Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Indeksimuutos olisi taakka tuleville eläkeläisille

Nykyinen työeläkeindeksi turvaa eläkkeensaajaa inflaatiota ja suhdanteiden vaihtelua vastaan.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa kansalaisaloite, jossa toivotaan työeläkkeiden vuosittaisten tarkistusten sitomista sataprosenttisesti palkkojen kehitykseen.

Päättäjien tietoinen ja vastuullinen toiminta on 1970-luvulta asti vähentänyt palkkojen painoarvoa työeläkkeiden indeksissä. Nyky­malli on ollut käytössä 20 vuotta. Siinä kuluttajahintojen kehityksen painoarvo on 80 prosenttia ja palkkojen 20 prosenttia.

Samaan aikaan kun meillä keskustellaan indeksin muokkaami­sesta kokonaan palkkoihin perustuvaksi, muualla kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan.

OECD-maissa kuluttajahintoihin sidotut eläkeindeksit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Suorien eläkeleikkausten sijaan on usein tehty indeksien jäädytyksiä tai rakenteen muutoksia.

Kriisimaissa käynnistetyt kilpailukykytalkoot ovat voineet johtaa palkkojen leikkauksiin. Eläkkeensaajien kannalta hintaindeksit ovat tällöin tuottaneet paremmin.

Eläketurvakeskuksen tuoreen katsauksen mukaan suurin osa EU-maista noudattaa lakisääteisissä ja työnantaja- sekä ammattialakohtaisissa eläkkeissä Suomen tavoin erilaisia hintojen ja palkkojen yhdistelmäindeksejä. Vain Hollannissa ja Tanskassa on käytössä puhdas palkkaindeksi, ja niissäkin vain kansaneläkkeissä. Työmarkkinaeläkkeiden indeksointi poikkeaa tästä. Suomessa kansaneläkeindeksi on sidottu kokonaan kuluttajahintoihin.

Suomessa kattava työeläke on lakisääteistä sosiaaliturvaa. Muualla eläketurva koostuu usein monesta lähteestä. ­Lakisääteistä eläkettä täydentävät työnantaja- ja ammattialakohtaiset työmarkkinaeläkkeet sekä yksityiset eläkevakuutukset.

Hollannissa tärkeät työmarkkinaeläkkeet vaihtelevat sen mukaan, missä on ollut töissä ja miten hyvä varojen ja vastuiden suhde rahastoissa on. Vakavaraisuussäännöt ja nollakorkojen aika ovat johtaneet eläkkeiden ja indeksien leikkauksiin, vaikka eläkerahastot ovat maassa Euroopan suurimmat.

Ruotsi on priorisoinut lakisääteisten eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä. Siellä indeksin kehitys riippuu palkkojen lisäksi käytännössä koko eläkejärjestelmän taloudellisesta tilasta. Heikkoina aikoina indeksi laskee automaattisesti. Näin eläkeläinen kantaa osan suhdanneriskistä. Haasteeksi onkin noussut eläkkeiden tason vaihtelu.

Indeksointi on tärkeä väline eläkeläisen ostovoiman ja ennen kaikkea inflaation vaikutusten hallinnassa, vaikka euroalue on ollut deflaatiossa. Hyvän eläketurvan perus­tehtävä on myös suojata eläkkeensaajaa suhdanneriskiltä.

Monet OECD-maat, joissa ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ovat uudistaneet eläkkeitään samansuuntaisesti kuin Suomessa on tehty. Työurien pidentämiseen on panostettu. Vaimea talouskehitys ja nollakorkojen aika ovat monissa maissa lisänneet rahoitusongelmia.

Eläkeläisten elintaso on EU:ssa säilynyt talouskriisin aikana. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan Suomessa yli 65-vuotiaiden kotitalouksien mediaanitulot ovat kasvaneet vuo­sina 2010–2014, kun muiden tulot ovat pääasiassa heikentyneet.

Vanhuusköyhyys on silti todellinen ongelma. Riskiryhmissä ovat nekin, joiden ansioperusteinen eläke jää pieneksi. Indeksoinnin vaikutukset eläkeläisten elinoloihin ja ­hyvinvointiin ovat melko rajatut.

