Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Kiinteistöverotuksesta pitää tehdä tasa-arvoista

Suomen tulisi siirtyä yhtenäiseen ja käypään arvoon perustuvaan kiinteistöveroon.

Rakennusyhtiö SRV myy Kalasataman tornitalon kuudennesta kerroksesta 43,5 neliömetrin saunallista kaksiota – johon kuuluu myös pieni viherhuone – hieman yli 345 000 eurolla, kun kauppahintaan lasketaan myös osuus tontin lunastushinnasta. Talon 31. kerroksessa samankokoinen saunaton asunto – jonka viherhuone on tosin neliömetrin suurempi – maksaa 50 000 euroa enemmän.

Hintaerosta huolimatta kummastakin huoneistosta maksetaan todennäköisesti yhtiövastikkeen osana samansuuruista kiinteistöveroa.

Kiinteistöveroa kutsutaan hyväksi veroksi. Käypään arvoon – kansanomaisemmin sanottuna arvioituun kauppahintaan – perustuessaan kiinteistövero on tasapuolinen ja vähiten talouskasvua hidastava vero. Se soveltuu hyvin kiinteistön sijaintikunnan palvelujen rahoitukseen.

Kiinteistöt eivät siirry, eikä niiden verotuskuntaa tai -valtiota voi itse valita. Kiinteistöveron merkitys on kasvamassa, kun pyritään hillitsemään muiden verojen korotuksia ja valtion tulonsiirtoja kunnille.

Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin suosituksissa kiinteistövero on tulevaisuuden vero, jota pyritään tehostamaan.

Suomalaisessa kiinteistöverossa on puutteita, jotka olisi hyvä korjata. Aktiiviset kiinteistömarkkinat, Maanmittauslaitoksen rekisterit ja hyvä kiinteistönarviointitaito antavat tähän mahdollisuuden.

Juha Sipilän (kesk) hallituksen ­ohjelmassa halutaan edistää verotuksen kannustavuutta, ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta. Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa sekä työssä ja yrittämisessä. Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja hallitusohjelma lupaa korottaa maltillisesti.

Nykyisen mallin mukaisen kiinteistöveron korottaminen ei kuitenkaan täytä hallitusohjelman tavoitteita. Vero suoritetaan kiinteistön arvon perusteella. Se on oikea periaate, jos vero perustuu käypään arvoon. Ongelmat ovat toteutuksessa.

Maapohjan verotusarvoa punnittaessa sovelletaan kauppahintaan perustuvia menetelmiä ja raken­nusten verotusarvoa määriteltäessä kustannusarvoa. Koko kiinteistön verotusarvo on maapohjan arvon ja rakennusten korjatun jälleenrakennusarvon summa.

Kiinteistöjen markkina-arvot eivät kuitenkaan määräydy maapohjan ja rakennusten arvojen summan vaan kokonaisuuden kysynnän perusteella. Erityisesti kantakaupungeissa maakauppojen vähäisyys vaikeuttaa arviointia ja erot verotus- ja markkina-arvon välillä suurenevat.

Käytännössä vero ei jakaudu arvoperusteisesti myöskään huoneistojen välillä. Asuntoyhtiöt maksavat kiinteistöveron kunnille ja vero kohdistuu vain välillisesti yksittäisiin huoneistoihin, lähes aina pinta-alaperusteisen yhtiövastikkeen kautta.

Suomessa kiinteistöverotus ei ota huomioon, miten huoneiston sijaintikerros tai näköala vaikuttaa huoneiston arvoon. Muissa maissa kiinteistövero määräytyy usein huoneiston markkinahinnan mukaan.

Suhteessa huoneiston arvoon keskusta- ja näköalahuoneistoista maksetaan pienempää veroa kuin lä­hiöiden ja alakerrosten huoneistoista. Kiinteistövero on suhteellisesti suurempi halvemmissa kiinteistöissä, joiden haltijat kuuluvat toden­näköisesti alempaan tuloluokkaan kuin kalliimpien kiinteistöjen omistajat. Kiinteistöveron korotus siirtää siis hallitusohjelman vastaisesti verotuksen painopistettä pieni- ja keskituloisten suuntaan.

