuuden tai yleisen edun kaltaiset vankat perusteet. Perinteisten yritysten suojaaminen kilpailulta ei ole hyvä peruste. Jakamistalous on nähtävä perinteisten toimintatapojen lisänä eikä niiden vaihtoehtona, ja sääntelystä on päätettävä sen mukaisesti.

Ilmassa on vielä monta kysymystä. Pitäisikö satunnaisesti palvelua tuottavien täyttää samat vaatimukset kuin täysipäiväisesti palvelun parissa työskentelevien? Miten satunnaisuus määritellään? Palvelunjakoalustat ovat jakamistalouden ydin, mutta mistä alustat kantavat vastuun? Milloin alustojen kautta palveluja tarjoavista ihmisistä tulee työntekijöitä?

Kekseliäät viranomaiset löytävät vastaukset ja antavat jakamistalouden kukoistaa normeja nakertamatta. Viro on johtanut kehitystä uudistamalla liikennesektoria. Myös Suomen liikenne- ja viestintäministe­riössä on meneillään liikennekaari-hanke, joka sallisi pienimuotoisen henkilö- ja tavarakuljetuksen ilman toimilupaa. Näistä esimerkeistä on hyvä ottaa oppia muissakin jäsenmaissa.

Euroopan komissio on juuri julkaissut jakamistaloutta koskevan toimintasuunnitelman. Pyrimme vähentämään markkinatoimijoiden ja viranomaisten epävarmuutta antamalla – EU:ssa hyviksi havaittujen käytäntöjen pohjalta – ohjeistusta siihen, miten EU:n lainsäädäntöä tulee soveltaa jakamistalouteen.

EU-lainsäädännön mukaan palveluntarjoajien markkinoille pääsylle pitäisi asettaa ehtoja vain poikkeustapauksissa ja silloinkin oikeassa suhteessa, esimerkiksi yleisen turvallisuuden vuoksi.

Ei ehkä ole tarkoituksenmukaista soveltaa samoja sääntöjä kerran pari kuussa palvelua tarjoavaan ja täyspäiväiseen ammattilaiseen. Kannustamme EU-maita arvioimaan sääntöjään näiden komission ohjeiden valossa, jotta jakamistalous voisi kehittyä tasapainoisesti.

Uudet liiketoimintamallit voivat luoda jännitteitä ja haasteita, jotka on ratkaistava. Jakamistaloutta ei kuitenkaan pidä nähdä uhkana perinteisille yrityksille. Tämä uusi talouden ilmiö voi asianmukaisesti ohjattuna luoda lisää työpaikkoja ja kasvua.

Haluamme komissiossa varmistaa, että tästä dynaamisesta ja nopeasti kehittyvästä talousmallista saadaan mahdollisimman suuri hyöty sekä yrittäjille että kulutta­jille.

Jyrki Katainen

Kirjoittaja on Euroopan komission varapuheenjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    3. 3

      Nimikiista kuumenee! Opiskelijaporukka kaappasi Tampereen yliopiston englanninkielisen osoitteen – ehdottavat yliopiston nimeksi Tampereen ei-turkulaista yliopistoa

    4. 4

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    5. 5

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    6. 6

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    7. 7

      Mieskaksikko yritti kahta aseellista ryöstöä puolen tunnin sisään – poliisi sai kaksikon kiinni takaa-ajon jälkeen

    8. 8

      Axl Smith -uutisointi toi langettavat kolmelle suurelle medialle – uutisointi virheellistä ja loi negatiivisia mielikuvia

    9. 9

      Mystinen arabisheikki opiskeli jujutsua valenimellä ja loi miljardeillaan lukkopainista kansainvälisen menestystarinan – mutta mitä suomalainen Marko tekee hänen organisaatiossaan?

    10. 10

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    4. 4

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    5. 5

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    6. 6

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    7. 7

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    8. 8

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    9. 9

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    10. 10

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    9. 9

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää