Pääkirjoitus

Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Palava maitorahka tekee venäläiset tyytymättömäksi

Venäläisyritykset olivat jo hyvissä ajoin ennen vastapakotteita kuiskineet vallanpitäjien korviin, että tuontia kannattaisi rajoittaa. Tuotantokoneistoa ei kuitenkaan uudistettu tälläkään kertaa.

Pietarilainen verkkolehti Fontanka.ru sai alkukesällä lukijoiltaan vihjeen epäilyttävän halvasta, irtotavarana myytävästä maitorahkasta, jolla on erikoisia ominaisuuksia. Toimittajat kävivät ostoksilla ja tekivät pienen testin.

Rahkaa ryhdyttiin lämmittämään metallilusikassa kaasuliekillä. Pian rahka leimahti, paloi komealla liekillä ja levitti voimakasta kemikaalien tuoksua, kunnes lusikassa oli jäljellä enää mustaa, tervamaista ainetta.

Paikallinen laboratorio tutki rahkan ja sanoi, ettei se sisällä lainkaan maitorasvaa. Kun tuotteen venäläiseen valmistajaan saatiin lopulta yhteys, yhtiön edustaja myönsi, että maitorasva on korvattu muilla raaka-aineilla. Liikesalaisuuteen vedoten hän ei halunnut kertoa, millä.

Venäjän otettua Krimin niemimaan haltuunsa Ukrainalta keväällä 2014 EU-maat ryhtyivät painostamaan Venäjää pakotteilla. Krimille ei esimerkiksi saanut investoida eikä sinne saanut tarjota turismipalveluja. Venäjä vastasi kieltämällä elintarvikkeiden tuonnin EU:sta.

Vaikka Krimin miehitys tuli monelle yllätyksenä, tuontikielloista oli kuulunut spekulaatioita jo aikaisemmin. Venäjällä poliittiset päättäjät suosivat talousajattelua, joka suhtautuu myönteisesti tuonnin korvaamiseen. Esimerkiksi paikallisen meijeriteollisuuden tiedettiin kuiskineen vallanpitäjien korviin, että tuonnin rajoittaminen antaisi hyvää tukea maan omille elintarvikkeille.

Juustorekat pysäytettiin, mutta oma tuotantoketju ei kuitenkaan ollut kunnossa. Raaka-aineiden laatu, jalostaminen, varastointi ja kuljetus eivät olleet läntisellä tasolla. Kuluttajalle ei ollut tarjolla entistä laatua. Kun taloustilanne vielä heikkeni, houkutus laskea hintaa epämääräisiä raaka-aineita käyttämällä alkoi kasvaa.

Jo neuvostokansalaiset oppivat arvostamaan esimerkiksi suomalaisen Viola-juuston makua. Tyytymättömyys ruokatilanteeseen joudutti silloin imperiumin romahtamista.

Öljyn korkea hinta teki 2000-luvulla monesta venäläisestä rikkaan, ja se nosti myös keskiluokan elintasoa. Oli varaa kunnostaa kotia, matkustaa ja ostaa läntistä ruokaa.

Kun öljyn hinta meni jälleen alas, talouden todellinen tila paljastui. Uudistukset oli jälleen kerran jätetty tekemättä. Ja koska esimerkiksi eläkeiän nosto herättäisi myös vastustusta, muutoksia lykättiin taas hamaan tulevaisuuteen.

Venäjän talouden ja politiikan tuntijat piirtävät usein skenaarion, jossa alhainen öljyn hinta lisää voimankäyttöä maan rajojen ulkopuolella. Kun taloustilanne lisää tyytymättömyyttä, täytyy tuki hankkia ruokkimalla kansallistunnetta.

Parin kolmen viime vuoden aikana skenaario on toteutunut.

Keskittyminen tuonnin korvaamiseen omalla tuotannolla ei ole ollut oikeastaan missään maassa toimiva lääke talouden kehittämiseen, eikä se ole tepsinyt Venäjälläkään. Jos jokainen keskittyy siihen mitä parhaiten osaa ja käy kauppaa muiden kanssa, kaikki hyötyvät. Jos tyytyy kopioimaan huonosti muiden tekemisiä, ei menesty.

Onnistuneiden talousuudistusten lista ei Venäjällä ole kuitenkaan täysin olematon.

Sähkömarkkinoiden osittaista vapauttamista pidetään Venäjän mittapuulla menestystarinana. ­Sen ansiosta uudistuksen isä, entinen varapääministeri Anatoli Tšubais saa olla eräänlainen virallinen toisinajattelija, kunhan hän vain tietää rajansa.

Toinen hyväksytty kriitikko on entinen talousministeri Aleksei Kudrin, jolta jälleen kysytään neuvoja talousuudistuksiin.

Toukokuussa Kudrin vaati presidentti Vladimir Putinia vähentämään geopoliittista jännitystä. Siten maa saisi investointeja ja uutta teknologiaa, jolla muiden maiden etumatkaa voitaisiin kuroa kiinni.

Presidentin talousneuvostossa käydyistä keskusteluista raportoinut talouslehti Vedomosti kertoi, että Putinin vastaus Kudrinille tuli kokouksen loppupuheenvuorossa.

Putin myönsi Venäjän olevan joissakin asioissa muita jäljessä. Maalla on kuitenkin tuhannen vuoden historia, ja Putin sanoi puolustavansa Venäjän suvereniteettia elämänsä loppuun asti.

Rivien välissä oli selvä viesti. Ennen 2018 presidentinvaaleja liennytystä ei tule, joten myös talouden uudistaminen saa jälleen odottaa. Jos hintana on jämähtäminen vanhaan teknologiaan, niin olkoon.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Kolumni
  • Venäjä
  • Venäjän vastapakotteet
  • Venäjän talous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – Yle: Kolme kuollutta

    2. 2

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    3. 3

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    4. 4

      Iran aikoo teloittaa miljardöörin – korkein oikeus piti kuolemantuomion voimassa

    5. 5

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    6. 6

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    7. 7

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    8. 8

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    9. 9

      Entä jos Linnaan kutsuttaisiin Suomen kansa? Kolmasosa joisi liikaa ja kuuden tausta olisi Somaliassa

    10. 10

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    2. 2

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    3. 3

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    4. 4

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    5. 5

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    6. 6

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    7. 7

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    8. 8

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    9. 9

      Eläkekeskustelussa kytee sukupolvien sota – Katso HS:n laskurista, paljonko kukin ikäpolvi on säästänyt eläkettä ja paljonko sitä on luvassa

    10. 10

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää