Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Indeksimuutos olisi taakka tuleville eläkeläisille

Nykyinen työeläkeindeksi turvaa eläkkeensaajaa inflaatiota ja suhdanteiden vaihtelua vastaan.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite, jossa toivotaan työeläkkeiden vuosittaisten tarkistusten sitomista sataprosenttisesti palkkojen kehitykseen.

Päättäjien tietoinen ja vastuullinen toiminta on 1970-luvulta asti vähentänyt palkkojen painoarvoa työeläkkeiden indeksissä. Nyky­malli on ollut käytössä 20 vuotta. Siinä kuluttajahintojen kehityksen painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia.

Samaan aikaan kun meillä keskustellaan indeksin muokkaami­sesta kokonaan palkkoihin perustuvaksi, muualla kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan.

OECD-maissa kuluttajahintoihin sidotut eläkeindeksit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Suorien eläkeleikkausten sijaan on usein tehty indeksien jäädytyksiä tai rakenteen muutoksia.

Kriisimaissa käynnistetyt kilpailukykytalkoot ovat voineet johtaa palkkojen leikkauksiin. Eläkkeensaajien kannalta hintaindeksit ovat tällöin tuottaneet paremmin.

Eläketurvakeskuksen tuoreen katsauksen mukaan suurin osa EU-maista noudattaa lakisääteisissä ja työnantaja- sekä ammattialakohtaisissa eläkkeissä Suomen tavoin erilaisia hintojen ja palkkojen yhdistelmäindeksejä. Vain Hollannissa ja Tanskassa on käytössä puhdas palkkaindeksi, ja niissäkin vain kansaneläkkeissä. Työmarkkinaeläkkeiden indeksointi poikkeaa tästä. Suomessa kansaneläkeindeksi on sidottu kokonaan kuluttajahintoihin.

Suomessa kattava työeläke on lakisääteistä sosiaaliturvaa. Muualla eläketurva koostuu usein monesta lähteestä. ­Lakisääteistä eläkettä täydentävät työnantaja- ja ammattialakohtaiset työmarkkinaeläkkeet sekä yksityiset eläkevakuutukset.

Hollannissa tärkeät työmarkkinaeläkkeet vaihtelevat sen mukaan, missä on ollut töissä ja miten hyvä varojen ja vastuiden suhde rahastoissa on. Vakavaraisuussäännöt ja nollakorkojen aika ovat johtaneet eläkkeiden ja indeksien leikkauksiin, vaikka eläkerahastot ovat maassa Euroopan suurimmat.

Ruotsi on priorisoinut lakisääteisten eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä. Siellä indeksin kehitys riippuu palkkojen lisäksi käytännössä koko eläkejärjestelmän taloudellisesta tilasta. Heikkoina aikoina indeksi laskee automaattisesti. Näin eläkeläinen kantaa osan suhdanneriskistä. Haasteeksi onkin noussut eläkkeiden tason vaihtelu.

Indeksointi on tärkeä väline eläkeläisen ostovoiman ja ennen kaikkea inflaation vaikutusten hallinnassa, vaikka euroalue on ollut deflaatiossa. Hyvän eläketurvan perus­tehtävä on myös suojata eläkkeensaajaa suhdanneriskiltä.

Monet OECD-maat, joissa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ovat uudistaneet eläkkeitään samansuuntaisesti kuin Suomessa on tehty. Työurien pidentämiseen on panostettu. Vaimea talouskehitys ja nollakorkojen aika ovat monissa maissa lisänneet rahoitusongelmia.

Eläkeläisten elintaso on EU:ssa säilynyt talouskriisin aikana. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yli 65-vuotiaiden kotitalouksien mediaanitulot ovat kasvaneet vuo­sina 2010–2014, kun muiden tulot ovat pääasiassa heikentyneet.

Vanhuusköyhyys on silti todellinen ongelma. Riskiryhmissä ovat nekin, joiden ansioperusteinen eläke jää pieneksi. Indeksoinnin vaikutukset eläkeläisten elinoloihin ja ­hyvinvointiin ovat melko rajatut.

