Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Laskennallinen tiede synnyttää läpimurtoja

Valtion julkisen talouden suunnitelmassa tulisi huomioida tarve uusia huipputieteelle välttämätön supertietokone ja sitä tukeva laskentaympäristö.

Suomi tarvitsee tieteellisiä ja teknologisia läpimurtoja, jotka luovat uutta yritystoimintaa. Jotta läpi­murtoja saavutettaisiin, tarvitaan investointeja tutkimuksen infra­struktuuriin eli tutkimusvälineisiin, joita voivat laitteistojen lisäksi olla tietoverkot ja -kannat, aineistot ja palvelut. Valtion julkisen talouden suunnitelmassa seuraaville kolmelle vuodelle ei kuitenkaan mainita laskennalliselle huipputieteelle välttämättömän infrastruktuurin uusimista tai edes sen päivittämistä.

Laskennallisessa tieteessä mallinnetaan monimutkaisia ilmiöitä ja pyritään hyödyntämään tietoa käytännössä. Laskennallinen tiede onkin merkittävä tekijä monien tieteellisten läpimurtojen ja niistä luotujen sovellusten taustalla.

Laskennallisen tieteen rooli yhteiskunnassa kasvaa jatkuvasti, ja se on läsnä kaikkialla: kännyköissä, sairaaloiden tutkimuslaitteissa, ­autojen hallintajärjestelmissä, robotiikassa, lääke­aineiden kehityksessä, ilmastomallien luomisessa ja päivittäisissä sääennusteissa.

Laskennallisen tieteen taloudel­linen vaikutus on mittava, mistä kertoo vaikkapa peliteollisuuden kasvu. Muun muassa lääketieteen ja ihmistieteiden tieto­aineistoja osataan hyödyntää yhä paremmin, ja yritykset kehittävät digitaalisia palvelujaan. Tämä tuottaa uusia mahdollisuuksia vaurauden luomiseen.

Laskennallinen tiede on suomalaisen tieteen vahvuus. Se on edustettuna seitsemässä Suomen Aka­temian valitsemassa tutkimuksen huippuyksikössä.

Laskennallisen tieteen vahvuus tulee esille myös siinä, että eurooppalaisen läpimurtotutkimuksen keskeisin rahoittaja, Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), on tukenut suomalaisia laskennallisen tieteen tutkimushankkeita merkittävästi.

Suomen paikkaa laskennallisen tieteen kansainvälisessä eturintamassa on edistänyt laskennallisen tieteen laadukas infrastruktuuri ja sen ympärille keskitetty huippu­luokan asiantuntemus. Tätä strategista linjausta on noudatettu pitkäjänteisesti yli 30 vuotta.

Nyt ei ole enää selvää, jatkuuko strategian toteuttaminen. Jos val­tion julkisen talouden suunni­telmassa ei huomioida huippu­tieteelle välttämättömän super­tietokoneen ja sitä tukevien, ­monipuolisten laskennassa käytettävien välineiden uusimista, tutkijoiden mahdollisuudet läpimurtojen tekoon heikkenevät merkittävästi. ­Ongelma on akuutti ja kriittinen, koska supertietokone on jo elin­kaarensa loppupuolella.

Kyseiset investoinnit ovat suuria. Yksittäisetkin tutkijat kuitenkin hankkivat vastaavan rahoituksen moninkertaisesti takaisin. Pelkästään laskennallisen tieteen ja sitä soveltavien tutkijoiden Suomeen hankkima ERC-rahoitus – noin 20 miljoonaa euroa – vastaa investointeja, jotka on tehty Suomen supertietokoneympäristöön edellisten 4–5 vuoden aikana.

Investointi laskennalliseen tie­teeseen on siten harvinaisen kan­nattavaa. Keskeistä on myös tie­dostaa, että ERC-rahoituksen saamiseksi tutkimuksen infrastruktuurin on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen.

Digitalisaatiosta toivotaan säästöjä monille yhteiskunnan sekto­reille. Ei ole kuitenkaan realistista olettaa, että digitalisaation luomat säästöt voidaan toteuttaa ilman ­investointeja infrastruktuuriin ja osaamiseen.

Parhaat osaajat digitalisaation toteuttamiseen kasvavat laskennallisissa tieteissä. Laskennallisen tieteen uraauurtava työ ja alan asiantuntijoiden koulutus synnyttävät kaivattua uutta elinkeinoelämää ja sen luomaa vaurautta.

Koulutuksen merkitystä ei voi ­korostaa liikaa. Liian usein tiede­yhteisöltä haetaan pääosin tuotteita. Paljon suurempi merkitys on asiantuntijoiden koulutuksella.

Nuoret, jotka saavat koulutuk­sensa laskennallisen tieteen piirissä ja tekevät tutkimusta mahdottomalta tuntuvissa hankkeissa, luovat tulevaisuutta. Heille pitää turvata resurssit, jotka mahdollistavat läpimurtotutkimuksessa onnistumisen.

On viisas strateginen linjaus edistää investointeja laskennallisen tieteen laadukkaaseen ja kansain­välisesti kilpailukykyiseen infra­struktuuriin. Linjauksesta on syytä pitää kiinni.

Ilpo Vattulainen ja Hanna Vehkamäki

Kirjoittajat ovat professoreita Helsingin yliopistossa ja Vattulainen myös Tampereen teknillisessä yliopistossa. He johtavat ERC-projekteja ja toimivat samalla Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköissä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut, kahdeksan loukkaantui ja epäilty sairaalassa – poliisi melko varma puukottajan henkilöllisyydestä

    3. 3

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    4. 4

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    5. 5

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    8. 8

      Miten kovaa Mo Farah oikein juoksee? Tältä näyttää, kun tavallisten ihmisten juoksumatto asetetaan mestarin vauhtiin

    9. 9

      Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

    10. 10

      Tutkija pitää Turun puukotuksia hyvin poikkeuksellisina Suomen oloissa: ”En muista viime vuosikymmeniltä vastaavanlaista tapausta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut, kahdeksan loukkaantui ja epäilty sairaalassa – poliisi melko varma puukottajan henkilöllisyydestä

    2. 2

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    5. 5

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    6. 6

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    7. 7

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    8. 8

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    9. 9

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    10. 10

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut, kahdeksan loukkaantui ja epäilty sairaalassa – poliisi melko varma puukottajan henkilöllisyydestä

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää