Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Ulkopuolisten valtaa yliopistoissa pitää karsia

Jokaista yliopistoa on syytä arvioida sen alueellisen roolin ja todellisten tehtävien nojalla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa yliopistoja tiukasti rahoitusmallin avulla. Yliopistojen auto­nomia on näennäistä.

Vaaditaan yliopistojen profiloitumista, mutta poliittisilta päättäjiltä ja ministeriöltä puuttuu innostava tulevaisuudennäky. Puheet laatu­loikista ovat epäuskottavia, kun samanaikaisesti pakotetaan julmiin saneerauksiin.

Maan tavaksi on tullut leikata rajusti ja antaa sitten mitätön kompensaatio “kehittämiseen”. Yliopistot, jotka suostuvat leikkaamaan eniten, saavat mitättömiä porkkanarahoja uusien avauksien ja huippuyksiköiden käynnistämiseen.

Tämä logiikka on tiukkenemassa. Ensi vuodesta alkaen niin sanottua strategiarahoitusta käytetään aiempaa enemmän harkinnanvaraisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa yliopistot lopullisesti pihteihinsä.

Yliopistot joutuvat harrastamaan hakuammuntaa, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole kyennyt määrittelemään haluamaansa. ­Ainoa vastaus on, että tuo ei riitä. Tähän yliopistoissa tyydytään, kyseenalaistamisen kulttuuri on henkitoreissaan.

Piiska paukkuu: vähenevillä resursseilla on oltava maailman ­paras. Tällainen pyrky on itsepetosta. Tasaisen hyvän tavoittelusta ja monipuolisesta kehitysedellytysten turvaamisesta nousevat huiput, eivät väkinäisestä huippuyksikköjen tavoittelusta. Tähän perustuu esimerkiksi Suomen menestys oppimistulosten Pisa-vertailuissa.

Yliopistojen hallituksissa ulkopuolisilla voi olla enemmistö. Erityisen paljon arvostetaan yritysmaailman edustajia. Heillä oletetaan olevan yliopiston johtamista palvelevaa viisautta. Mitä kautta yritysedustajan yliopistopoliittinen syväymmärrys on kertynyt, kun opiskeluajoistakin on jo kulunut tovi?

Rehtori ei ole enää yliopistoyhteisön vaan yliopiston hallituksen rehtori. Rehtorien valintaprosesseista on tullut salakähmäisiä. Henkilöstö ei voi osallistua kuin korkeintaan nimellisesti rehtorin valintaan.

Yliopiston hallituksen ulkopuolisten jäsenien myönteinen anti on jäänyt vähäiseksi. Jos heidän on valittava opetus- ja kulttuuriministe­riöstä tulevan käskytyksen ja yli­opistoyhteisön edun välillä, yliopistoyhteisö häviää. Haparoivat yritykset ”strategiseen johtamiseen” tarkoittavat henkilöstölle epävarmuutta ja yt-neuvotteluja.

Yliopistolakia on muutettava. Satunnaisten ohikulkijoiden ylivaltaa on karsittava. Heitä saisi olla yli­opiston hallituksessa korkeintaan yksi kolmasosa.

Henkilöstön suoran vaikuttamisen välineitä on radikaalisti lisättävä. Yliopiston hallituksen puheenjohtajan tulee olla akateemisen maailman tunteva sivistysyliopiston ymmärtäjä. Hallitus on voitava myös erottaa, jos yliopistoyhteisö menettää siihen luottamuksensa.

Ministeriötason linjauksissa ei tunnisteta yliopistojen roolia omien alueidensa yliopistoina. Valtakunnallinen tarkastelu on tarkoitus­hakuista. Se lietsoo yliopistojen vastakkainasettelua ja kilpailua sekä pienten yksiköiden lakkauttamista.

On erikoista, että kaikkia yliopistoja, suuria ja pieniä, tarkastellaan samoilla valtakunnallisilla kriteereillä. Kummallista on sekin, että pienten yliopistoyksiköiden puolustamista pidetään halveksittavana alue­politiikkana, mutta leikkaaminen ja keskittäminen tulkitaan ­yhteiskunnan kokonaisedun ajamiseksi. Tämä on ilmennyt esimerkiksi Savonlinnan opettajankoulutuksen lakkauttamisen yhteydessä.

Omalla alueellaan pienelläkin yliopistolla on suuri vaikuttavuus. Harhaisesta keskiarvojen maantieteestä on luovuttava ja ryhdyttävä arvioimaan yliopistoja niiden todellisten tehtävien perusteella. Yliopistoissa voi ja pitää olla myös päällekkäisyyksiä. Niiden vimmainen karsiminen johtaa menestysedellytystemme heikkenemiseen.

Valtakunnallisesti jonkin oppi­aineen merkitys voi yhdessä yliopistossa olla pieni ja tulokset näennäisen vaatimattomia. Yliopiston sijaintimaakunnassa oppiaine voi silti olla merkittävä, koska siihen liittyvä tutkimus ja opetus palvelevat oman alueen yrityksiä ja hallintoa. Tutkimuksessa löydetään oman alueen erityisyydestä ponnistavia näkökulmia kansainväliseen keskusteluun.

Yliopistoja ei pidä arvioida kaavamaisesti valtakunnallisilla kriteereillä. Jos näin tehdään, ei ymmärretä Suomen menestyksen ideaa, joka perustuu keskittämisen sijaan hajauttamiseen.

Hannu Katajamäki

Kirjoittaja on filosofisen tiedekunnan dekaani ja aluetieteen professori Vaasan yliopistossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Yliopistot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    2. 2

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Soten uusin käänne saa ruusuja ja risuja – Julkinen terveydenhoito ei pilkkoudu, mutta sen kilpailuedut epäilyttävät

    5. 5

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    6. 6

      Monet kansanedustajat haluavat tehdä kellojen siirtelystä lopun – ”Kesäaika voi tappaa”

    7. 7

      Verkossa leviävä kiristysohjelma saastuttaa koneita ympäri maailmaa – näin suojaudut piinaavalta ohjelmalta

    8. 8

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    9. 9

      Käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon 250 000 euron edestä – Uber aikoo valittaa päätöksestä

    10. 10

      Vuorolistojen ”haamuvuorot” heikentävät vanhustenhoidon tasoa – ”Vähäosaisempia kohdellaan kaikkein heikoimmin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    2. 2

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    3. 3

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    4. 4

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    5. 5

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    6. 6

      Microsoft lakkautti viimein puhelinyksikkönsä – kaikki Nokiasta siirtyneet menettivät työpaikkansa Suomessa

    7. 7

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    8. 8

      Mika Kaurismäki muistelee kuollutta Michael Nyqvistiä: ”Corona-baarissa hän kävi pelaamassa biljardia Antti Reinin ja muiden kanssa”

    9. 9

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    10. 10

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    8. 8

      Pankkiiriliikkeen entinen johtaja paljastaa, miten sijoituksia myytiin: ”Asiakkaiden eduista ei kukaan halunnut huolehtia”

    9. 9

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    10. 10

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    11. Näytä lisää