Köyhyys kasautuu meillä ja ­muualla Euroopassa minimiturvan eli kansan- ja takuueläkkeen varassa oleville ikääntyneille naisille. Työ­eläkeindeksin muutoksella ei vaikutettaisi heidän asemaansa. Myös muut tulonsiirrot, välillinen verotus sekä julkisten palveluiden laadun vaikutus hyvinvointiin unohtuvat helposti indeksikeskustelussa.

Suomalainen eläkeläinen saa nykyisestä työeläkeindeksistä turvan inflaatiota ja suhdanteiden vaihtelua vastaan. Kokonaan palkkoihin perustuvassa indeksissä eläkkeensaaja kantaisi nykyistä enemmän taakkaa työmarkkinapolitiikan lopputuloksesta mutta toisaalta voisi hyötyä työn tuottavuuden kasvusta.

Meillä on oltu kaukaa viisaita indeksiasiassa. Sataprosenttinen palkkaindeksi olisi pitkällä aikavälillä antelias ja kallis. Tämän maksaisivat karvaasti tulevat eläkeläiset.

Sukupolvien välisen oikeuden­mukaisuuden tarve on onneksi tunnistettu ainakin meillä ja Hollannissa – maissa, jotka ovat varautuneet pitkäjänteisellä ja mittavalla rahastoinnilla ikääntyneen väestön osuuden kasvuun.

Janne Pelkonen

Kirjoittaja on erityisasiantuntija

Työeläkevakuuttajat Tela ry:ssä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Eläkkeet

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    2. 2

      Maailmanselitysten uusi supertähti povaa, että ihmislaji on tulossa tiensä päähän

    3. 3

      Donald Trump on hylännyt vallan kolmijako-opin ja haluaa hallita kuin Aurinkokuningas tai Mussolini, sanoo professori Martti Koskenniemi

    4. 4

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    5. 5

      George W. Bush vangitsi tauluihinsa Irakissa vammautuneen sotilaan katseen – näin suomalaisgalleristi arvioi maailmalla kehutun presidentin kyvyt

    6. 6

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    7. 7

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    8. 8

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    9. 9

      Gerbiili peräaukossa ja muita syitä, miksi mielipiteet eivät muutu, vaikka faktat muuttuvat

    10. 10

      Poliisi: Cincinnatin yökerhoammuskelussa ei toistaiseksi viitteitä terrorismista – yksi kuollut, 14 loukkaantunut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alko harppaa ajassa taaksepäin Töölössä – pullot pyydettävä syksystä lähtien myyjien selän takaa palvelutiskiltä

    2. 2

      Tampereella myydään marmorista miljoonataloa, jota on tirkistelty hakupalveluissa jo satatuhatta kertaa – HS kävi katsomassa Kruunukalusteen perustajien elämäntyötä

    3. 3

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    4. 4

      Tässäkö on Suomen vanhin käytössä oleva kännykkä? Mikkoset soittelevat 15 vuotta vanhalla oranssilla Nokialla – ja sen akku kestää viikon

    5. 5

      Suomi on kaukana tasa-arvosta, sanoo tutkija – ”Rakenteellisia esteitä on vaikea nähdä, jos niitä ei itse kohtaa”

    6. 6

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    7. 7

      Kalliolaiskaksion hinnalla ostaisi Tallinnasta lukaalin, Lontoosta rahalla ei saisi yksiötäkään – HS vertaili, mitä saa 250 000 eurolla viiden eurooppalaisen pääkaupungin ”Kalliosta”

    8. 8

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    9. 9

      Rekkojen ulosajot ovat päivittäinen ongelma valtatiellä 21 – Taksikuski: ”Tie on aivan katastrofaalinen, aina joku auto penkkaan pyllähtäneenä”

    10. 10

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    4. 4

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    5. 5

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    6. 6

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää