Pääkirjoitus

Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Taloudellisiin kriiseihin on syytä varautua – Suomen kannalta tilanne on nyt pahempi kuin 1970-luvulla ja 1990-luvulla

Finanssikriisi on pitkittynyt niin, että voidaan puhua taloutemme menetetystä vuosikymmenestä.

Opiskeluaikoinani 1960-luvulla puhuttiin paljon talouden suhdannevaihteluista. Yksinkertaisimmillaan ajateltiin nousu- ja laskukausien seuraavan toisiaan säännöllisesti niin, että syklin pituus on viisi vuotta. Finanssipolitiikan tehtävänä oli leikata korkeasuhdannetta ja aktivoida taloutta laskusuhdanteissa.

Öljykriisi 1970-luvun puolivälissä katkaisi läntisten talouksien sodanjälkeisen kultakauden. Siirryttiin stagflaatioaikaan. Talouden kasvu oli hidasta, ja inflaatio samanaikaisesti nopeaa. Ajatus säännöllisistä, talouspolitiikalla helposti hallittavista suhdannevaihteluista jäi sivummalle.

Suomi on kokenut 1970-luvulta alkaen kolme selvästi erottuvaa talouskriisiä, joiden syyt ovat olleet osin kotoperäisiä, osin meistä riippumattomia.

Ensimmäinen talouskriisi ajoittui 1970-luvun puolivälin molemmin puolin ja sai alkunsa jo mainitusta öljykriisistä eli raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan yhtäkkisestä moninkertaistumisesta. Se tuli Suomen kannalta pahaan aikaan. Sitä ennen oli kovin löysän rahapolitiikan, anteliaan finanssipolitiikan ja epäonnistuneen palkkapolitiikan seurauksena ajauduttu pahaan inflaatiokierteeseen. Kuluttajahinnat nousivat pari vuotta 18 prosentin vuosivauhtia ja palkat vielä nopeammin. Kustannuskilpailukyky turmeltiin ennen kuin öljyn hinnan raju nousu alkoi lamauttaa taloutta.

Seuraava kriisi kärjistyi 1990-luvun alussa. Sen syy oli pankkien luotonannon räjähdyksessä, mikä synnytti valtavan kuplan kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla. Kuplan puhkeaminen aiheutti katastrofaalisia seurauksia. Suurimpana syynä oli hallitusten epäonnistuminen – tai pikemminkin välinpitämättömyys – oman tonttinsa hoitamisessa, kun Suomen Pankki liberalisoi raha- ja pääomamarkkinoita 1980-luvulla.

Kriisiä pahensi Neuvostoliiton romahdus 1990-luvun alussa. Vaikka Neuvostoliitto alkoi selvästi natista liitoksissaan 1980-luvun lopulla, sitä ei otettu huomioon talousennusteissa. Tätäkin kriisiä syvensi ja pitkitti se, että kustannuskilpailukyky oli turmeltu kriisin edellä vetelällä palk­kapolitiikalla. Teollisuudessa maksetut palkat liukuivat vielä vuonna 1990 reilusti yli sopimuskorotusten, vaikka kriisi oli jo oven takana.

Vuonna 2008 puhjennut kansainvälinen finanssikriisi yllätti täysin maailman ja erityisesti hieman arrogantit ekonomistiennustajat. Tällaisen kriisin ei pitänyt asiantuntijoiden enemmistön mielestä olla mitenkään mahdollinen. Sama koski sitä seurannutta eurokriisiä.

Suomen kannalta tilanne on nyt pahempi kuin 1970-luvulla ja 1990-luvulla. Kriisi on pitkittynyt niin, että voidaan puhua taloutemme menetetystä vuosikymmenestä.

Kokonaistuotanto ei ole toipunut vuoden 2009 romahduksestaan. Teollisuustuotanto ja vienti ovat onnettoman matalalla tasolla. Taloutta vaivaa eräänlainen näivetystauti. Heikko tuottavuuden kasvu ja alhainen työllisyysaste ennakoivat laihoja vuosia pitkälle eteenpäin.

Tälläkin kertaa kriisiä on syventänyt kustannuskilpailukyvyn murentaminen. Palkankorotusten lupailu Sari Sairaanhoitajalle toi kyllä kokoomuksen vuonna 2007 hallitukseen, mutta synnytti samalla kilpailukyvyn rapauttamiskierteen pahimpaan mahdolliseen aikaan.

Näistä kolmesta kriisistä on paljon opittavaa. Ensinnäkin: kriisit tulevat yllättäen. Näin tulivat ensimmäinen öljykriisi ja Neuvostoliiton loppu, puhumattakaan kansainvälisestä finanssikriisistä ja euro­kriisistä. Talousennusteisiin ei kriisejä sisällytetä. Niin on Suomen tämänhetkistenkin ennusteiden laita. Tämä on syytä muistaa, sillä ilmeisiä potentiaalisia kriisin syitä on nyt paljon – puhumattakaan niistä syistä, joita emme tunnista.

Toiseksi: Kustannuskilpailukyvystämme on huolehdittava. Kokemuksemme osoittaa, että hyvä kilpailukyky lieventää ja lyhentää kriisiä.

