Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Tyytymättömyydestä tuli yksilön ongelma – on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita

Ahdinkoon joutuneiden on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita.

Muukalaispelkoa selitetään usein globalisaation häviäjien tyytymättömyydellä, joka on vallannut alaa ”hyvinvointivaltion kultakauden” päätyttyä. Kyse on tyytymättömyyden suunnan muuttumisesta pikemminkin kuin tyytyväisyyden vaihtumisesta tyytymättömyydeksi.

Hyvinvointivaltion kultakautena pidetty jakso oli rakennemuutoksen ja ristiriitojen aikaa. Ihmiset syyttivät yhteiskuntaa vaikeuksistaan ja odottivat saavansa yhteiskunnalta tukea. Poliittinen toiminta muok­kasi syytökset yhteiskunnallisiin ­rakenteisiin kohdistuviksi muutos­vaatimuksiksi.

Heikomman suojelun ja tasa-arvoisen kansalaisuuden periaatteet yhdistyivät mittapuuksi, jolla oloja arvosteltiin. Heikomman suojelu ­syveni: yksilön vajavuuksien käsittelystä edettiin alistavien rakenteiden tasoittamiseen. Sukupuolten tasa-arvosta tuli tärkeää. Sosiaalinen ­tasoitus, talouskasvu ja laajeneva demokratia tukivat toisiaan. Yksilön valinnanmahdollisuudet, toimintakyky ja tyytymättömyyden ilmaisemisen keinot lisääntyivät.

Globalisoitunut kapitalismi on vienyt edellytyksiä tältä pohjoismaista hyvinvointivaltiota pohjus­taneelta yhteiskuntakäsitykseltä ja muovannut Suomea kilpailukyky­valtioksi. Tavoitteena on houkutteleva toimintaympäristö maa­il­man­laajuisesti liikkuville talouden toimijoille. Globalisaatio näyttäytyy luonnonvoiman kaltaisena asiana.

Myös yksilöiden menestyksen tai häviön selitys on siirretty yhteiskunnan ulkopuolelle. Heikommuutta katsotaan yksilön ominaisuutena ja hänen kilpailukykynsä puutteellisuutena eikä osana yhteiskunnan valtarakenteita.

Kilpailukyvyn vaatimukset muuntuvat henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi. Meiltä edellytetään suunnitelmallisuutta ja innovatiivisuutta, sitoutumista ja joustamista, jouk­kue­peliä ja yksilösuoritusta, lämmintä yhteisöllisyyttä ja kylmää ­kilpailua sekä oman toiminnan ­ar­viointia toisten näkökulmasta. Kaikki tämä on jo nuorena tuotteis­tettava portfolioon. Kilpailu tuottaa voittajia, häviäjiä ja niitä, jotka eivät pysty edes osallistumaan. Myös Suomessa.

Kokemukset ovat ristiriitaisia ja sukupuolittuneita, kuten työelämän rakenteetkin. Naisvaltaisten palvelualojen työntekijät kohtaavat kilpailukyky-yhteiskunnan pakot uusina joustavina työn teettämisen tapoina ja julkisen sektorin säästöinä. Niin sanotulla avoimella sektorilla tyytymättömyyden kohteet on vaikeampi konkretisoida.

Palkkaratkaisuissa vientiteollisuuden edut olivat jo vanhastaan etu­alalla. Nyt tämä ajattelu on tarkoitus vahvistaa Ruotsia jäljitteleväksi ”Suomen malliksi”. Työmarkkinoita koordinoidaan toimintaympäristöjen globaalin kilpailun ehdoilla.

Sekä tappioista että tuloskunnon kohottamisesta koituu inhimillistä ahdistusta. Moni kohtaa globali­saation työpaikan menetyksenä, ­yhteisön kuihtumisena tai ylivoimaisina uuteen sopeutumisen vaatimuksina.

Muutoskokemukset voivat sulautua suureksi uhkakuvaksi. Siinä yhdistyvät toisiin maihin siirrettävinä työpaikkoina ja maahan muuttavina ulkomaalaisina näkyvä globalisaatio sekä elämäämme rajoittava, varojamme nielevä ja kriisejään tartut­tava Euroopan unioni. Nationalistista kehystä vahvistavat nostalginen kuva hyvinvointivaltiosta ja kilpailukykyretoriikka, joka on täynnä kansallisesti rajattua ”me”-puhetta.

On vaikeaa suunnata protesti globaalin kapitalismin mekanismeihin ja rakentaa ylikansallista solidaarisuutta. Toisaalta on vaikeaa hyväksyä, että kolhujen ja uhkien takana olisivat luonnonvoiman kaltainen globalisaatio ja oman kilpailukyvyn puute. Syyllisiksi haetaan kansaa heikentävät muukalaiset ja kansaa pettävät poliitikot.

Muutoskokemusten tulkinta ja tyytymättömyyden suuntaaminen ovat poliittisia kysymyksiä. Muukalaispelkoista uhkakuvaa kyseenalaistettaessa pitää purkaa hyvinvointivaltion kultakauden nostalgia.

