Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Perustulo ja osallisuustulo kannattaisi yhdistää

Vastikkeetonta perustuloa ja vastikkeellista osallisuustuloa ei pitäisi nähdä keskenään kilpailevina ratkaisuina.

Samaan aikaan kun perustulo­kokeilua valmistellaan, julkisuuteen on tihkunut tietoja hallituksen suunnittelemasta osallisuustulosta.

Moni vastikkeettoman perustulon ideaa vieroksuva on jo ehtinyt näyttää osallisuustulolle vihreää valoa. Perustulon ystävät taas ovat karsastaneet osallisuustuloa.

Näitä ensi silmäyksellä yhteen­sopimattomilta vaikuttavia ratkaisuja ei kuitenkaan tulisi nähdä toistensa kilpailijoina. Perustulo ja osallisuustulo kannattaisi yhdistää.

Perustuloa maksetaan ilman ehtoja kaikille. Osallisuustuloa myönnetään harkinnanvaraisesti niille, jotka voivat osoittaa osallistuvansa johonkin yhteiskunnallisesti hyödylliseen toimintaan. Sekä perus- että osallisuustulon taustalla vaikuttaa ajatus, ettei täystyöllisyyden tavoittelu ole ainakaan perinteisessä muodossaan enää mahdollista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nykyiset hyvinvointijärjestelmät lähtevät siitä, että jokaisen työikäisen on ensisijaisesti hankittava toimeentulonsa kokoaikaisella ansiotyöllä. Sosiaaliturvan on määrä tukea ohimenevissä elämäntilanteissa, joissa ansiotyön tekeminen ei syystä tai toisesta ole mahdollista.

Sosiaaliturvan saamiseen liittyy erilaisia ehtoja. Satunnaisten ansiotulojen yhteensovittelu etuuksien kanssa on tunnetusti vaikeaa.

Perustulo nojaa hyvin erilaiseen logiikkaan. Perustulon saamiseen ei tarvita syytä, eikä perustuloa myöntävä viranomainen kysele, mitä henkilö elämällään tekee.

Vaikka hallitus on perustulokokeilussa kiinnostunut ensisijaisesti perinteisistä työllisyysvaikutuksista, perustulo on määritelmällisesti vastikkeeton. Normaalit työttömyysturvan velvoitteet eivät koske perustulon saajaa, ja tuloja voi hankkia eri lähteistä pelkäämättä perustulon menettämistä. Useimmissa perustulomalleissa ansioiden nousu otetaan huomioon verotuksessa.

Osallisuustulon taustalla on aiempi kansalaispalkkakeskustelu, jossa etsittiin työlle uutta määritelmää ja haluttiin tarjota teknologisen kehityksen ansiotyöstä syrjäyttämille ihmisille mielekästä tekemistä yhteiskunnan ”pehmeällä sektorilla”.

Vaikka osallisuustulon saamiseen liittyy ehtoja, ne on määritelty väljemmin kuin työttömyysturvassa. Osallisuustulon saaja voi olla ansiotyötä tekemättä muulla tavoin hyödyksi yhteiskunnalle.

Kokoaikainen ansiotyö on yhä yleisin työn muoto, mutta useampi kuin joka kolmas työllisistä on vailla pysyvää työsuhdetta ja sen tuomaa taloudellista turvaa.

Pätkätyön käsite kattaa vain pienen osan työn murroksesta. Siihen liittyy itsensä työllistämistä, start up -yrittämistä, alustataloutta ja vaihtelevia toimeksiantoja. Yhteistä tälle kaikelle on silppumaisuus.

Moninaiset toimeentulon lähteet eivät sovi parhaalla mahdollisella tavalla hyvinvointivaltion perinteisiin työn ja työttömyyden katego­rioihin. Pitkäaikaistyöttömyys on krooninen ongelma, joka ei poistu perinteisin keinoin.

Digitalisaation ennustetaan lisäävän työmarkkinoiden epävarmuutta ja hämärtävän työn ja työttömyyden rajaa entisestään. Työn ja elämäntilanteen kategorioiden yli katsova perustulo olisi elintärkeä taloudellinen turva niin kannettava tietokone kainalossa toimeksiantoja metsästävälle freelancerille kuin vuokratuolia pitävälle parturi-kampaajallekin. Osallisuustulosta ei sen sijaan olisi näille ihmisille hyötyä.

