Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Ahvenanmaan demilitarisointi pohjautuu 1850-luvun Krimin sotaan – saariryhmän nykyinen asema hyödyttää Suomea

Ahvenanmaan demilitarisointi antaa puolustusoikeuden vain Suomelle. Samalla se tukee rauhanomaista ja monenvälistä linjaa muillakin foorumeilla.

Satavuotisen historiansa aikana Suomi on puolustanut rauhanomaista yhteistyötä ja voimakeinoista pidättäytymistä. Ahvenanmaan demilitarisoinnilla on tärkeä rooli Suomen perinteisessä monenvälisyysstrategiassa.

Ahvenanmaan demilitarisointi on myös osa globaalia kollektiivista turvallisuusjärjestelmää. Järjestelmä tunnustaa valtioiden osin vastakkaiset intressit ja lisää alueellista turvallisuutta luomalla alueen, jossa sotilaalliset vastakkainasettelut on kielletty.

Ahvenanmaan demilitarisointi pohjautuu 1850-luvulla käytyyn Krimin sotaan. Suomen itsenäistyttyä ja Kansainliiton toimiessa demilitarisointia täydennettiin sota-aikaa koskevilla neutralisointimääräyksillä. Ahvenanmaan asemaa on vahvistettu myöhemminkin, kuten Suomen EU-jäsenyyden yhteydessä.

Ahvenanmaan demilitarisointi on hyvä esimerkki siitä, että monella pienellä askeleella voidaan käsitellä monimutkaista ongelmaa. Sopimukset muuttuvat myös sitä tärkeämmiksi, mitä kauemmin ne ovat voimassa ja mitä enemmän osapuolia niihin on liittynyt.

Jotkut tutkijat ovat sitä mieltä, että maailmansotien aikana tehdyt sopimusloukkaukset ovat heikentäneet demilitarisointia. Useimmiten esimerkkinä käytetään Ahvenanmaalle vuonna 1918 saapunutta ruotsalaista sotilasjoukkoa tai Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikana Saaristomerelle ja Maarianhaminaan pudottamia pommeja.

Sodassa jokainen valtio pyrkii puolustamaan alueellista koskemattomuuttaan ja etujaan. Juuri tämän vuoksi demilitarisoinnista on päätetty: jotta voidaan välttää väkivallan kierre ja luoda keskustelualusta.

Nykyinen järjestely sallii käytännöllisyyden nimissä kattavat puolustustoimet. Suomi voi esimerkiksi poikkeusoloissa viedä Ahvenanmaalle väliaikaisesti aseellisia voimia järjestystä pitämään, ja sodan aikana Suomi voi miinoittaa Ahvenanmaan vesiä alueen puolueettomuuden turvaamiseksi. Tämä puolustusoikeus koskee kuitenkin vain Suomea.

Sen sijaan että Suomi valitsisi vaivalloisen ja kalliin sotilaallisen läsnäolon, maa voi panostaa ulko­rajojen tehokkaaseen valvontaan.

Sotilaallinen varautuminen kuuluu puolustuksen ydintoimintoihin. Ahvenanmaa demilitarisoitiinkin juuri siksi, että saaret ovat strategisesti merkittäviä. Sotilaallinen varautuminen kattaa ymmärrettävästi myös Ahvenanmaan, mutta se ei loukkaa kansainvälistä oikeutta eikä sillä voida perustella oikeussääntöjen muuttamista.

Suomi on rakentanut ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaansa rauhanomaisen yhteistyön varaan. Näin on tehty esteistä – joita on tullut eteen erityisesti Suomen itänaapurin suunnalta – huolimatta.

Kollektiivista turvallisuutta edistävä YK-yhteistyö on ollut erittäin tärkeää Suomelle. Myös pohjoismainen yhteistyö, Etyj, EU ja Arktinen neuvosto edustavat pyrkimystä keskittyä monenvälisiin ei-sotilaallisiin kysymyksiin. Tämän strategian avulla Suomi on onnistunut nostamaan muiden maiden kynnystä rikkoa voimassa olevia sääntöjä ja välttänyt bilateraaliset järjestelyt, joilla lukkiudutaan vallan epätasa­painoon.

Kansainvälisen politiikan epätasapaino, jossa toisella puolella on suurvalta ja toisella pieni maa, on heikommalle osapuolelle haitallista. Monenvälinen yhteistyö kompensoi tällaista epätasapainoa. Se on YK:n ja kansainvälisen oikeuden tarkoitus: YK:n peruskirjassa sodasta ­tehtiin poikkeus, jota tulee käyttää rajatusti.

Vallan epätasapaino on aina läsnä huolimatta siitä, mitkä valtiot ovat milloinkin suurvaltoja. Kansainvälinen järjestelmä puuttuu kuitenkin vallan epätasapainon aiheuttamiin haittoihin ja varmistaa pienten ­valtioiden itsemääräämisoikeuden suurvaltoihin nähden.

Tällainen kauaskantoinen, rauhanomaisesti suuntautunut ja pragmaattinen monenvälisyys antaa Suomelle vahvan legitimiteetin ja kansainvälisen äänen huolimatta maan pienestä koosta.

Kyse on nyt siitä, jatkaako Suomi perinteisen linjansa puolustamista YK:n peruskirjan hengessä vai valitseeko maa polarisoituneen militarisointia suosivan järjestelmän, jossa uhkakuvien logiikka on etusijalla.

Sia Spiliopoulou Åkermark

Kirjoittaja on ”Demilitarisointi militarisoituvassa maailmassa” -projektin tutkimusjohtaja Ahvenanmaan rauhaninstituutissa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    2. 2

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    3. 3

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    4. 4

      Solidaarisuus­mielenilmaus kerännyt Turun kauppatorille parisataa ihmistä – Suomi ensin -ryhmän saapuminen kiristää tunnelmaa Turun keskustassa

    5. 5

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    6. 6

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    7. 7

      Turun puukotukset mietityttävät Helsingin keskustassa liikkuvia naisia – ”Äidiksi tulemisen jälkeen ahdistuneisuus on kasvanut”

    8. 8

      Mitä Isis haluaa? – Terroristit tappavat viattomia ihmisiä, mutta umpimähkäisellä väkivallalla on myös laajempia tavoitteita

    9. 9

      Oppositio­puolueet tuomitsevat puukotukset – vaativat niin uuden tiedustelu­lainsäädännön kiirehtimistä kuin suojeluskuntien välitöntä perustamistakin

    10. 10

      Poliisi etsii Virolahdella kahta vakavasta väkivaltarikoksesta epäiltyä miestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    2. 2

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    3. 3

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    5. 5

      Pääministeri Sipilä: ”Kiitimme poliisia erittäin ripeästä toiminnasta. Samoin meidän terveysviranomaiset ovat toimineet tässä nopeasti”

    6. 6

      Turun tapahtumien silmin­näkijä: ”Näin kuinka vaaleaa naista puukotettiin useita kertoja kaulaan”

    7. 7

      Timo Metsola, 42, on kietonut Helsingin vuokra-asuntomarkkinat pikkurillinsä ympärille – Yli 50 asuntoa omistava judoka on Jari Sarasvuon mukaan ”matemaattinen poikkeustapaus”

    8. 8

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    9. 9

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    10. 10

      70-vuotias turkulaismies meni puolustamaan iäkästä naista puukottajalta ja vältti puukoniskun täpärästi – ”ihmismassa” juoksi puukottajan perässä yrittäen pysäyttää hänet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    3. 3

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    6. 6

      Ruotsalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    7. 7

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    8. 8

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    9. 9

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    10. 10

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    11. Näytä lisää