Pääkirjoitus

Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Euroopan pankit joutuvat vielä aitoon stressitestiin

Finanssialan järjestelyihin tarvitaan todennäköisesti julkista tukea lähivuosina.

Saksalaisen Deutsche Bankin vaikeudet ovat herättäneet kysymyksen siitä, olemmeko uuden pankkikriisin kynnyksellä. Kahdeksan vuotta maailmanlaajuisen finanssi­kriisin synkimpien hetkien jälkeen pankkien toimintaympäristö on yhä varsin haastava. Pelko järjestelmä­riskeistä elää uudesta ja vahvemmasta sääntelystä huolimatta.

Euroopan pankkivalvojan EBA:n vuonna 2014 ja kesällä 2016 tekemät stressitestit arvioivat maanosan suurimpien pankkien kuntoa ja ­pyrkivät rakentamaan luottamusta uuteen valvontakoneistoon matkalla kohti pankkiunionia. Vuonna 2014 stressitestin reputti 24 pankkia 123:sta. Viime kesän testissä tarkasteltuja 51:tä pankkia ei arvioitu ­hyväksytty/hylätty-asteikolla, mutta harjoituksen tuloksia käytetään pankkien valvontaprosessin osana.

Taloustieteilijät Viral Acharya, ­Diane Pierret ja Sascha Steffen tekivät itsenäisen tutkimuksen, jossa he analysoivat näitä 51:tä pankkia käyttäen vuoden 2014 EBA-testien metodologiaa. Vain yksi pankki, italialainen kriisipesäke Monte dei Paschi, olisi jäänyt minimivakavaraisuus­rajan alle.

Yhdysvaltojen viranomaisten käyttämä riskimalli olisi hylännyt yli puolet pankeista.

Merkittävänä syynä huoleen Deutsche Bankin järjestelmäriskistä ovat pankin yli 40 000 miljardin euron johdannaispositiot.

Finanssikriisin jälkeen johdannaiskauppaa on pyritty siirtämään kahdenvälisiltä markkinoilta keskusvastapuolten selvitettäväksi, tavoitteena riskien helpompi seuranta ja keskusvastapuolen oletettu ­parempi kyky luottoriskin hallintaan. Keskusvastapuoli on johdannaiskaupan arvoketjussa ostajan ja myyjän välissä toimiva yhteisö.

Arvioiden mukaan noin puolet Deutsche Bankin johdannaisriskistä on selvitetty keskusvastapuolten kautta. Keskusvastapuolijärjestelmä ei poista riskiä vaan siirtää sen ­kahdenvälisestä suhteesta selvitysyhteisön kaikkien jäsenten kannettavaksi. Keskusvastapuolten kriisinratkaisua koskeva EU-lainsäädäntö on vasta suunnitteilla, mutta se ­sisältänee mahdollisuuden käyttää julkisia varoja ongelmatilanteissa.

Rahoitusalan toimintaympäristössä on paljon uutta sääntelyä. ­Toisaalta riskienhallintaan pyritään luomaan yhteneviä Euroopan tai ­jopa koko maailman kattavia mal­leja.

Monimuotoisuus sekä erilaisten menetelmien ja näkökulmien hyödyntäminen lisäisivät rahoitusjärjestelmän makroriskien hallittavuutta. Yhdessä keskitetyssä järjestelmässä liian myöhään havaitut valuviat voivat osoittautua katastrofaalisiksi. Pankeille selkeä pitkän aikavälin päämäärä voisi olla nykyisiä tavoitteita korkeampi vakavaraisuus, jossa oman pääoman ehtoinen rahoitus – ja siten pienempi velkavipu – muodostaa vahvan tappiopuskurin.

Pankkien elinkelpoisuuden kannalta sääntelyn määrän jatkuva kasvattaminen ei ole kestävää. Tulisikin pohtia, voisivatko vahvasti pääomitetut pankit olla vastedes huomattavasti nykyistä selkeämmän ja vähäisemmän seikkaperäisen sääntelyn alaisia.

