Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Suomen talous kaipaa uudenlaista ajattelua

Talouspolitiikan on edistettävä kansantalouden rakennemuutosta, kirjoittaa taloustieteen professori Matti Pohjola HS:n Vieraskynä-palstalla.

Suomen kansantalouden kokonaistuotanto eli bruttoarvonlisäyksen volyymi ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen. Se on nyt samalla ­tasolla kuin alkuvuonna 2006.

Yksityisten palvelujen tuotanto on kuitenkin kasvanut tänä aikana 13 prosenttia. Samanaikainen tehdasteollisuuden 25 prosentin supistuminen on kumonnut palvelujen kasvun myönteisen vaikutuksen.

Talouden rakennemuutos teollisuudesta palveluihin on ollut nopea ja raju. Kymmenen vuotta sitten tehdasteollisuuden osuus kansan­talouden kokonaistuotannon arvosta oli 25 prosenttia, nyt enää 17 prosenttia. Osuus on selvästi pienempi kuin Saksassa mutta vielä yhtä suuri kuin euroalueella ja Ruotsissa.

Teollisuuden romahduksesta puolet on tapahtunut keskimääräistä korkeamman teknologian toimi­aloilla. Niillä innovaatioiden merkitys on suuri ja työn tuottavuus korkea: sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistuksessa.

Tavaraviennin määrä on nyt 6 prosenttia pienempi kuin vuonna 2006. Korkean teknologian tuotteiden osuus tavaraviennin arvosta on pudonnut 18 prosentista 7 prosenttiin. Ruotsissa ja Saksassa osuus on kaksinkertainen. EU-maista vain Sloveniassa, Espanjassa, Bulgariassa, Kreikassa ja Portugalissa osuus on pienempi kuin Suomessa.

Korkean teknologian viennin ­romahdettua teollisuuden hinta­kilpailukyvyn merkitys on korostunut. Vientiyritykset kilpailevat samoilla markkinoilla kehittyvien kansan­talouksien ja esimerkiksi kiinalaisten yritysten kanssa.

Kilpailukykysopimuksella ja muilla kustannustasoa alentavilla talouspoliittisilla toimilla parannetaan yritysten kannattavuutta, mutta ­parempi tulevaisuus syntyy vain uusista innovaatioista, korkeammasta tuottavuudesta ja siten myös paremmista palkoista.

Yritysten tutkimus- ja kehitys­investoinnit olivat viime vuonna ­reaalisesti 30 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2006. Supistuminen selittyy pääosin elektroniikkateollisuuden romahduksella. Hämmästyttävää on, että myös julkisyhteisöjen investoinnit tutkimukseen ja kehittämiseen ovat supistuneet vuodesta 2012 alkaen.

Tutkimus- ja kehitysinvestointien osuus kansantalouden kokonais­tuotannon arvosta on enää 3,3 prosenttia. Osuus oli suurimmillaan prosenttiyksikön korkeampi. Ruotsissa osuus on kasvanut 4,6 prosenttiin.

Talouskasvu syntyy vain sellaisista investoinneista, jotka luovat ­innovaatioita ja vauhdittavat teknologian kehittymistä. Eduskunta voisi muuttaa talouspolitiikkaa talouskasvua tukevaksi lisäämällä julkis­yhteisöjen tutkimuksen ja kehittämisen rahoitusta. Investointien tehottomiin verotukiin ei ole tarvetta.

Yksityiset palvelut ovat kansantaloutemme valopilkku. Niiden vienti on lisääntynyt 30 prosenttia kymmenessä vuodessa. Palvelujen osuus viennin arvosta on jo 30 prosenttia. Tietotekniikkapalveluja vietiin viime vuonna ulkomaille 7 miljardin euron arvosta – summa on lähes yhtä suuri kuin Suomesta viedyn paperin ja pahvin arvo.

Korkean teknologian palvelujen tuotannon nopea kasvu on ilahduttavaa. Informaatio ja viestintä sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ovat kasvaneet 26 prosenttia vuodesta 2006 ja luoneet ­talouskasvua enemmän kuin mikään muu kansantalouden sektori.

Korkean teknologian palvelujen osuus kokonaistuotannon arvosta on 11 prosenttia. Osuus on yhtä suuri kuin Saksassa mutta pari prosenttiyksikköä pienempi kuin Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Korkean teknologian palvelujen osuus työllisyydestä on Suomessa jo EU:n korkeimpia.

Kansantalouden suhteellinen etu on siirtynyt perinteisestä tehdas­teollisuudesta tietointensiivisten ja korkean teknologian palvelujen tuotantoon. Kun myös perinteisellä teollisuudella on mahdollisuus ­uudistua digitaalisia palveluja ja ­tavaratuotantoa yhdistämällä, mahdollisuudet talouden ja hyvin­voinnin uuteen kasvuun ovat vähintään yhtä hyvät kuin Suomen teollistuessa sata vuotta sitten.

Jotta tämä toteutuisi, talouspolitiikan pitää uudistua: julkisia tutkimus- ja kehitysinvestointeja kannattaa kasvattaa, yleisiä investointi- ja verotukia voidaan karsia, palvelu­alojen sääntelyä pitää purkaa ja julkisia palveluja tulee digitoida.

Kustannuskilpailukykyä korostavat vanhentuneet ajatusmallit pitää korvata nykyaikaisilla, tutkimuksen ja kehittämisen sekä teknologian merkitystä korostavilla opeilla.

Matti Pohjola

Kirjoittaja on taloustieteen professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    2. 2

      Mysli on monesta vaihtoehdosta paras aamiainen – Tarkista nämä asiat, kun valitset mysliä, asiantuntija muistuttaa

    3. 3

      Helsingissä on tehty silpomisepäilyjen takia kiireellisiä sijoituksia – Lapsena silvottu kertoo: ”Menetin niin paljon verta, että melkein kuolin”

    4. 4

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    5. 5

      Timo Soinilta suli puolue alta, mutta tänään on hänen tähtihetkensä

    6. 6

      Mikko Koivusipilä valitsee Suomen radiohitit, ja siinä hommassa raha ratkaisee – ”Minun työtäni ei ole sivistää”

    7. 7

      Peliala on tasa-arvoisempi Kiinassa kuin Suomessa, sanoo peligraafikko – ”Roviolla kysyttiin usein, että entä sitten kun sulla on lapsia”

    8. 8

      Näin neuvottelet itsellesi lisää palkkaa, neuvoo huippuyliopistoissa opettanut professori – ”Älä mieti vain sopimusta, vaan elämääsi sen jälkeen”

    9. 9

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    10. 10

      Voiko terroritekoja estää ennalta? HS selvitti, mitä Suomessa olisi tehtävissä uusien iskujen estämiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    3. 3

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    4. 4

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    5. 5

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    7. 7

      Hasan juoksi Turun puukottajan perään ja sai itse puukosta kaulaan – ”Hänen silmissään näkyi vain tyhjyyttä”

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Miksi tästä piti tehdä niin vaikeaa? Näin hahmotat paremmin uuden 327-ratikan reitin

    10. 10

      Laura Huhtasaari puhuu kovia mutta hymyilee kivasti ja korostaa äitiyttään – imago on kopioitu Marine Le Peniltä ja muilta oikeistopopulisti­naisilta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää