Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Tyytymättömyydestä tuli yksilön ongelma – on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita

Ahdinkoon joutuneiden on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita.

Muukalaispelkoa selitetään usein globalisaation häviäjien tyytymättömyydellä, joka on vallannut alaa ”hyvinvointivaltion kultakauden” päätyttyä. Kyse on tyytymättömyyden suunnan muuttumisesta pikemminkin kuin tyytyväisyyden vaihtumisesta tyytymättömyydeksi.

Hyvinvointivaltion kultakautena pidetty jakso oli rakennemuutoksen ja ristiriitojen aikaa. Ihmiset syyttivät yhteiskuntaa vaikeuksistaan ja odottivat saavansa yhteiskunnalta tukea. Poliittinen toiminta muok­kasi syytökset yhteiskunnallisiin ­rakenteisiin kohdistuviksi muutos­vaatimuksiksi.

Heikomman suojelun ja tasa-arvoisen kansalaisuuden periaatteet yhdistyivät mittapuuksi, jolla oloja arvosteltiin. Heikomman suojelu ­syveni: yksilön vajavuuksien käsittelystä edettiin alistavien rakenteiden tasoittamiseen. Sukupuolten tasa-arvosta tuli tärkeää. Sosiaalinen ­tasoitus, talouskasvu ja laajeneva demokratia tukivat toisiaan. Yksilön valinnanmahdollisuudet, toimintakyky ja tyytymättömyyden ilmaisemisen keinot lisääntyivät.

Globalisoitunut kapitalismi on vienyt edellytyksiä tältä pohjoismaista hyvinvointivaltiota pohjus­taneelta yhteiskuntakäsitykseltä ja muovannut Suomea kilpailukyky­valtioksi. Tavoitteena on houkutteleva toimintaympäristö maa­il­man­laajuisesti liikkuville talouden toimijoille. Globalisaatio näyttäytyy luonnonvoiman kaltaisena asiana.

Myös yksilöiden menestyksen tai häviön selitys on siirretty yhteiskunnan ulkopuolelle. Heikommuutta katsotaan yksilön ominaisuutena ja hänen kilpailukykynsä puutteellisuutena eikä osana yhteiskunnan valtarakenteita.

Kilpailukyvyn vaatimukset muuntuvat henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi. Meiltä edellytetään suunnitelmallisuutta ja innovatiivisuutta, sitoutumista ja joustamista, jouk­kue­peliä ja yksilösuoritusta, lämmintä yhteisöllisyyttä ja kylmää ­kilpailua sekä oman toiminnan ­ar­viointia toisten näkökulmasta. Kaikki tämä on jo nuorena tuotteis­tettava portfolioon. Kilpailu tuottaa voittajia, häviäjiä ja niitä, jotka eivät pysty edes osallistumaan. Myös Suomessa.

Kokemukset ovat ristiriitaisia ja sukupuolittuneita, kuten työelämän rakenteetkin. Naisvaltaisten palvelualojen työntekijät kohtaavat kilpailukyky-yhteiskunnan pakot uusina joustavina työn teettämisen tapoina ja julkisen sektorin säästöinä. Niin sanotulla avoimella sektorilla tyytymättömyyden kohteet on vaikeampi konkretisoida.

Palkkaratkaisuissa vientiteollisuuden edut olivat jo vanhastaan etu­alalla. Nyt tämä ajattelu on tarkoitus vahvistaa Ruotsia jäljitteleväksi ”Suomen malliksi”. Työmarkkinoita koordinoidaan toimintaympäristöjen globaalin kilpailun ehdoilla.

Sekä tappioista että tuloskunnon kohottamisesta koituu inhimillistä ahdistusta. Moni kohtaa globali­saation työpaikan menetyksenä, ­yhteisön kuihtumisena tai ylivoimaisina uuteen sopeutumisen vaatimuksina.