Myös hyvinvointivaltion kulta­kausi oli tyytymättömyyden aikaa. Lähtökohtana oli luokkayhteiskunta, jossa so­siaalisesti alistetut ryhmät – etenkin työväestö – saattoivat vedota siihen, ­että heillä oli keskeinen asema tuotantojärjestelmässä.

Kilpailukyky-yhteiskunnan häviäjillä ei ole mahdollisuutta ilmaista tyytymättömyyttään samalla tavalla. Toivotonta tyytymättömyyttä tuottavia rakenteita on kuitenkin tunnistettava, jottei politiikka jää näiden rakenteiden myötäilyksi.

Pauli Kettunen

Kirjoittaja on poliittisen historian

professori Helsingin yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Useita ihmisiä kuollut räjähdyksessä konsertissa Manchesterissa – Videolla näkyy, miten ihmiset juoksevat hädissään pakoon

    2. 2

      Totta se on: Pohjois-Korean ohjus kohosi syvälle avaruuteen peräti yli 2 000 kilometrin korkeuteen – Kansainvälinen avaruus­asema kiertää Maata ”vain” 400 kilo­metrissä

    3. 3

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    4. 4

      Stubb lipsautti paneelissa: ”Luotin johonkuhun liikaa, ja se kostautui”

    5. 5

      Alkoholilakiin haetaan kompromissia, keskusta haluaa tiukentaa esitystä – Jäävätkö vahvat lonkerot, limuviinat ja oluet sittenkin Alkon hyllyyn?

    6. 6

      Jos olisi amerikkalainen äänestäjä, alkaisin olla epätoivoinen

    7. 7

      Helsinkiläismies kuoli, mutta kotihoitaja ei ilmoittanut kuolemasta läheisille – sitten ruumistakaan ei löytynyt

    8. 8

      Isääni hoidetaan kuin sielutonta nukkea

    9. 9

      Oslolainen Noah, 20, tunsi olevansa väärässä kehossa jo viisivuotiaana – Norja vapautti translakiaan, ja Suomesta tuli ainoa sterilointia vaativa Pohjoismaa

    10. 10

      Molemmat mielenosoitukset jatkavat sittenkin Rautatientorilla – leirit joutuvat kuitenkin siirtymään pois Maailma kylässä -festivaalin alueelta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    2. 2

      ”Käypäs tyttö keittämässä kahvit” – Meillä keski-ikäisillä miehillä on valta ja vastuu muuttaa asenteemme

    3. 3

      Helsinkiläismies kuoli, mutta kotihoitaja ei ilmoittanut kuolemasta läheisille – sitten ruumistakaan ei löytynyt

    4. 4

      Suomessa kasvanut Kawsar pakotettiin lapsena Somaliaan ”länsimaistumisen estämiseksi”, paluulippu irtosi näyttelemällä kilttiä

    5. 5

      Kiipeilijän kuva todistaa: Osa Mount Everestin huipusta romahti – ”Se oli mahtava kiviseinämä, jonka tilalla on nyt löysää kivimurskaa ja muuta maaperää”

    6. 6

      Näin kehut lastasi oikein: Taitava kannustus motivoi, mutta huono kehu saa lapsen häpeämään

    7. 7

      Totta se on: Pohjois-Korean ohjus kohosi syvälle avaruuteen peräti yli 2 000 kilometrin korkeuteen – Kansainvälinen avaruus­asema kiertää Maata ”vain” 400 kilo­metrissä

    8. 8

      Painoni ei kuulu sinulle, ohikulkija

    9. 9

      Molemmat mielenosoitukset jatkavat sittenkin Rautatientorilla – leirit joutuvat kuitenkin siirtymään pois Maailma kylässä -festivaalin alueelta

    10. 10

      Näin opetat lapsen syömään terveellä tavalla – Psykologi: Jos isä tavoittelee kesäkuntoa ja äiti syö vain salaattia, lapsen suhde ruokaan voi vinoutua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Tutkimus: Uusi tapa synnyttää vähentää selvästi repeämiä – tekniikka olisi myös vauvan kannalta parempi ja parantaisi seksielämää synnytyksen jälkeen, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Keskustelutilaisuus päättyi riitaan: Taloustieteen huippuprofessori kyllästyi Suomeen, irtisanoutui ja palaa takaisin Ruotsiin – ”Tutkimustiedolla ei ole täällä juuri mitään merkitystä”

    4. 4

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    5. 5

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    6. 6

      Netissä on kiertänyt vuosia salaliittoteoria, jonka mukaan laulaja Avril Lavigne on kuollut ja häntä esittää näyttelijä – Nyt huhut lähtivät taas leviämään vauhdilla, tästä on kyse

    7. 7

      Ihon kunto kertoo koko elimistön vanhenemisesta – Runsas sokerinkäyttö voi veltostuttaa ihoa, sanoo professori

    8. 8

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    9. 9

      Äiti kuvasi, kuinka autoilijat ajavat pitkin jalkakäytävää Helsingin Meilahdessa – edes vastaan kävelevä tokaluokkalainen ei pysäytä autoja

    10. 10

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    11. Näytä lisää