Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Taloudellisiin kriiseihin on syytä varautua – Suomen kannalta tilanne on nyt pahempi kuin 1970-luvulla ja 1990-luvulla

Finanssikriisi on pitkittynyt niin, että voidaan puhua taloutemme menetetystä vuosikymmenestä.

Opiskeluaikoinani 1960-luvulla puhuttiin paljon talouden suhdannevaihteluista. Yksinkertaisimmillaan ajateltiin nousu- ja laskukausien seuraavan toisiaan säännöllisesti niin, että syklin pituus on viisi vuotta. Finanssipolitiikan tehtävänä oli leikata korkeasuhdannetta ja aktivoida taloutta laskusuhdanteissa.

Öljykriisi 1970-luvun puolivälissä katkaisi läntisten talouksien sodanjälkeisen kultakauden. Siirryttiin stagflaatioaikaan. Talouden kasvu oli hidasta, ja inflaatio samanaikaisesti nopeaa. Ajatus säännöllisistä, talouspolitiikalla helposti hallittavista suhdannevaihteluista jäi sivummalle.

Suomi on kokenut 1970-luvulta alkaen kolme selvästi erottuvaa talouskriisiä, joiden syyt ovat olleet osin kotoperäisiä, osin meistä riippumattomia.

Ensimmäinen talouskriisi ajoittui 1970-luvun puolivälin molemmin puolin ja sai alkunsa jo mainitusta öljykriisistä eli raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan yhtäkkisestä moninkertaistumisesta. Se tuli Suomen kannalta pahaan aikaan. Sitä ennen oli kovin löysän rahapolitiikan, anteliaan finanssipolitiikan ja epäonnistuneen palkkapolitiikan seurauksena ajauduttu pahaan inflaatiokierteeseen. Kuluttajahinnat nousivat pari vuotta 18 prosentin vuosivauhtia ja palkat vielä nopeammin. Kustannuskilpailukyky turmeltiin ennen kuin öljyn hinnan raju nousu alkoi lamauttaa taloutta.

Seuraava kriisi kärjistyi 1990-luvun alussa. Sen syy oli pankkien luotonannon räjähdyksessä, mikä synnytti valtavan kuplan kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla. Kuplan puhkeaminen aiheutti katastrofaalisia seurauksia. Suurimpana syynä oli hallitusten epäonnistuminen – tai pikemminkin välinpitämättömyys – oman tonttinsa hoitamisessa, kun Suomen Pankki liberalisoi raha- ja pääomamarkkinoita 1980-luvulla.

Kriisiä pahensi Neuvostoliiton romahdus 1990-luvun alussa. Vaikka Neuvostoliitto alkoi selvästi natista liitoksissaan 1980-luvun lopulla, sitä ei otettu huomioon talousennusteissa. Tätäkin kriisiä syvensi ja pitkitti se, että kustannuskilpailukyky oli turmeltu kriisin edellä vetelällä palk­kapolitiikalla. Teollisuudessa maksetut palkat liukuivat vielä vuonna 1990 reilusti yli sopimuskorotusten, vaikka kriisi oli jo oven takana.

Vuonna 2008 puhjennut kansainvälinen finanssikriisi yllätti täysin maailman ja erityisesti hieman arrogantit ekonomistiennustajat. Tällaisen kriisin ei pitänyt asiantuntijoiden enemmistön mielestä olla mitenkään mahdollinen. Sama koski sitä seurannutta eurokriisiä.

Suomen kannalta tilanne on nyt pahempi kuin 1970-luvulla ja 1990-luvulla. Kriisi on pitkittynyt niin, että voidaan puhua taloutemme menetetystä vuosikymmenestä.

Kokonaistuotanto ei ole toipunut vuoden 2009 romahduksestaan. Teollisuustuotanto ja vienti ovat onnettoman matalalla tasolla. Taloutta vaivaa eräänlainen näivetystauti. Heikko tuottavuuden kasvu ja alhainen työllisyysaste ennakoivat laihoja vuosia pitkälle eteenpäin.

Tälläkin kertaa kriisiä on syventänyt kustannuskilpailukyvyn murentaminen. Palkankorotusten lupailu Sari Sairaanhoitajalle toi kyllä kokoomuksen vuonna 2007 hallitukseen, mutta synnytti samalla kilpailukyvyn rapauttamiskierteen pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Näistä kolmesta kriisistä on paljon opittavaa. Ensinnäkin: kriisit tulevat yllättäen. Näin tulivat ensimmäinen öljykriisi ja Neuvostoliiton loppu, puhumattakaan kansainvälisestä finanssikriisistä ja euro­kriisistä. Talousennusteisiin ei kriisejä sisällytetä. Niin on Suomen tämänhetkistenkin ennusteiden laita. Tämä on syytä muistaa, sillä ilmeisiä potentiaalisia kriisin syitä on nyt paljon – puhumattakaan niistä syistä, joita emme tunnista.