Eurooppalaisten pankkien laajamittainen pääomittaminen nyky­tilanteessa on toki haastavaa alan heikon kannattavuuden takia. Credit Suisse -pankin toimitusjohtajan Tidjane Thiamin mukaan maanosan pankkisektori ei nyt oikeastaan ole sijoituskelpoinen.

Pankkien ulkopuolisten rahoitusmarkkinoiden kasvu ja monipuolistuminen edustaa järjestelmäriskin näkökulmasta pääasiallisesti myönteistä kehitystä. Joukkolainamarkkinoiden ja instituutiosijoittajien suoran lainaustoiminnan kehittäminen, arvopaperistaminen, joukkorahoitus ja uudet digitaaliset innovaatiot ovat parhaimmillaan hyvin tehokas keino pienentää talouden riippuvuutta pankkisektorista.

Yhdysvalloissa pankit tarjoavat ­alle viidenneksen kaikesta yritysten velkarahoituksesta, kun Euroopassa pankkirahoituksen osuus on yhä noin kolme neljäsosaa. Työtä tällä saralla siis riittää.

Euroopassa nähdään lähivuosina hyvin todennäköisesti pankkisektorin uudelleenjärjestelyjä. Ne tuskin tapahtuvat täysin ilman suoraa tai epäsuoraa julkista tukea.

Uuden finanssiarkkitehtuurin todelliset stressitestit ovat vielä edessä. Kiirehtiminen yhteisvastuulliseen pankkiunioniin ennen ongelmien onnistunutta läpikäyntiä ja ­havaittujen puutteiden korjaamista olisi hyvin varomatonta.

Antti Suhonen

Kirjoittaja on professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitoksella.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Pankit
  • pankkikriisi
  • Pankkivalvonta
  • Pankkiunioni

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Imatran keskustassa vakava ampumistapaus – kolme kuollutta

    2. 2

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    3. 3

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    4. 4

      On aika uskoa siihen: Saara Aalto menee X Factorin finaaliin

    5. 5

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    6. 6

      Huokailevat meteorologit tekevät säätiedotuksista pelkkää mässäilyä – 20 pakkasasteessa ei ole mitään kummallista

    7. 7

      Iran aikoo teloittaa miljardöörin – korkein oikeus piti kuolemantuomion voimassa

    8. 8

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    9. 9

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    10. 10

      Upseerien yksityisklubit ajautuivat vaikeuksiin – Puolustusvoimat vähensi upseerikerhojen vuokratukea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viisikymppinen mies ryhtyi kasvissyöjäksi – hän huomasi olevansa hyvin trendikäs ja alkoi myös lihoa

    2. 2

      Satavuotiaan Suomen juhlalikööriksi valittiin virolainen Vana Tallinn – Alkon hallintoneuvoston johto parahti: ”Ei voi olla totta”

    3. 3

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Toimittaja Ilkka Malmberg on kuollut

    6. 6

      Teillä kulkee kymmeniätuhansia kolariautoja – näin tunnistat kolarikorjatun auton

    7. 7

      Lapsiperheen arki kuihdutti seksielämän ja vei läheisyyden – pelkään parisuhteeni puolesta

    8. 8

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    9. 9

      Tutkijat vertaavat Sipilän johtamistapaa Trumpiin ja Berlusconiin – johtajuutta on kunnioitettava kyseenalaistamatta

    10. 10

      Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen myönsi tehneensä virheen Sipilä-asiassa – Ruben Stiller: ”Ylessä on paljon pelkoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    5. 5

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    6. 6

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    7. 7

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    8. 8

      Miten elämäsi sujuu muihin verrattuna? Lue sinulle räätälöity juttu perheestä, terveydestä, työstä ja onnesta

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi Guggenheimin taidemuseon äänin 53–32

    11. Näytä lisää