Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Tyytymättömyydestä tuli yksilön ongelma – on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita

Ahdinkoon joutuneiden on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita.

Muukalaispelkoa selitetään usein globalisaation häviäjien tyytymättömyydellä, joka on vallannut alaa ”hyvinvointivaltion kultakauden” päätyttyä. Kyse on tyytymättömyyden suunnan muuttumisesta pikemminkin kuin tyytyväisyyden vaihtumisesta tyytymättömyydeksi.

Hyvinvointivaltion kultakautena pidetty jakso oli rakennemuutoksen ja ristiriitojen aikaa. Ihmiset syyttivät yhteiskuntaa vaikeuksistaan ja odottivat saavansa yhteiskunnalta tukea. Poliittinen toiminta muok­kasi syytökset yhteiskunnallisiin ­rakenteisiin kohdistuviksi muutos­vaatimuksiksi.

Heikomman suojelun ja tasa-arvoisen kansalaisuuden periaatteet yhdistyivät mittapuuksi, jolla oloja arvosteltiin. Heikomman suojelu ­syveni: yksilön vajavuuksien käsittelystä edettiin alistavien rakenteiden tasoittamiseen. Sukupuolten tasa-arvosta tuli tärkeää. Sosiaalinen ­tasoitus, talouskasvu ja laajeneva demokratia tukivat toisiaan. Yksilön valinnanmahdollisuudet, toimintakyky ja tyytymättömyyden ilmaisemisen keinot lisääntyivät.

Globalisoitunut kapitalismi on vienyt edellytyksiä tältä pohjoismaista hyvinvointivaltiota pohjus­taneelta yhteiskuntakäsitykseltä ja muovannut Suomea kilpailukyky­valtioksi. Tavoitteena on houkutteleva toimintaympäristö maa­il­man­laajuisesti liikkuville talouden toimijoille. Globalisaatio näyttäytyy luonnonvoiman kaltaisena asiana.

Myös yksilöiden menestyksen tai häviön selitys on siirretty yhteiskunnan ulkopuolelle. Heikommuutta katsotaan yksilön ominaisuutena ja hänen kilpailukykynsä puutteellisuutena eikä osana yhteiskunnan valtarakenteita.

Kilpailukyvyn vaatimukset muuntuvat henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi. Meiltä edellytetään suunnitelmallisuutta ja innovatiivisuutta, sitoutumista ja joustamista, jouk­kue­peliä ja yksilösuoritusta, lämmintä yhteisöllisyyttä ja kylmää ­kilpailua sekä oman toiminnan ­ar­viointia toisten näkökulmasta. Kaikki tämä on jo nuorena tuotteis­tettava portfolioon. Kilpailu tuottaa voittajia, häviäjiä ja niitä, jotka eivät pysty edes osallistumaan. Myös Suomessa.

Kokemukset ovat ristiriitaisia ja sukupuolittuneita, kuten työelämän rakenteetkin. Naisvaltaisten palvelualojen työntekijät kohtaavat kilpailukyky-yhteiskunnan pakot uusina joustavina työn teettämisen tapoina ja julkisen sektorin säästöinä. Niin sanotulla avoimella sektorilla tyytymättömyyden kohteet on vaikeampi konkretisoida.

Palkkaratkaisuissa vientiteollisuuden edut olivat jo vanhastaan etu­alalla. Nyt tämä ajattelu on tarkoitus vahvistaa Ruotsia jäljitteleväksi ”Suomen malliksi”. Työmarkkinoita koordinoidaan toimintaympäristöjen globaalin kilpailun ehdoilla.

Sekä tappioista että tuloskunnon kohottamisesta koituu inhimillistä ahdistusta. Moni kohtaa globali­saation työpaikan menetyksenä, ­yhteisön kuihtumisena tai ylivoimaisina uuteen sopeutumisen vaatimuksina.

Muutoskokemukset voivat sulautua suureksi uhkakuvaksi. Siinä yhdistyvät toisiin maihin siirrettävinä työpaikkoina ja maahan muuttavina ulkomaalaisina näkyvä globalisaatio sekä elämäämme rajoittava, varojamme nielevä ja kriisejään tartut­tava Euroopan unioni. Nationalistista kehystä vahvistavat nostalginen kuva hyvinvointivaltiosta ja kilpailukykyretoriikka, joka on täynnä kansallisesti rajattua ”me”-puhetta.

On vaikeaa suunnata protesti globaalin kapitalismin mekanismeihin ja rakentaa ylikansallista solidaarisuutta. Toisaalta on vaikeaa hyväksyä, että kolhujen ja uhkien takana olisivat luonnonvoiman kaltainen globalisaatio ja oman kilpailukyvyn puute. Syyllisiksi haetaan kansaa heikentävät muukalaiset ja kansaa pettävät poliitikot.

Muutoskokemusten tulkinta ja tyytymättömyyden suuntaaminen ovat poliittisia kysymyksiä. Muukalaispelkoista uhkakuvaa kyseenalaistettaessa pitää purkaa hyvinvointivaltion kultakauden nostalgia.

