Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Tyytymättömyydestä tuli yksilön ongelma – on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita

Ahdinkoon joutuneiden on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita.

Muukalaispelkoa selitetään usein globalisaation häviäjien tyytymättömyydellä, joka on vallannut alaa ”hyvinvointivaltion kultakauden” päätyttyä. Kyse on tyytymättömyyden suunnan muuttumisesta pikemminkin kuin tyytyväisyyden vaihtumisesta tyytymättömyydeksi.

Hyvinvointivaltion kultakautena pidetty jakso oli rakennemuutoksen ja ristiriitojen aikaa. Ihmiset syyttivät yhteiskuntaa vaikeuksistaan ja odottivat saavansa yhteiskunnalta tukea. Poliittinen toiminta muok­kasi syytökset yhteiskunnallisiin ­rakenteisiin kohdistuviksi muutos­vaatimuksiksi.

Heikomman suojelun ja tasa-arvoisen kansalaisuuden periaatteet yhdistyivät mittapuuksi, jolla oloja arvosteltiin. Heikomman suojelu ­syveni: yksilön vajavuuksien käsittelystä edettiin alistavien rakenteiden tasoittamiseen. Sukupuolten tasa-arvosta tuli tärkeää. Sosiaalinen ­tasoitus, talouskasvu ja laajeneva demokratia tukivat toisiaan. Yksilön valinnanmahdollisuudet, toimintakyky ja tyytymättömyyden ilmaisemisen keinot lisääntyivät.

Globalisoitunut kapitalismi on vienyt edellytyksiä tältä pohjoismaista hyvinvointivaltiota pohjus­taneelta yhteiskuntakäsitykseltä ja muovannut Suomea kilpailukyky­valtioksi. Tavoitteena on houkutteleva toimintaympäristö maa­il­man­laajuisesti liikkuville talouden toimijoille. Globalisaatio näyttäytyy luonnonvoiman kaltaisena asiana.

Myös yksilöiden menestyksen tai häviön selitys on siirretty yhteiskunnan ulkopuolelle. Heikommuutta katsotaan yksilön ominaisuutena ja hänen kilpailukykynsä puutteellisuutena eikä osana yhteiskunnan valtarakenteita.

Kilpailukyvyn vaatimukset muuntuvat henkilökohtaisiksi ominaisuuksiksi. Meiltä edellytetään suunnitelmallisuutta ja innovatiivisuutta, sitoutumista ja joustamista, jouk­kue­peliä ja yksilösuoritusta, lämmintä yhteisöllisyyttä ja kylmää ­kilpailua sekä oman toiminnan ­ar­viointia toisten näkökulmasta. Kaikki tämä on jo nuorena tuotteis­tettava portfolioon. Kilpailu tuottaa voittajia, häviäjiä ja niitä, jotka eivät pysty edes osallistumaan. Myös Suomessa.

Kokemukset ovat ristiriitaisia ja sukupuolittuneita, kuten työelämän rakenteetkin. Naisvaltaisten palvelualojen työntekijät kohtaavat kilpailukyky-yhteiskunnan pakot uusina joustavina työn teettämisen tapoina ja julkisen sektorin säästöinä. Niin sanotulla avoimella sektorilla tyytymättömyyden kohteet on vaikeampi konkretisoida.

Palkkaratkaisuissa vientiteollisuuden edut olivat jo vanhastaan etu­alalla. Nyt tämä ajattelu on tarkoitus vahvistaa Ruotsia jäljitteleväksi ”Suomen malliksi”. Työmarkkinoita koordinoidaan toimintaympäristöjen globaalin kilpailun ehdoilla.

Sekä tappioista että tuloskunnon kohottamisesta koituu inhimillistä ahdistusta. Moni kohtaa globali­saation työpaikan menetyksenä, ­yhteisön kuihtumisena tai ylivoimaisina uuteen sopeutumisen vaatimuksina.

Muutoskokemukset voivat sulautua suureksi uhkakuvaksi. Siinä yhdistyvät toisiin maihin siirrettävinä työpaikkoina ja maahan muuttavina ulkomaalaisina näkyvä globalisaatio sekä elämäämme rajoittava, varojamme nielevä ja kriisejään tartut­tava Euroopan unioni. Nationalistista kehystä vahvistavat nostalginen kuva hyvinvointivaltiosta ja kilpailukykyretoriikka, joka on täynnä kansallisesti rajattua ”me”-puhetta.

On vaikeaa suunnata protesti globaalin kapitalismin mekanismeihin ja rakentaa ylikansallista solidaarisuutta. Toisaalta on vaikeaa hyväksyä, että kolhujen ja uhkien takana olisivat luonnonvoiman kaltainen globalisaatio ja oman kilpailukyvyn puute. Syyllisiksi haetaan kansaa heikentävät muukalaiset ja kansaa pettävät poliitikot.

Muutoskokemusten tulkinta ja tyytymättömyyden suuntaaminen ovat poliittisia kysymyksiä. Muukalaispelkoista uhkakuvaa kyseenalaistettaessa pitää purkaa hyvinvointivaltion kultakauden nostalgia.

Myös hyvinvointivaltion kulta­kausi oli tyytymättömyyden aikaa. Lähtökohtana oli luokkayhteiskunta, jossa so­siaalisesti alistetut ryhmät – etenkin työväestö – saattoivat vedota siihen, ­että heillä oli keskeinen asema tuotantojärjestelmässä.

