Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Puoluepolitiikka jakaa yhä ammattiliittoja

SAK:n ja Akavan jäsenet ovat loitontuneet toisistaan 2010-luvulla. STTK:ssa eri puolueiden kannatus on jakautunut tasaisemmin.

Palkansaajaliittojen uuden keskusjärjestön luomiseen tähtäävä suunnitelma kaatui kevään mittaan liittojen välillä ilmenneisiin näkemyseroihin. Ne koskivat ennen kaikkea sitä, millainen keskusjärjestön ja sen liittojen suhteen puoluepolitiikkaan pitäisi olla. STTK:n jäsen­liitot vierastivat SAK:laisten liittojen vasemmistolaisuutta, ja SAK:n liitot halusivat pitää kiinni perinteisestä roolistaan osana työväenliikettä.

Ammatillinen järjestäytyminen on ollut Suomessa yleistä. Vuoden 2015 lopulla keskimäärin 90 prosenttia palkansaajista kuului ammatilliseen etujärjestöön tai työttömyyskassaan. Kolme neljästä palkansaajasta kuului SAK:n, STTK:n tai Akavan alaiseen ammattiliittoon.

Ammattiliittojen rooli suomalaisessa yhteiskunnassa on yhä merkittävä, vaikka tulopoliittisten kokonaisratkaisujen pohja on alkanut rapautua. Tupo-Suomessa kolme suurinta puoluetta keräsi kaksi kolmasosaa kaikista äänistä. Jokainen suuri puolue keskittyi ajamaan tietyn ­itselleen läheisen yhteiskuntaryhmän etua. Jotkin puolueet ja ammatilliset etujärjestöt löysivät helposti yhteiset viiteryhmänsä, ja tiivis yhteistyö on jatkunut vuosikymmeniä.

SAK:n ja vasemmistopuolueiden suhteiden perusta luotiin jo ennen sotavuosia. Myöhemmin kokoomus ja Akava ovat lähentyneet toisiaan. Erot puoluepoliittisessa asemoitumisessa eivät silti näy eri ammattiliittojen jäseniä tarkasteltaessa yhtä selvästi kuin ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen välillä.

Koulutustason nousu, globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutokset ovat muovanneet ihmisten intressejä ja arvoja uudelleen. Aivan kuten poliittiset puolueet ovat riippuvaisia kannattajiensa ­tuesta, ammattiliitot ovat riippuvaisia jäsenistään. Jäsenmäärä on yhteiskunnallisen vaikutusvallan mittari. Ammattiliittojen pitää seurata jäsenistönsä näkemyksiä ja niissä tapahtuvaa kehitystä.

Vuosina 2011 ja 2015 tehtyjen kansallisten vaalitutkimusten sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan tämänvuotisen arvo- ja asennetutkimuksen mukaan SAK:n ja Akavan jäsenet ovat viime vuoden aikana loitontuneet toisistaan etenkin puo­lue­politiikkaa koskevissa näkemyksissään. Siinä missä ylempinä toimihenkilöinä, johtajina ja asiantuntijoina työskentelevät Akavan jäsenet äänestävät entistä todennäköisemmin kokoomusta, SAK:n liittojen ­jäsenet äänestävät Sdp:tä yhtä todennäköisesti kuin ennenkin.

SAK:n jäsenistössä vasemmistopuolueiden valta-asema ei kuitenkaan ole entisellään. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen perussuomalaiset ovat houkutelleet perinteisen työväenluokan äänestäjiä. Nyt perussuomalaiset on jo toiseksi eniten kannatusta saava puolue SAK:n liittoihin kuuluvien keskuudessa.

STTK on koko 2010-luvun luovinut kokoomukseen päin kallellaan olevan Akavan ja Sdp:n tukeman SAK:n välissä. STTK:n puoluepoliittisuus on näkynyt lähinnä yksit­täisissä ammattiliitoissa ja niiden ­jäsenten poliittisessa samastumisessa: suuri osa hoitoalan työntekijöistä on perinteisesti antanut äänensä Sdp:lle ja liiketalouden alemmat toimihenkilöt kokoomukselle.

