Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Suomen tulee selkeyttää turvallisuusratkaisujaan

Liittoutumattomuutta voidaan tulkita epäsuotuisasti Euroopassa, jossa Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmä on osittain kiristänyt suurvaltojen vastakkainasettelua.

Keskustelu turvallisuuspolitiikasta on kuluvana vuonna saanut Suomessa poikkeuksellisen painavan aseman. Turvallisuuspoliittisen keskustelun aktivoitumista selittää kansainvälisen politiikan kehityksen heikentyminen Euroopassa. Vuonna 2014 puhjennut Ukrainan kriisi ja Eurooppaa järkyttänyt Venäjän toteuttama Krimin valtaus muodostavat vain yhden osan turvallisuus­arkkitehtuurin murrosta.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittaminen Itä-Eurooppaan. Tämä on osaltaan luonut maanosaamme niin sanotun turvallisuusdilemman.

Kansainvälisen politiikan tutkimuksessa turvallisuusdilemmalla tarkoitetaan asevarustelun kierrettä, jonka taustalla on valtion halu parantaa omaa turvallisuuttaan kehittämällä sotilaallista valmiuttaan. Epäluottamuksen ilmapiirissä toinenkin valtio toimii samoin, minkä seurauksena molempien osapuolten turvallisuus heikkenee.

Yhdysvallat on useiden vuosien ajan perustellut ohjuspuolustus­järjestelmän sijoittamista Eurooppaan Iranin ydinaseohjelman uhkaan vastaamisella. Suurvaltojen ja Iranin välillä kesällä 2015 saavutettu ydinsopimus, joka tuli voimaan tammikuussa, ei kuitenkaan ole ­vienyt pohjaa hankkeelta. Yhdys­valtain vakuutteluista huolimatta ohjuspuolustusjärjestelmästä näyttääkin muodostuvan pikemmin sotilaallista voimatasapainoa Euroopassa ylläpitävä asejärjestelmä kuin keino vastata Iranin uhkaan.

Venäjä on tulkinnut ohjuspuolustusjärjestelmän itseään vastaan suunnatuksi turvallisuusuhaksi. Presidentti Vladimir Putinin aikana maan armeijan suorituskyky on noussut merkittävästi ja Venäjän uusin asearsenaali on esitelty maailmalle Syyrian sisällissodassa.

Venäjän turvallisuushuolet kielivät suurvallan halusta pitää kiinni omasta kutistuneesta etupiiristään omien rajojensa läheisyydessä etenkin Itämeren alueella. Seurauksena on ollut vanhan etupiiriajattelun ja voimapolitiikan paluu.

Pohjois-Atlantin liiton Naton laajentuminen Venäjän rajoille sekä Nato-joukkojen siirto Baltiaan ja Puolaan pitävät yllä käsitystä Pu­tinin maalailemasta geopoliittisesta katastrofista, jota Neuvostoliiton romahtaminen mentaalisesti merkitsi monelle venäläiselle.

Kiristynyt tilanne Euroopassa on lisännyt Suomen turvallisuuspoliittiseen linjaan kohdistuvia paineita.

Siinä missä maamme poliittinen eliitti pitää Suomea yksiselitteisesti puolueettomuuspolitiikasta luopuneena liittoutumattomana valtiona, suurvallat katsovat Suomen olevan tosiasiallisesti edelleen turvallisuuspoliittisesti puolueeton. Heinäkuussa Suomessa vieraillut presidentti Putin kertoi antavansa ”suuren arvon Suomen puolueettomuudelle”.

Painotuserot ovat ilmenneet myös Ukrainan kriisin aikana. Yhdysvaltain ulkopolitiikan harmaat eminenssit Zbiegnew Brzezinski ja Henry Kissinger suosittelivat Ukrainalle Suomen kaltaista asemaa läntisenä demokratiana mutta turvallisuuspoliittisesti neutraalina valtiona idän ja lännen välissä.

Vaikka kansalaisten enemmistö kannattaa edelleen Suomen pidät­tymistä sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella, turvallisuuspoliittisen ajattelun muutoksesta kielii muun muassa Ruotsin kanssa tehtävän sotilaallisen yhteistyön saama kannatus. Samankaltaista turvallisuus­poliittista yhteistyötä suunniteltiin maailmansotien välisenä aikana. Yhteistyön perusongelma ei kuitenkaan ole muuttunut: Ruotsi ei kykene turvaamaan Suomen rajoja.

Jäsenyys Natossa ei ainoastaan merkitsisi kollektiivisen puolustuksen tuomaa suojaa vaan myös Suomen geopoliittisen aseman muuttumista pysyvästi osaksi läntistä yhteisöä. Jännitteiden kasvu pakottaa epäsuorasti Suomea selkeyttämään turvallisuuspoliittisia valintojaan.

Toisin kuin kylmän sodan kahtia jakautuneessa maailmassa, 2000-luvulla liittoutumattomuus voi ulkopuolisille näyttäytyä turvallisuus­poliittisena valintana olla ei-kenenkään-maalla. Viime kädessä ainoa keino selkeyttää Suomen turvallisuuspoliittista linjaa on luopua liittoutumattomuudesta.

Valinnan avaimet ovat nyt Suomen, eivät ulkovaltojen käsissä. Tässäkään mielessä Suomi ei enää ole puolueeton vaan liittoutumaton omasta vapaasta tahdostaan – ainakin toistaiseksi.

Alex Aissaoui

Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa suurvaltasuhteiden dynamiikasta Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut, kahdeksan loukkaantui ja epäilty sairaalassa – poliisi melko varma puukottajan henkilöllisyydestä

    3. 3

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    4. 4

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    5. 5

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    6. 6

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    7. 7

      Miten kovaa Mo Farah oikein juoksee? Tältä näyttää, kun tavallisten ihmisten juoksumatto asetetaan mestarin vauhtiin

    8. 8

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    9. 9

      Turun puukkohyökkäys nousi otsikoihin ulkomailla

    10. 10

      Professori: Pääsykoeuudistus voi kasvattaa korkeakoulujen naisvaltaisuutta, mutta se ei ole uudistuksen ongelmista suurin – ”Nuoret voivat huonosti ja kokevat paineita jo nuoresta pitäen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut, kahdeksan loukkaantui ja epäilty sairaalassa – poliisi melko varma puukottajan henkilöllisyydestä

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    4. 4

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    5. 5

      HS seurasi: Näin poliisin tiedotustilaisuus Turun puukotuksista eteni – poliisi vahvistaa sivullisten suojelleen ihmisiä

    6. 6

      Charlottesvillessä kokoontui satoja hampaisiin asti aseistautuneita natseja keskellä kirkasta päivää – ja Yhdysvaltain presidentti vähättelee asiaa

    7. 7

      Pääministeri Sipilä: Ei ole mitään näyttöä siitä, että Turun puukotukset olisivat olleet terroritekoja

    8. 8

      Yksi sairaalaan Turun puukotustapauksen takia tuoduista on kuollut – kahdeksan hoidossa

    9. 9

      Otto-automaatit häädetään ABC-asemilta, Prismoista ja Alepoista, S-ryhmä tuo tilalle Nosto-automaatit – katso kartalta katoavat Otot

    10. 10

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Tämä tiedetään Turun puukotuksista: Kaksi kuollut, kahdeksan loukkaantui ja epäilty sairaalassa – poliisi melko varma puukottajan henkilöllisyydestä

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    5. 5

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    6. 6

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    7. 7

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    8. 8

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    9. 9

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    10. 10

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    11. Näytä lisää