Köyhyys kasautuu meillä ja ­muualla Euroopassa minimiturvan eli kansan- ja takuueläkkeen varassa oleville ikääntyneille naisille. Työ­eläkeindeksin muutoksella ei vaikutettaisi heidän asemaansa. Myös muut tulonsiirrot, välillinen verotus sekä julkisten palveluiden laadun vaikutus hyvinvointiin unohtuvat helposti indeksikeskustelussa.

Suomalainen eläkeläinen saa nykyisestä työeläkeindeksistä turvan inflaatiota ja suhdanteiden vaihtelua vastaan. Kokonaan palkkoihin perustuvassa indeksissä eläkkeensaaja kantaisi nykyistä enemmän taakkaa työmarkkinapolitiikan lopputuloksesta mutta toisaalta voisi hyötyä työn tuottavuuden kasvusta.

Meillä on oltu kaukaa viisaita indeksiasiassa. Sataprosenttinen palkkaindeksi olisi pitkällä aikavälillä antelias ja kallis. Tämän maksaisivat karvaasti tulevat eläkeläiset.

Sukupolvien välisen oikeuden­mukaisuuden tarve on onneksi tunnistettu ainakin meillä ja Hollannissa – maissa, jotka ovat varautuneet pitkäjänteisellä ja mittavalla rahastoinnilla ikääntyneen väestön osuuden kasvuun.

Janne Pelkonen

Kirjoittaja on erityisasiantuntija

Työeläkevakuuttajat Tela ry:ssä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Eläkkeet

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Työttömänä ollut Kaisa Heikkilä suuttui, kun ystävä käski ryhtymään siivoojaksi – Korkeasti koulutettujen patistaminen mihin tahansa työhön on heidän väheksymistään, hän sanoo

    2. 2

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    3. 3

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    4. 4

      Isän väkivaltaisuuteen ei kiinnitetty huomiota ennen kuin hän surmasi vaimonsa ja lapsensa – Suomesta on lähtenyt YK:lle kolme valitusta perhe­väkivallasta

    5. 5

      Saunaremontin yhteydessä paljastui vanha vesivahinko – laajasta kotivakuutuksesta ei ollut mitään apua

    6. 6

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    7. 7

      Mullistava löytö: ihmisiä eli Amerikassa yli satatuhatta vuotta luultua aikaisemmin

    8. 8

      Johtaja otti lastenkodin rahoja omiin taskuihinsa: teetti itselleen huonekaluja, osti elektroniikkaa ja hankki lohkolämmittimen

    9. 9

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    10. 10

      Vihreiltä todellinen jättiyllätys: Sanna Vesikansa valittiin Helsingin sosiaali- ja terveystoimesta vastaavaksi apulaispormestariksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Metsään kadonnut kuopiolaismies oli jo alkanut riisua vaatteitaan hypotermiassa – onneksi poliisikoira Körmy löysi lumen alta pipon

    2. 2

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    3. 3

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    4. 4

      Erittäin tappava tunnistamaton tauti levinnyt Liberiassa – alustavien tietojen mukaan kyse ei ole ebolasta

    5. 5

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    6. 6

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    7. 7

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    8. 8

      Asumistukileikkuri rankaisee pääkaupunki­seudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    9. 9

      Helsingin rikkaimmilla alueilla on usein surkeat palvelut – HS:n laskuri näyttää: idän lähiöt lyövät monet eliitti­kaupunginosat mennen tullen

    10. 10

      Välipohjissa mikrobikasvua, ullakolla linnunraatoja – Kätilöopiston sairaala suljetaan puolen vuoden kuluessa laajojen homevaurioiden takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    5. 5

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    6. 6

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    7. 7

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    8. 8

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    9. 9

      Stella Sironen, 19, loi vahingossa valtavan netti-ilmiön kulmakarvakuvallaan, isot ulkomaiset mediat ottavat jatkuvasti yhteyttä – ”Kyllähän tämä tuntuu ihan absurdilta”

    10. 10

      Liike-elämässä mokaillaan hartaasti, ja yksi suomalaistuote pääsi epäonnistumisia esittelevään museoon – muistatko tämän vempaimen?

    11. Näytä lisää