Kilpailukyky-yhteiskunnan häviäjillä ei ole mahdollisuutta ilmaista tyytymättömyyttään samalla tavalla. Toivotonta tyytymättömyyttä tuottavia rakenteita on kuitenkin tunnistettava, jottei politiikka jää näiden rakenteiden myötäilyksi.

Pauli Kettunen

Kirjoittaja on poliittisen historian

professori Helsingin yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nuori perheenisä surmasi itsensä ja vaimonsa Helsingin Vuosaaressa – vuonna 2014 syntynyt lapsi oli tapahtumahetkellä asunnossa

    2. 2

      Teslan luova johtaja jätti työnsä ja päätti matkustaa Käpylään – Teknologia tekee meistä narsistisia addikteja, hän väittää

    3. 3

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    4. 4

      Vuosaaren surmatalossa asuva naapuri suree perheen kolmen lapsen kohtaloa: ”Lapsia käy sääliksi”

    5. 5

      Some-tempauksen surullinen loppu: paksu kirja ei pysäyttänytkään luotia – naiselle syyte poikaystävänsä taposta USA:ssa

    6. 6

      Seppo Ojala on pappi, mutta hän ei tiedä, onko Jumalaa olemassa – Kirkko nykymuodossaan on tulossa tiensä päähän, hän sanoo

    7. 7

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    8. 8

      Lääkärit ovat kalliita osastonsihteereitä

    9. 9

      Maa on litteä – Voiko se olla totta? Skepsis-yhdistyksen juhlakirja esittelee epäilijöille nykyajan huuhaata ja rajatietoa

    10. 10

      Östersundomin metrolinja vedettiin jälleen kerran uusiksi – kalliiksi tullut unelma uudesta jätti­kaupunginosasta on ajautumassa vuosikymmeniksi pöytälaatikkoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin paljon autosi arvo alenee, kun ajat sen ulos autokaupasta – data-analyytikon gradutyöstä syntyi laskuri, joka paljastaa autokaupan todellisuuden

    2. 2

      Tutkimusprofessori: Yksi kysymys paljastaa parisuhteen tilan – ”Jos suhteessa ei ole suutelua, harvoin siinä on onnellisuutta”

    3. 3

      Tiina luuli saaneensa pojan, mutta lapsi sanoo olevansa tyttö ja pukeutuu pinkkiin – Alaikäisten transsukupuoli­suuden selvitykset lisääntyvät räjähdysmäisesti

    4. 4

      Parisuhde tuntuu puuduttavalta nykymaailman helppouden keskellä – Pitkästä liitosta on rakastuminen kaukana

    5. 5

      Teslan luova johtaja jätti työnsä ja päätti matkustaa Käpylään – Teknologia tekee meistä narsistisia addikteja, hän väittää

    6. 6

      Netflix peruu sarjojaan, ja se on hyvä uutinen

    7. 7

      Suomalainen unisex-symboli ei ollutkaan uusi: Merkin suunnittelija vastaa plagiointisyytöksiin

    8. 8

      Maailmanlaajuista verkkohyökkäystä ei ole saatu pysäytettyä – Asiantuntija: Moni tekijä viittaa venäläisrikollisiin

    9. 9

      Käräjäoikeus määräsi Uberin maajohtajan Joel Järvisen omaisuutta takavarikkoon 250 000 euron edestä – Uber aikoo valittaa päätöksestä

    10. 10

      Nuori perheenisä surmasi itsensä ja vaimonsa Helsingin Vuosaaressa – vuonna 2014 syntynyt lapsi oli tapahtumahetkellä asunnossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä synnytyksissä todella tapahtuu? Lue sinulle räätälöity juttu siitä, miten lapsesi tulisi maailmaan

    2. 2

      Ole oma juhannusheilasi: Näin masturboit jos sinulla on klitoris ja vagina

    3. 3

      Japanilaissotilaat häpesivät niin, että jatkoivat toista maailmansotaa viidakoissa melkein 30 vuotta

    4. 4

      Monikulttuurisuudesta pitäisi luopua Suomessa, koska se ruokkii rasismia ja syrjintää, sanoo tutkija – tästä on kyse

    5. 5

      Britti Joel Willans muutti Suomeen ja hämmästyi uskollista sääntöjen tottelemista – ”Ehkä suomalaiset juovat itsensä niin humalaan juuri sääntöjen takia”

    6. 6

      Teinipojat tuhosivat päiväkodin käyttökelvottomaksi Nurmijärvellä – Edes välikaton eristeet eivät säästyneet

    7. 7

      Liika hygienia lisää suolistosairauksia, ja yhä useampi elää avanteen kanssa – Sauli Suomiselle avanne toi neljä lisätuntia päivään: ”Haaveilen edelleen normaalista elämästä”

    8. 8

      Suomi ensin -mielenosoitusleiri purettiin Rautatientorilla – poliisi jatkaa tänään tiivistä partiointia paikalla

    9. 9

      HS:n epätieteellinen kysely paljastaa, miten Suomessa saa elitistin leiman – jopa kahvin väri vaikuttaa

    10. 10

      Yhä useampi suomalainen harrastaa suuseksiä, mutta harva ymmärtää suojautua taudeilta – ”Ihmiset hämmästelevät, että tarttuuko näinkin”

    11. Näytä lisää