Pääkirjoitus    |   Kolumni

Miksi huippu-urheilu tarvitsee varsinkin äitejä

Urheilu-uran nousuvaiheessa ja mitalisateessa tukijoita tunnetusti riittää. Tappion synkällä hetkellä äiti on se, joka ei vedä tukeaan pois ja kritisoi, kirjoittaa Päivi Anttikoski.

Suomalaisen huippu-urheilun masennustilaan syyl­listen etsintä jatkuu kiivaana ainakin tämän viikon ajan.

Epäiltyjen joukkoon ovat kelvanneet myös akateemiset äidit, jotka on päästetty urheiluseuroihin puolustamaan oman lapsensa etua ja oikeutta pelata, tasosta huolimatta. Minusta äitien nimeäminen urheilumaailman todellisiksi vallankäyttäjiksi on erittäin virkistävä näkemys, koska urheilun parissa äideille on yleensä varattu lähinnä uhrautuvan pyykinpesijän ja mokkapalojen leipojan turhankin hurskas ja vaatimaton rooli.

Huippu-urheiluhan on monella tapaa vaarallista ja riskialtista hommaa: käytännössä koko elämä pannaan yhden kortin varaan. Sellaisia riskinottajia me kaikki vain emme ole. Äidit koulutustaustastaan riippumatta toteuttavat harmillisenkin usein eräänlaista lapsen suojelu- ja tientasoittamistehtävää.

Moni haluaa lapsensa käyttävän aikansa johonkin, joka takaa vakaan ja riskittömän tulevaisuuden. Vuosikymmen työtä, jotta voi yksissä kisoissa loistaa maailmalle, ei kuulosta sellaiselta.

Mutta tämän asianhan tuntee tietysti parhaiten huippu-urheilijan äiti. Siksi soitin painija Petra Ollin äidille, joka sattui juuri olemaan matkalla lentokentälle hakemaan tytärtään Rion-koneelta.

Miten Päivi Olli siis kasvatti huippu-urheilijan?

”No, Petran mielestä minä en itse asiassa ymmärrä painista yhtään mitään”, Päivi Olli sanoo. Entinen urheilija sanoo käsittäneensä kunnolla tyttärensä lahjakkuuden vasta siinä vaiheessa, kun tämä voitti 17-vuotiaana ensimmäisen nuorten arvokisamitalinsa.

Eikä hänen ole koskaan tarvinnut piiskata lastaan huipulle. Äidin mukaan Petra rakastaa lajiaan ja on aina itse ollut siinä tiukan määrätietoinen.

”Mä olen niin paljon nähnyt sitä, että lapselle on maksettu maalin­teosta. Petra ei ole ikinä saanut meiltä vanhemmilta yhtään mitään, mä arvostan sitä siksi, että se on mun rakas lapsi, enkä jonkin urheilusaavutuksen takia”, Päivi Olli sanoo. ”Ja Petraa on aina tuettu ylempää tosi hyvin, mutta ei se menestys ulkopuolisesta tuesta riipu vaan siitä lapsesta itsestään.”

Siksi Ollin perheessä painille uhrattiin osittain myös koulunkäynti. Ja siksi äiti nyt miettii matkalla lentokentälle, mitä sanoa tyttärelle, jonka vuosien kova työ tuntuu valuneen hiekkaan yhden olympialaisten painimatsin aikana.

Ja jos tarkkaan ajatellaan, niin juuri tässä kohdassa huippu-urheilu tarvitsee äitejä kaikesta eniten. Tap­pion synkällä hetkellä äiti on se, joka ei vedä tukeaan pois tai kritisoi. Nousuvaiheessa ja mitalisateessahan tukijoita tunnetusti riittää. Äiti on se, joka keksii, miten tästä mennään eteenpäin.

Yhtä asiaa Päivi Olli on kyllä miettinyt: olisiko ollut parempi, jos hän äitinä olisi ohjannut lapsensa jonkin vähän vähemmän vaarallisen lajin pariin? Hän ei nähnyt Petra Ollin kasvojen ruhjomista Las Vegasin MM-kisoissa, koska käveli sattumalta juuri sillä hetkellä eteisessä ympyrää, mutta mietti ensimmäisenä ruhjotut kasvot nähdessään, mitä rumien mustelmien takana on? Ei kai vain vaikeita ja parantumattomia päävammoja?

Huippu-urheilijan äiti voi varmaankin vastata myös siihen kysymykseen, millä suomalainen huippu-urheilu pelastetaan.

”Suomalaisessa urheilussa kateus pilaa tosi paljon. Pitäisi lopettaa se, että lajiryhmienkin sisällä kadehditaan toisen menestystä tai jopa ilkutaan tappiota. Siitähän pitäisi iloita, jos joku saavuttaa jotain”, Päivi Olli sanoo.

Omasta lapsestani en toivo huippu-urheilijaa, aktiivisesti liikkuvaa ihmistä toki. Sen sijaan haluaisin ehdottomasti, että hän hankkisi akateemisen koulutuksen ja toivottavasti pärjäisi sitä kautta elämässä. Se on kuitenkin riskittömämpi vaihtoehto.

Jokainen vähänkin kovempaa ja tavoitteellisesti treenaava tosiaankin tietää, että vereltä se maistuu ja vie ison osan elämästä. Huippu-urheilun onneksi tässä maassa on myös toisenlaisia äitejä kuin minä.

Meillä Suomessa veristä kilpaa ei istuteta sieluihin heti alussa. Sinne istutetaan usko siihen, että kaikki ovat tasa-arvoisia ja kaikilla on samat mahdollisuudet.

Siksi urheilujoukkueissa kaikki ainakin periaatteessa pelaavat, ja siksi ­peruskoulussa kaikki opetetaan lukemaan. Ja sitten tulee aika, ­jolloin myös onnistutaan.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Axl Smith -uutisointi toi langettavat kolmelle suurelle medialle – uutisointi virheellistä ja loi negatiivisia mielikuvia

    5. 5

      Valtavaa lounas- ja virikesetelitukkoa mukanaan kantanut mies herätti epäilykset ravintolassa Kalliossa – väitti ostaneensa 25 000 euron setelit torilta

    6. 6

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    7. 7

      Venäjä valehteli suut ja korvat täyteen Zapad-sota­harjoituksesta – eikä Venäjää haittaa, jos Suomessa vähän pelätään

    8. 8

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    9. 9

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    10. 10

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    4. 4

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    5. 5

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    8. 8

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    9. 9

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    10. 10

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää