Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Alkoholipolitiikka irtoaa pohjoismaisesta linjasta

Alkoholilakia uudistettaessa kansanterveys ja hyvinvointi näyttävät jäävän norminpurun, yrittäjyyden edistämisen ja työllisyyden parantamisen jalkoihin.

Alkoholin kulutus vähenee Suomessa. Hallitus on reagoimassa siihen lisäämällä alkoholijuomien saatavuutta ja tuomalla vahvemmat alkoholijuomat päivittäistavarakauppoihin.

Muissa alkoholimonopolin maissa reaktio on ollut erilainen. Esimerkiksi Ruotsissa kulutuksen väheneminen on nähty merkkinä siitä, että harjoitettu alkoholipolitiikka on ollut tehokasta ja tuottaa myönteisiä tuloksia. Suuriin suunnanmuutoksiin ei ole tarvetta: miksi korjata jotain, mikä ei ole rikki?

Pohjoismaiden alkoholipolitiikan kulmakiviä – Tanskaa lukuun ottamatta – ovat perinteisesti olleet alkoholijuomien verotus, saatavuuden sääntely ja mainonnan rajoittaminen.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan nämä toimet vähentävät haittoja tehokkaimmin. Tällaisen alkoholipolitiikan kustannustehokkuutta painottavat myös Maailman terveysjärjestö WHO, Maailman talousfoorumi ja OECD.

Suomi erottuu muista pohjoismaisista monopolimaista siten, että meillä on muita korkeampi alkoholin kulutus ja enemmän alkoholihaittoja.

Suomen alkoholipolitiikka vapautui merkittävästi vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Se näkyi alkoholin kulutuksen kasvuna ja sitä kautta haittojen lisääntymi­senä.

Vuodesta 2008 alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholihaitat ovat olleet laskussa. Silti alkoholin kulutus Suomessa on pohjoismaisessa vertailussa korkealla tasolla.

Vuonna 2015 yli 15-vuotiaat suomalaiset kuluttivat keskimäärin ­11 litraa puhdasta alkoholia. Suomalaisten alkoholin kulutus on yhdessä tanskalaisten kanssa Pohjoismaiden huippua: Suomessa kulutus on henkeä kohti noin kaksi litraa suurempi kuin Ruotsissa ja jopa kolme litraa suurempi kuin Norjassa.

Suomalaisten korkea kulutustaso ja siitä johtuvat haitat kuormittavat kansanterveyttä ja rasittavat muutenkin tukalassa tilanteessa ­olevaa kansantaloutta. Alkoholista ­aiheu­tuu vuosittain yli miljardin ­euron suorat kustannukset sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä järjestyksenpitoon. Pelkästään alkoholiin liittyvien maksasairauksien vuoksi Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ihmistä. Liikennekuolemiin verrattuna määrä on nelinkertainen.

Ruotsissa alkoholinkäytön riskeihin ja haittoihin suhtaudutaan huomattavasti vakavammin kuin Suomessa. Ruotsalaiset päättäjät ovat omaksuneet tiukan kansanterveysajatteluun perustuvan linjan. Se ­näkyy sekä suhteessa EU:hun että Ruotsin kansallisessa alkoholilainsäädännössä. Päättäjien mieliin on iskostunut, että alentamalla alko­holin kokonaiskulutusta voidaan ­vähentää haittoja.

Sama tieto on myös suomalaisilla päättäjillä, mutta sitä ei haluta ­uskoa. Ei, vaikka lähihistoriassamme on monia esimerkkejä alkoholin ­kulutuksen määrän ja haittojen välisestä yhteydestä.

Esimerkiksi vuonna 2004 tehdyt alkoholiveron alennukset ja matkustajatuontirajoitusten poistuminen johtivat huomattavaan alkoholi­kuolemien kasvuun, muista haitoista puhumattakaan.

Mihin Suomen alkoholipolitiikassa sitten uskotaan? Vahvoilla ovat norminpurku, kuluttajien vapaus, yrittäjyyden edistäminen ja työllisyyden parantaminen. Kansanterveys ja hyvinvointi ovat jääneet toissijaisiksi.

Suomessa on valmisteltu alkoholilain uudistusta jo vuodesta 2011. Kokonaisuudistus on kiteytynyt yhdeksi normitalkoiden kärkihankkeeksi, jonka päätavoitteena on sääntelyn ja byrokratian purkaminen.

Kenelläkään ei liene mitään sitä vastaan, että uudistus karsii vanhentuneita käytäntöjä ja purkaa kankeita normeja esimerkiksi anniskelussa. Lainvalmistelussa tulisi kuitenkin pitää mielessä, ettei alkoholi ole mikä tahansa hyödyke vaan riippuvuutta aiheuttava nautintoaine. Siitä koituu monenlaisia haittoja, niin kuluttajalle itselleen kuin hänen lähipiirilleenkin.