Myös hyvinvointivaltion kulta­kausi oli tyytymättömyyden aikaa. Lähtökohtana oli luokkayhteiskunta, jossa so­siaalisesti alistetut ryhmät – etenkin työväestö – saattoivat vedota siihen, ­että heillä oli keskeinen asema tuotantojärjestelmässä.

Kilpailukyky-yhteiskunnan häviäjillä ei ole mahdollisuutta ilmaista tyytymättömyyttään samalla tavalla. Toivotonta tyytymättömyyttä tuottavia rakenteita on kuitenkin tunnistettava, jottei politiikka jää näiden rakenteiden myötäilyksi.

Pauli Kettunen

Kirjoittaja on poliittisen historian

professori Helsingin yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Aikuiset ovat nykyään aivan kuin teinejä

    2. 2

      Merenrantaan hamuava suuryritys saa Helsingiltä erityiskohtelua – luonnonsuojelija: suosiiko Jussi Pajunen tytärtään?

    3. 3

      Superbakteereita vastaan täytyy keksiä aivan uusia keinoja tai taistelu on hävitty: ”Meidän täytyy taas tottua siihen, että lapset kuolevat”

    4. 4

      Puolustusministeri Niinistö ryöpyttää reservikarkureita: ”Nämä henkilöt eivät ansaitse arvostustamme”

    5. 5

      ”Ei sellaista rahaa ole budjetissa” – Petteri Orpo tyrmää Bernerin ehdottaman 100 miljoonan euron hankintatuen uusille autoille

    6. 6

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    7. 7

      Nuoren naisen katoaminen kuohuttaa Islannissa – Murhamysteeriin liittyy grönlantilainen kalastusalus, veritahra vuokra-autossa ja 20 kiloa hasista

    8. 8

      Finnkino päätyy kiinalaisyrityksen hallintaan – ostajana maailman suurimpiin kuuluva viihdejätti Dalian Wanda

    9. 9

      23-vuotias Ville haluaa ryhtyä talonmieheksi, hankkia koiran ja lopettaa Subutexin käytön – odotellessaan paikkaa katkolle hän ehti jo retkahtaa ja kadota

    10. 10

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    2. 2

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    3. 3

      Trump uhkaa tuhota Britannian varalaskupaikan

    4. 4

      Anne Berneriltä uusi ehdotus – sadan miljoonan euron hankintatuki auton tänä vuonna ostaville

    5. 5

      23-vuotias Ville haluaa ryhtyä talonmieheksi, hankkia koiran ja lopettaa Subutexin käytön – odotellessaan paikkaa katkolle hän ehti jo retkahtaa ja kadota

    6. 6

      Vääntö virkaanastujaisten yleisöstä sai lisäkierteen – Trumpin neuvonantaja sanoo Valkoisen talon tiedottajan esittäneen ”vaihtoehtoisia faktoja”

    7. 7

      Nuoren naisen katoaminen kuohuttaa Islannissa – Murhamysteeriin liittyy grönlantilainen kalastusalus, veritahra vuokra-autossa ja 20 kiloa hasista

    8. 8

      Tältä me näytämme aamulla bussissa ja metrossa – Akseli Valmusen kuvareportaasi

    9. 9

      Satatuhatta suomalaista matkailijaa tuo joka vuosi tuliaisina superbakteerin – Ihmiskunta voi pian joutua elämään ilman antibioottien turvaa

    10. 10

      Kuolemansairas Pasi pelkäsi tukehtuvansa lopulta mutta ei saanut Suomessa kuolinapua – hollantilaislääkäri kertoo, miten hän tekee eutanasian

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Trumpin kannattaja: ”Te siellä Suomessa puhutte enää islamia”

    2. 2

      CNN otti Trumpin virkaanastujaisista uskomattoman kuvan – yleisön voi laskea vaikka yksitellen

    3. 3

      Poliisi epäilee Helsingissä ”kaikkien aikojen korruptiotapausta” – Helsingin opetusviraston turvallisuuspäällikkö vangittu

    4. 4

      Parisuhteissa mies ei päätä juuri mistään, sanoo asiantuntija – ”Tasa-arvoisesta suhteesta on ajauduttu hyvin kauas”

    5. 5

      Trump suuttui median uutisoimasta vaatimattomasta yleisömäärästä – ilmakuvat näyttävät karun totuuden virkaanastujaisista

    6. 6

      Olivia Oras ryhtyi instaamaan, sai tuhansia seuraajia ja vietti 16-vuotiaana vip-elämää – mutta alkoi pelätä imeytymistä someen ja palasi kotiin

    7. 7

      Miehen epäillään tunkeutuneen sikalaan ja paritelleen karjun kanssa Oulun seudulla

    8. 8

      Ruokatrendit, kuten sushi, veganismi ja pienoluet, ovat esittämistä, jolla hyväosaiset tekevät eroa muihin, sanoo tutkija – ja hänellä on lukuja todisteeksi

    9. 9

      Tältä me näytämme aamulla bussissa ja metrossa – Akseli Valmusen kuvareportaasi

    10. 10

      Helsinkiä riivaa huutava pula nuorista miehistä – katso HS:n koneesta, puuttuuko kotikulmiltasi naisia vai miehiä

    11. Näytä lisää