Perussuomalaisia äänestäviä duunareitakaan ei ole STTK:ssa joukoittain: perussuomalaisten kannatus on vuosien 2011–2016 välillä jopa laskenut. STTK:n jäsenistön puoluekannatuksen voi sanoa hajaantuneen 2010-luvulla tasaisesti neljän keskisuuren puolueen kesken.

Keskusjärjestöjen poliittisessa suuntautumisessa on yksittäisten ­jäsenliittojen kokoisia poikkeuksia. Kuten joidenkin STTK:n liittojen esimerkki osoittaa, ammatti-identiteetti voi määrittää poliittista identiteettiä enemmän kuin tiettyyn keskusjärjestöön kuuluminen. Johonkin ammattiryhmään kuuluminen vaikuttaa myös selvästi puoluevalintaan ja äänestyskäyttäytymiseen.

Omien etujen ajaminen ja puolustaminen ovat nykyisin painavimpia syitä siihen, miksi työntekijät liittyvät ammattiliittoon. Vaikka järjestäytyminen on yhä monille tärkeää, ammattiliitot ja niiden keskus­järjestöt ovat jossain määrin jäänne perinteisestä ammatteihin perustuvasta luokkarakenteesta. Muutospaineet tuntuvat selvästi.

Uuden keskusjärjestön perustamishanke oli ammattiliittojen yritys vastata muutospaineisiin. On vielä avoin kysymys, kuka tulevaisuudessa puolustaa palkansaajaa – puolue, ammattiliitto vai molemmat. Puolue­politiikka ja siihen liittyvät asenteet vaikuttavat kuitenkin yhä selvästi ammattiliittojen toimintaan ja järjestöjen keskinäisiin suhteisiin.

Aino Tiihonen

Kirjoittaja on tutkija Tampereen

yliopiston johtamiskorkeakoulussa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    4. 4

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    5. 5

      Hotelli Kämpin salissa järjestetään ensi viikolla Venäjän-mielisten tilaisuus ”hybridiuhkista ja Donbassin tulevaisuudesta” – Hotelli ei halua kommentoida

    6. 6

      ”Enkelihoito voi johtaa ojasta allikkoon” – Yhä useampi haluaa hoitaa mieltään, mutta epämääräiset pikaterapiat harmittavat psykologeja

    7. 7

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    8. 8

      Kaksi kolmesta suomalaisesta jää asumaan kotiseudulleen, mutta Helsingissä pysyy vain puolet – Kartta näyttää, mistä suomalaiset karkaavat ja minne he jäävät

    9. 9

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    10. 10

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaksi nuorta miestä asteli portaille, keskusteli hetken ja löi sitten itseään puukolla vatsaan, kertoo Eduskunnan turvallisuusjohtaja

    2. 2

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    3. 3

      Heti ensimmäinen yhteydenotto te-toimistosta oli uhkauskirje – Työttömiä kohdellaan kuin rikollisia

    4. 4

      Pohjoiskorealaisella riisipellolla seisoo suomalaisten veronmaksajien kustantama paperitehdas – Näin Kimien diktatuuri vedätti Suomelta kymmeniä miljoonia euroja

    5. 5

      25-vuotias ruotsalainen soluttautui vuodeksi USA:n ”maltillisen” äärioikeiston sisäpiiriin ja kuuli liikkeen johtajalta tavoitteet: ”Tämä päättyy keskitysleireihin ja Hitlerin kunnianpalautukseen”

    6. 6

      Helsingissä on jopa 12-vuotiaita seksinmyyjiä – Alaikäisten seksikaupasta ei juuri hiiskuta, mutta ilmiö on tuttu nuorten kanssa työskenteleville

    7. 7

      Facebookin isoin suomenkielinen feminismiryhmä kielsi islam- ja muslimiaiheiset keskustelut – Nyt ryhmän perustajat kertovat, miksi

    8. 8

      Kymmenet papit julistavat kasvoillaan vihkivänsä homoja, lesboja ja muunsukupuolisia, Helsingistä mukana kokonainen seurakunta – ”Tämä on eräänlainen kaapistatulo”

    9. 9

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    10. 10

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Olen ollut alle kaksi viikkoa työttömänä, mutta työnhakuni lakkasi jo – te-palvelun kikkailu tekee työttömäksi ilmoittautumisesta sietämättömän vaikeaa

    11. Näytä lisää
    Uusimmat