Nämä haitat käyvät veronmaksajille kalliiksi. Siksi alkoholipolitiikkaa pitäisi tehdä kansalaisten terveys ja hyvinvointi etusijalla. Normienpurusta ei saisi muodostua ­itseisarvoa, vaan pikemminkin sen pitäisi olla lainvalmistelun myönteinen sivutuote.

Thomas Karlsson

Kirjoittaja on erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Pääkirjoitukset
  • Vieraskynä
  • Alkoholi
  • Alkoholihaitat
  • Alkoholipolitiikka
  • Alkoholivero
  • Kansanterveys
  • Hyvinvointi
  • alkoholijuomat
  • Sipilän hallitus
  • Pohjoismaat
  • Suomi
  • Ruotsi
  • Norja
  • sosiaali- ja terveydenhuolto

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää

    Luetuimmat

    1. 1

      Seinäjoen ”ihme” kiinnostaa maailmalla – ylipainoisten lasten määrä puolittui muutamassa vuodessa

    2. 2

      Lääkekorvauksen muutos vie minulta aktiivisen elämäni – tiedättekö, miltä tuntuu hyvästellä elämä hitaasti?

    3. 3

      Vakavat betoniongelmat löivät rakennusalan ällikällä – ”En muista, milloin Suomessa olisi purettu noin merkittäviä kohteita”

    4. 4

      ”Autan isää, mutta en rakkaudesta” – HS:n lukijat kertovat kokemuksistaan alkoholistin lapsena

    5. 5

      Enää yksi kilpailija voi estää Saara Aallon X Factor -voiton

    6. 6

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    7. 7

      Näin saat kodin järjestykseen – yli 50 täsmävinkkiä kaaoksen taltuttamiseen

    8. 8

      Näin myyt kotisi itse ja säästät jopa tuhansia euroja – Mitä kaikkea asunnon myynnissä kannattaa huomioida?

    9. 9

      Autopommi ja itsemurhaisku tappoivat 29 ihmistä Istanbulissa jalkapallostadionin edustalla – noin 170 loukkaantui

    10. 10

      Kun vauva on syntynyt, ilosanoman kertoo Facebook

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    2. 2

      Leena Saarinen sai kahdet näyttävät potkut, kunnes osui yrityksellään kultasuoneen – nyt Härkis on miljoonabisnes

    3. 3

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    4. 4

      Pääministeri Sipilä kertoi Ylelle saaneensa tappouhkauksia ja miettineensä jopa pääministerin tehtävästä luopumista

    5. 5

      Konduktööriä uhattiin veitsellä junassa Pasilassa

    6. 6

      Saara Aalto selviytyi X Factorin finaaliin

    7. 7

      Eutanasia-aloite kerännyt hurjalla vauhdilla lähes 42 000 kannattajaa – Lääkäriliiton mukaan laki on turha

    8. 8

      Kaksi ihmistä löytyi surmattuna autosta Paraisilla – Rajavartiolaitos vei poliiseja saareen helikopterilla

    9. 9

      Onko 5 000 euroa vuodessa liikaa pikkulapsen harrastuksesta?

    10. 10

      Nettisivu paljastaa, onko tuttusi Tinderissä – käyttäjät järkyttyivät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä on levinnyt jo vuoden ajan teoria, jonka mukaan Suomea ei ole olemassa – haastattelimme sen aloittajaa

    2. 2

      Poikamme päätti kestää kiusaamisen ja homottelun – vanhojentanssien jälkeen hän viimein romahti

    3. 3

      Tähtitieteilijä Anne Liljeström ei ole nainen eikä mies

    4. 4

      Avarat kaula-aukot ja erottuvat nännit kohahduttivat Linnassa – Stylisti: ”Kaula-aukko voi olla antavakin, jos se on kaunis ja diskreetti”

    5. 5

      Nimetön vihapuhe tekee Suomesta Neuvostoliiton – valhesivuston ylläpitäjäksi paljastui hyvämaineisen lakifirman asianajaja

    6. 6

      Tuhannet koulutetut karkaavat Suomesta ulkomaille joka vuosi, ja entistä harvempi aikoo palata – ”Tämä on hirveän hälyttävä tulos”

    7. 7

      44 vuotta vanhan elokuvaklassikon raiskauskohtaus järkyttää maailmaa – Miksi vasta nyt?

    8. 8

      Suomalaiskenraalien suku vaikeni suuresta salaisuudesta – ”Ryssiä ollaan”

    9. 9

      ”Kaikki talot pitää peruskorjata säännöllisin välein” ja 6 muuta harhaluuloa: Valtionpalkinnon saaneet arkkitehdit kumoavat tutut rakennusmyytit

    10. 10

      Perheen isä kuuli järkyttävän uutisen työvuorossa – Vuosaaren palossa kuolleiden läheiset ja naapurit saavat kriisiapua

    11. Näytä lisää