Ongelma voidaan ratkaista uudistamalla asunto-osakeyhtiöiden vero huoneistokohtaiseksi. Myös muiden kiinteistöjen verotuksessa maapohjan ja rakennusten erillisestä arvottamisesta luopuminen lisäisi tasa-arvoa ja tehokkuutta.

Kiinteistöveron uudistamista helpottaisi valmisteilla oleva sähköinen asunto-osakerekisteri. Kannattaisi myös investoida kiinteistöjen ja huoneistojen rekisteripohjaiseen massa-arviointijärjestelmään, joka päivittäisi verotusarvot kauppahintojen perusteella. Massa-arvoille olisi lisäksi käyttöä investointien suunnittelussa, julkisen ja yksityisen sektorin kirjanpidossa, korvausarvioinneissa sekä pankkisektorin asuntoluottoriskien vähentämisessä. Markkinatieto paranisi. Markkinat ja kiinteistöjen käyttö tehostuisivat.

Uudistus tekisi kiinteistöverotuksesta aiempaa tasa-arvoisempaa ja ymmärrettävämpää. Pitkällä aika­välillä kiinteistöveroa voitaisiin kehittää niin, että sen merkitys sijaintikunnan palvelujen rahoittamisessa kasvaisi.

Mika-Petteri Törhönen ja Kauko Viitanen

Törhönen on johtava maanhallinta-asiantuntija Maailmanpankissa ja Viitanen kiinteistötalouden professori Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkea­koulussa.

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Trump: Pohjois-Korean ”ongelma” ratkaistava viimeinkin

    4. 4

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    5. 5

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    6. 6

      Nukutko huonosti? HS kokosi asiantuntijan vinkit unen apuvälineisiin ja parempiin yöuniin

    7. 7

      Ranskan presidentiksi pyrkivä Le Pen luopui puolueensa johtajuudesta

    8. 8

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    9. 9

      Brigitte Macron ”neuvoo ja valmentaa” presidentiksi pyrkivää miestään – lukiolaispojan ja opettajan skandaalisuhteesta syntyi Ranskan seuratuin pari

    10. 10

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Taka-Töölön 80-vuotias klassikkoravintola säästyi perikadolta – Nina Kaukonen osti ravintolan, jossa Matti Pellonpää kävi suihkussa ja Supo vahti Salman Rushdieta

    2. 2

      Neljä kuppia kahvia, ei edes pullollista energiajuomaa – suurselvitys tarkisti kofeiinin terveydelliset riskirajat

    3. 3

      Punkki puri Jussi Kaijalaa ja se muutti hänen elämänsä – ”Vian epäiltiin jo olevan korvien välissä”

    4. 4

      Tieteelliset tosiasiat hylätään humpuukina, jos ne horjuttavat omaa maailmankuvaa – ”Ihmiset kyseenalaistavat tutkijoiden motiivit ja sitoumukset”

    5. 5

      Suomi maksaa naapureihin verrattuna asiantuntijoille pientä palkkaa – ”Tukholmassa maksetaan joistain tehtävistä Suomeen verrattuna tuplasti”

    6. 6

      Onko naisen huivi aina alistamisen merkki? 18-vuotias huivinkäyttäjä kertoo, että ei ole – tästä kamppaillaan juuri nyt Euroopan maissa

    7. 7

      Joutsenlaulun Vain elämää -versio soi myös radiossa vastoin Jussi Hakulisen tahtoa – ”Sanoin, että laittakaa radio kiinni”

    8. 8

      HS:n lukijat ehdottavat: Nämä suomalaiset tuotteet kuuluisivat bisnesmokien museoon

    9. 9

      Köyhät, rikkaat ja maahanmuuttajat asuvat yhä useammin omilla alueillaan – asuinalueet eriarvoistuvat erityisesti Turussa

    10. 10

      Tuhkarokko leviää nyt ympäri Eurooppaa – Suomessa valmiuksia on lisätty uudella lailla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maailman vaarallisin tulivuori oireilee uhkaavasti – Kun Campi Flegrei taas räjähtää, vaarassa on miljoonia ihmisiä

    2. 2

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    3. 3

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää