Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Indeksimuutos olisi taakka tuleville eläkeläisille

Nykyinen työeläkeindeksi turvaa eläkkeensaajaa inflaatiota ja suhdanteiden vaihtelua vastaan.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite, jossa toivotaan työeläkkeiden vuosittaisten tarkistusten sitomista sataprosenttisesti palkkojen kehitykseen.

Päättäjien tietoinen ja vastuullinen toiminta on 1970-luvulta asti vähentänyt palkkojen painoarvoa työeläkkeiden indeksissä. Nyky­malli on ollut käytössä 20 vuotta. Siinä kuluttajahintojen kehityksen painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia.

Samaan aikaan kun meillä keskustellaan indeksin muokkaami­sesta kokonaan palkkoihin perustuvaksi, muualla kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan.

OECD-maissa kuluttajahintoihin sidotut eläkeindeksit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Suorien eläkeleikkausten sijaan on usein tehty indeksien jäädytyksiä tai rakenteen muutoksia.

Kriisimaissa käynnistetyt kilpailukykytalkoot ovat voineet johtaa palkkojen leikkauksiin. Eläkkeensaajien kannalta hintaindeksit ovat tällöin tuottaneet paremmin.

Eläketurvakeskuksen tuoreen katsauksen mukaan suurin osa EU-maista noudattaa lakisääteisissä ja työnantaja- sekä ammattialakohtaisissa eläkkeissä Suomen tavoin erilaisia hintojen ja palkkojen yhdistelmäindeksejä. Vain Hollannissa ja Tanskassa on käytössä puhdas palkkaindeksi, ja niissäkin vain kansaneläkkeissä. Työmarkkinaeläkkeiden indeksointi poikkeaa tästä. Suomessa kansaneläkeindeksi on sidottu kokonaan kuluttajahintoihin.

Suomessa kattava työeläke on lakisääteistä sosiaaliturvaa. Muualla eläketurva koostuu usein monesta lähteestä. ­Lakisääteistä eläkettä täydentävät työnantaja- ja ammattialakohtaiset työmarkkinaeläkkeet sekä yksityiset eläkevakuutukset.

Hollannissa tärkeät työmarkkinaeläkkeet vaihtelevat sen mukaan, missä on ollut töissä ja miten hyvä varojen ja vastuiden suhde rahastoissa on. Vakavaraisuussäännöt ja nollakorkojen aika ovat johtaneet eläkkeiden ja indeksien leikkauksiin, vaikka eläkerahastot ovat maassa Euroopan suurimmat.

Ruotsi on priorisoinut lakisääteisten eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä. Siellä indeksin kehitys riippuu palkkojen lisäksi käytännössä koko eläkejärjestelmän taloudellisesta tilasta. Heikkoina aikoina indeksi laskee automaattisesti. Näin eläkeläinen kantaa osan suhdanneriskistä. Haasteeksi onkin noussut eläkkeiden tason vaihtelu.

Indeksointi on tärkeä väline eläkeläisen ostovoiman ja ennen kaikkea inflaation vaikutusten hallinnassa, vaikka euroalue on ollut deflaatiossa. Hyvän eläketurvan perus­tehtävä on myös suojata eläkkeensaajaa suhdanneriskiltä.

Monet OECD-maat, joissa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ovat uudistaneet eläkkeitään samansuuntaisesti kuin Suomessa on tehty. Työurien pidentämiseen on panostettu. Vaimea talouskehitys ja nollakorkojen aika ovat monissa maissa lisänneet rahoitusongelmia.

Eläkeläisten elintaso on EU:ssa säilynyt talouskriisin aikana. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yli 65-vuotiaiden kotitalouksien mediaanitulot ovat kasvaneet vuo­sina 2010–2014, kun muiden tulot ovat pääasiassa heikentyneet.

Vanhuusköyhyys on silti todellinen ongelma. Riskiryhmissä ovat nekin, joiden ansioperusteinen eläke jää pieneksi. Indeksoinnin vaikutukset eläkeläisten elinoloihin ja ­hyvinvointiin ovat melko rajatut.

Köyhyys kasautuu meillä ja ­muualla Euroopassa minimiturvan eli kansan- ja takuueläkkeen varassa oleville ikääntyneille naisille. Työ­eläkeindeksin muutoksella ei vaikutettaisi heidän asemaansa. Myös muut tulonsiirrot, välillinen verotus sekä julkisten palveluiden laadun vaikutus hyvinvointiin unohtuvat helposti indeksikeskustelussa.