Toiseksi: Kustannuskilpailukyvystämme on huolehdittava. Kokemuksemme osoittaa, että hyvä kilpailukyky lieventää ja lyhentää kriisiä.

Ja kolmanneksi: valtiontalous on syytä pitää vahvassa kunnossa. Kriisin puhjetessa 1990-luvun alussa oli suuri helpotus, että valtionvelka oli tuolloin vain 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Saatoimme pehmentää laman iskuja velkaantumalla lähes 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tällä vuosikymmenellä olemme voineet velkaantua siksi, että vuosituhannen vaihteen kahta puolen velka-astetta ajettiin määrätietoisesti alas. Pää on kuitenkin tulossa vetävän käteen, eikä liikkumatilaa kriisien varalle enää ole.

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    2. 2

      USA:n oikeiston bluffi paljastui

    3. 3

      Suomi on jo riittävän tasa-arvoinen, sanoo BMW:n ex-johtaja Mia Miettinen – ”Minulle ei ole koskaan ollut ongelma tehdä uraa ja samalla silittää mieheni paidat”

    4. 4

      Lupsakka puolalaiskuvaaja tallensi kuviinsa koko savolaisen ihmiskirjon sylivauvasta keppikerjäläiseen – katso upeat kuvat yli sadan vuoden takaa

    5. 5

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    6. 6

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    7. 7

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    8. 8

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    9. 9

      Nuori mies kuoli kaahattuaan poliisia karkuun yli kahta sataa Pohjois-Karjalassa

    10. 10

      Minskiin suunnitteilla tänään suurmarssi – työttömien ”parasiittiveron” synnyttämät mielenosoitukset jatkuvat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    2. 2

      Muumit poseeraavat Image-lehden kannessa Tom of Finland -tyyliin nahkahousuissa – Tove Janssonin perilliset selvittävät jatkotoimia

    3. 3

      HS Alman loppuunmyydyllä keikalla Lontoossa – ”Ilman BBC:tä olisin jossain Suomessa pelailemassa siskoni kanssa”

    4. 4

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    5. 5

      Ilmavoimat on perustanut kaikessa hiljaisuudessa Raven-joukot – ”korpit” suojelevat vip-matkustajia mahdollisesti vaarallisilla paikoilla

    6. 6

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    7. 7

      Trump leikki ajavansa rekkaa, tööttäili ja intoili kuin pikkulapsi, internet riemastui kuvista

    8. 8

      Näin lähtee Jopo hävyttömän varkaan mukaan helsinkiläisnaisen kotipihasta – ”Toivottavasti tämä toimii muille opetuksena”

    9. 9

      Yli sata laskua ilman kauppakuitteja – Helsingissä vanhuksia ilman ruokaa jättänyt Servea lähetti edunvalvojalle epäselviä laskuja

    10. 10

      USA:n terveydenhoitolain uudistus epäonnistui – lupauksen pettäminen nöyryytys Trumpille ja republikaaneille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tuhansia suomalaisia ryöstettiin orjiksi, mutta sitä hädin tuskin muistetaan – moni kansa ei unohtaisi moista vääryyttä ikinä

    2. 2

      Vanha hinnasto saattaa olla arvokkaampi kuin romaani eivätkä Myrna-kupit kiinnosta ketään – asiantuntijat kertovat, mitkä käytetyt tavarat nyt käyvät kaupaksi

    3. 3

      Lenkille lähtenyt helsinkiläisnainen huomasi itkevän autoilijan tien poskessa – kuljetti satamaan ja juoksi takaisin

    4. 4

      Jopa puolet liikunnan harrastajista treenaa liian lujaa, sanoo asiantuntija – Iltakävely voi usein olla hikilenkkiä parempi

    5. 5

      En halua olla sukupuoli­neutraali, haluan olla nainen – kotona pesen mielelläni mieheni pyykit

    6. 6

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    7. 7

      Toni Kitin kova flunssa olikin aids – Nyt hän toivoo, että muut eivät uskoisi netin valesivuja

    8. 8

      Ottelun parhaaksi pelaajaksi valitun hyökkääjän tunteellinen emämoka: kiitti haastattelussa vaimoaan – ja tyttöystäväänsä

    9. 9

      Finnair perui koko kesän Miamin-lennot – mitä lentoyhtiössä oikein tapahtuu?

    10. 10

      Vanhuksia on jäänyt ilman ruokaa Helsingissä, eikä edes kaupunki tavoita uutta lähettiyritystä – lopulta kotihoito tilasi ruokaa Helvi Ukkola-Saariselle, 91

    11. Näytä lisää