Ja kolmanneksi: valtiontalous on syytä pitää vahvassa kunnossa. Kriisin puhjetessa 1990-luvun alussa oli suuri helpotus, että valtionvelka oli tuolloin vain 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Saatoimme pehmentää laman iskuja velkaantumalla lähes 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Tällä vuosikymmenellä olemme voineet velkaantua siksi, että vuosituhannen vaihteen kahta puolen velka-astetta ajettiin määrätietoisesti alas. Pää on kuitenkin tulossa vetävän käteen, eikä liikkumatilaa kriisien varalle enää ole.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Kolumni
  • Talouskriisi
  • Pankit
  • velkaantuminen
  • Valtiontalous

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Suomi-viinasta tulossa hitti maailmalla – kuopiolainen juomasuku vie likööriään Aasian trendibaareihin

    2. 2

      Suuressa rakennus­kohteessa jälleen betoni­ongelmia, tuulivoimalan perustuksia piti purkaa – ministeriö kriisikokouksessa

    3. 3

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    4. 4

      Onko minun oltava suomalainen, jotta voin asua Suomessa?

    5. 5

      Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

    6. 6

      Slush lupaa puuttua tapahtuman iltajuhlissa esiintyneeseen seksuaaliseen häirintään monin tavoin – ”Täällä on nollatoleranssi seksismille”

    7. 7

      Lentoparkkiyrittäjä on ahdingossa Vantaalla: ”Peltomäki-vyyhdissä syytetty kostaa tuhoamalla firmani”

    8. 8

      Saara Aalto veti kymmenentuhatta ihmistä Senaatintorille – katso koko esiintyminen HSTV:stä

    9. 9

      Merivoimien komentaja Veijo Taipalus ylennetään vara-amiraaliksi – Etsi ylennyksen saaneita HS:n hakukoneella

    10. 10

      Karkotettu suomalainen liikemies Seppo Remes palasi Venäjälle – ”Kyllähän me tiedämme, kuka tällaiset asiat täällä ratkaisee”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    2. 2

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    3. 3

      Saara Aalto veti kymmenentuhatta ihmistä Senaatintorille – katso koko esiintyminen HSTV:stä

    4. 4

      Perussuomalaiset kiistelevät isyysrahasta – ”Tässä on kyse parista kolmesta homosta ja noin sadasta heteroisästä”

    5. 5

      Tutkinnanjohtaja: Imatran epäilty oli viime aikoina vetäytynyt omiin oloihinsa – vietti paljon aikaa tietokoneella

    6. 6

      Slush lupaa puuttua tapahtuman iltajuhlissa esiintyneeseen seksuaaliseen häirintään monin tavoin – ”Täällä on nollatoleranssi seksismille”

    7. 7

      Alexander Stubb oli sukupolvensa valovoimaisin poliitikko – miten ja miksi hänet syrjäytettiin huipulta?

    8. 8

      Imatran murhista epäilty on tuomittu aiemmin tapon yrityksestä

    9. 9

      Lentoparkkiyrittäjä on ahdingossa Vantaalla: ”Peltomäki-vyyhdissä syytetty kostaa tuhoamalla firmani”

    10. 10

      Levysopimus, musikaalilavat vai jotain muuta? Saara Aallon 15 minuuttia julkisuudessa on pian ohi, ja seuraavaksi nähdään, mihin se riittää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen meni kauneusklinikalle Helsingissä – päätyi öisen autokyydin jälkeen leikattavaksi omakotitaloon Viron Pärnussa

    2. 2

      Susanne Päivärinta ja Jan Andersson kiistävät päätoimittaja Atte Jääskeläisen väitteet: Ylen linjausta perusteltiin ”muilla syillä”, juontajat sanovat

    3. 3

      Kymmenien suomalaisten kauneusleikkaukset ovat menneet pieleen – Cheyenne Järvisen rintoihin jäi rujot jäljet

    4. 4

      Ylen päätoimittajan mukaan ohjaaja Susanna Kuparinen loukkasi Sipilän vaimoa – Kuparinen: ”Järkytyin ihan hirveästi”

    5. 5

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    6. 6

      Sanna-Mari Paakki aloitti kampanjan tissien puolesta ja joutui Ylilaudalta nousseen vihakampanjan kohteeksi – ja se kertoo siitä, mikä internetiä nyt riivaa kaikkialla

    7. 7

      HS seurasi pikkujoulujen viettoa Tallinnan-laivalla: ”Mennään hyttiin pussailemaan?” – ”Mennään vaan”

    8. 8

      Ruben Stiller kertoo HS:lle saamastaan varoituksesta ja Ylen kovista vaatimuksista Sipilä-asiassa: ”Olen hiiri ja minua pelotti”

    9. 9

      Pidimme kaksi viikkoa uutta päiväkirjamaista kalenteria, jota hehkutetaan maailmalla – näin se toimii

    10. 10

      Ylen juontaja tenttasi päätoimittajaa suorassa lähetyksessä – ja hukkuu nyt kiittävään palautteeseen

    11. Näytä lisää