Muutoskokemukset voivat sulautua suureksi uhkakuvaksi. Siinä yhdistyvät toisiin maihin siirrettävinä työpaikkoina ja maahan muuttavina ulkomaalaisina näkyvä globalisaatio sekä elämäämme rajoittava, varojamme nielevä ja kriisejään tartut­tava Euroopan unioni. Nationalistista kehystä vahvistavat nostalginen kuva hyvinvointivaltiosta ja kilpailukykyretoriikka, joka on täynnä kansallisesti rajattua ”me”-puhetta.

On vaikeaa suunnata protesti globaalin kapitalismin mekanismeihin ja rakentaa ylikansallista solidaarisuutta. Toisaalta on vaikeaa hyväksyä, että kolhujen ja uhkien takana olisivat luonnonvoiman kaltainen globalisaatio ja oman kilpailukyvyn puute. Syyllisiksi haetaan kansaa heikentävät muukalaiset ja kansaa pettävät poliitikot.

Muutoskokemusten tulkinta ja tyytymättömyyden suuntaaminen ovat poliittisia kysymyksiä. Muukalaispelkoista uhkakuvaa kyseenalaistettaessa pitää purkaa hyvinvointivaltion kultakauden nostalgia.

Myös hyvinvointivaltion kulta­kausi oli tyytymättömyyden aikaa. Lähtökohtana oli luokkayhteiskunta, jossa so­siaalisesti alistetut ryhmät – etenkin työväestö – saattoivat vedota siihen, ­että heillä oli keskeinen asema tuotantojärjestelmässä.

Kilpailukyky-yhteiskunnan häviäjillä ei ole mahdollisuutta ilmaista tyytymättömyyttään samalla tavalla. Toivotonta tyytymättömyyttä tuottavia rakenteita on kuitenkin tunnistettava, jottei politiikka jää näiden rakenteiden myötäilyksi.

Pauli Kettunen

Kirjoittaja on poliittisen historian

professori Helsingin yliopistossa.

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    2. 2

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    3. 3

      Presidentti Niinistö torjui virkanimityksen – ministeriön ehdotus oikeuskansleriksi poistettiin valtioneuvoston käsittelystä, vaikka siitä oli jo kerrottu hakijoille

    4. 4

      Mitä varakas eläkeläinen tekee isolla osakesalkulla? Perilliset ottavat kuitenkin rahoista kaiken ilon irti

    5. 5

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    6. 6

      Venäjän aktivisteja sotkee nyt vihreä litku – oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi joutui sen vuoksi torstaina sairaalaan

    7. 7

      Hietsun rantakahvila on yrittäjille hankala paikka, ja vappuna siellä aukeava Badenbaden onkin ruokaravintola

    8. 8

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    9. 9

      Naisimaamit jakelivat fatwoja maailman suurimpaan muslimimaahan: Tähtäimessä lapsiavioliitot, väkivalta ja ympäristön pilaaminen

    10. 10

      Sampo Terho saa ratin, kun EU alkaa kiihdyttää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    2. 2

      ”Anna on taas lihonut” – Suomalainen suosikkibloggaaja laihdutti lukijoidensa edessä, lihoi entiselleen, päätti lopettaa jojoilun – ja saa nyt kuulla siitä jatkuvasti

    3. 3

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    4. 4

      Rumatkin miehet koetaan viehättäväksi, jos jutut ovat hyviä – naisilla tilanne on monimutkaisempi, selvisi viehätysvoimatutkimuksessa

    5. 5

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    6. 6

      Sveitsiläislehti hehkuttaa suomalaista vaikenemista – omisti tuppisuisuudelle koko numeron

    7. 7

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    8. 8

      Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen: ”Väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu kohtuullisen lieviä tuomioita”

    9. 9

      Anemia voi tulla, vaikka söisi oikein – Nämä kuusi myyttiä raudasta on aika kumota

    10. 10

      Kaksoiselämän luonut saksalaisupseeri esiintyi syyrialaisena pakolaisena ja sai paikan vastaanotto­keskuksesta – Epäillään suunnitelleen iskua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    4. 4

      Jako hyviin ja huonoihin työttömiin ärsyttää Kaisa Heikkilää, 29, joka päätti olla ylpeästi työtön – ”Suomessa työ määrittelee ihmistä”

    5. 5

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    6. 6

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    7. 7

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    10. 10

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    11. Näytä lisää