Suomalainen eläkeläinen saa nykyisestä työeläkeindeksistä turvan inflaatiota ja suhdanteiden vaihtelua vastaan. Kokonaan palkkoihin perustuvassa indeksissä eläkkeensaaja kantaisi nykyistä enemmän taakkaa työmarkkinapolitiikan lopputuloksesta mutta toisaalta voisi hyötyä työn tuottavuuden kasvusta.

Meillä on oltu kaukaa viisaita indeksiasiassa. Sataprosenttinen palkkaindeksi olisi pitkällä aikavälillä antelias ja kallis. Tämän maksaisivat karvaasti tulevat eläkeläiset.

Sukupolvien välisen oikeuden­mukaisuuden tarve on onneksi tunnistettu ainakin meillä ja Hollannissa – maissa, jotka ovat varautuneet pitkäjänteisellä ja mittavalla rahastoinnilla ikääntyneen väestön osuuden kasvuun.

Janne Pelkonen

Kirjoittaja on erityisasiantuntija

Työeläkevakuuttajat Tela ry:ssä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Eläkkeet

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    2. 2

      Rautatientorin telttaleirin liepeillä pyörii kolme maahanmuuttoa vastustavaa ryhmää, jotka eivät voi sietää toisiaan – Poliisi: ”Vaikea tietää, kuka edustaa ketäkin”

    3. 3

      Jussi Halla-aho HS:n mielipidekirjoituksessa: Suomen valtio ei voi olla globaali sosiaalitoimisto

    4. 4

      ”Neitsyys on paras lahja, jonka nainen voi aviomiehelleen antaa”, luennoitsija opetti – ja Kiinassa roihahti someraivo

    5. 5

      Unohda eksoottiset superruuat, muista ruisleipä – Nämä kuusi kotimaista ruokaa ovat terveysvaikutuksiltaan ylitse muiden

    6. 6

      Baltialaiset huolestuivat: Maailmaa valloittanut koominen venäläisanimaatio Maša ja karhu saattaakin olla osa Venäjän hybridi­sodan­käyntiä

    7. 7

      Suomen ja viron samankaltaisuus huvittaa – nykyään virolaisetkin nauravat ”vilkuttamiselle” ja ”ratsastajapatsaalle”

    8. 8

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    9. 9

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    10. 10

      Littoistenjärven ”välimerellinen” aika päättyi ja vesi muuttui taas sameaksi – ”Kirkkaudessa radikaali ero”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    2. 2

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    3. 3

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    4. 4

      Menestyksen salaisuus on taidossa rentoutua – Professori listasi olennaisimmat mielen taidot, joilla voi lisätä psyykkistä vahvuuttaan

    5. 5

      Päätoimittaja Atte Jääskeläinen lähtee Ylestä – ”Edellytyksiä tehtävän menestykselliseen hoitamiseen ei enää ollut”

    6. 6

      Littoistenjärven ”välimerellinen” aika päättyi ja vesi muuttui taas sameaksi – ”Kirkkaudessa radikaali ero”

    7. 7

      Pohjois-Korean vakavin uhka ei ole ydinase – maailma ei mahda diktatuurille mitään, koska sen tykistö muuttaisi Etelä-Korean pääkaupungin tulimereksi sekunneissa

    8. 8

      S-kauppoihin tulee brittiläisen Tescon tuotteita – erityisesti gluteenittomien elintarvikkeiden määrä kasvaa

    9. 9

      ”Jääskeläinen meni jonkin rajan ylitse”, ”Raskasta aikaa”, ”Menetimme hyvän pomon” – Näin yleläiset kommentoivat Atte Jääskeläisen lähtöä

    10. 10

      Trump sätti Pohjois-Koreaa ohjuksen ampumisesta: ”Osoittaa suurta epäkunnioitusta Kiinaa kohtaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    3. 3

      Vakava kiusaamisepäily Helsingissä: korkea virkamies polkee jalkaa, karjuu, paiskoo esineitä ja nöyryyttää julkisesti

    4. 4

      Merkelin mitta täyttyi Trumpin öykkäröinnistä

    5. 5

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    6. 6

      Älä varaa lentoja liian aikaisin, aseta verkkoselain ”salattuun” tilaan – näin löydät halvat lentoliput verkosta

    7. 7

      Kun työtuttava kertoi kahdesta kumppanistaan, tajusin nuorten arvomaailman muuttuneen

    8. 8

      Joukko suomalaisia perusti 46 vuotta sitten Israeliin kylän, jossa palkat menivät yhteiseen pottiin ja yhteisö tarjosi vaatteet ja asunnon – Mitä kuuluu Jad Hashmonaan nyt?

    9. 9

      Junaan jääneillä löytötavaroilla tehdään armotonta bisnestä

    10. 10

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    11. Näytä lisää