Pitkäaikaistyöttömiä tai työkyvyltään vajavaisia osallisuustulo voisi kuitenkin hyödyttää. Jotta osallisuustulosta ei muodostuisi elämässään vaikeuksia kohdanneita entistä ankarammin rankaisevaa järjes­telmää, osallistumisen tulisi olla ­vapaaehtoista ja siitä olisi maksettava jonkinlainen korvaus.

Matalampi perustulo takaisi osallistumisen ­vapaaehtoisuuden samalla kun sen päälle maksettava osallisuusbonus auttaisi pienituloisia parantamaan taloudellista tilannettaan tekemällä jotain yhteisen hyvinvoinnin eteen.

Taatun perustulon psykologinen merkitys olisi suuri nykyisenä yrittäjyyttä korostavana aikana. Epävarmuudessa elävä ihminen ei ­uskalla ottaa riskejä. Perustulo voisi olla tarvittava investointi, joka lisäisi ihmisten aktiivisuutta.

Samalla kun ihmisten liikkumavaraa omassa elämässään lisätään, voidaan miettiä räätälöityjä ratkaisuja osallisuuden lisäämiseksi.

Johanna Perkiö

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    2. 2

      Kielipetturiksi leimattu Ahvenanmaan edustaja Britt Lundberg: ”Ajoin läpi suomenkielisiä helpottavan kompromissin”

    3. 3

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Axl Smith -uutisointi toi langettavat kolmelle suurelle medialle – uutisointi virheellistä ja loi negatiivisia mielikuvia

    6. 6

      Valtavaa lounas- ja virikesetelitukkoa mukanaan kantanut mies herätti epäilykset ravintolassa Kalliossa – väitti ostaneensa 25 000 euron setelit torilta

    7. 7

      Venäjä valehteli suut ja korvat täyteen Zapad-sota­harjoituksesta – eikä Venäjää haittaa, jos Suomessa vähän pelätään

    8. 8

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    9. 9

      Masennus vaani ja valitsi onnellisen hetken – Anni Saastamoisen elämässä oli kaikki hyvin, kun hän yhtäkkiä löysi itsensä vessasta itkemästä

    10. 10

      Vuosikymmeniä vaivannut mysteeri ratkesi: lähes kukaan ei lapsena pitänyt mustaa miestä tummaihoisena – ”Vanhemmat siirtävät omia pelkojaan lapsilleen”, sanoo psykologi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    2. 2

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    3. 3

      Kyllä, nämä asiat aiheuttivat kauhua eilen eduskunnan viinakeskustelussa – alkoholijäätelöt, värikkäät etiketit, kadunkulmien pitseriat...

    4. 4

      Pääkaupunkiseudun bussi­liikenne on tänään sekaisin, koska asiakas antoi palautetta, kuljettajalle kerrottiin siitä, ja esimies läimäytti oven kiinni luottamus­miehen edestä

    5. 5

      24-vuotias suomalaisnainen haki miehiä netti-ilmoituksella, johon vastasivat itsensäpaljastaja, sadisti, porno-ohjaaja ja ”elävä nukke” – Samira Elagoz teki dokumentin, jollaista ei ole ennen nähty

    6. 6

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    7. 7

      ”On perusteltua, että se, joka nousee aamukuudelta ja menee Alepan kassalle, tienaa enemmän kuin se, joka ei nouse eikä mene” – Eduskunta jatkaa väittelyä budjetista

    8. 8

      Ahvenanmaan edustaja äänesti suomen kieltä vastaan Pohjoismaiden neuvostossa – ”Emme pystyneet edes kuvittelemaan, että hän kääntyisi Suomen aloitetta vastaan”

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      Helsingin Tallinna-tunneli sai yllättävän kilpailijan Espoosta – Peter Vesterbacka kokoaa jo kansainvälistä rahoitusta ja on siksi opetellut puhumaan kiinaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    5. 5

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    6. 6

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    10. 10

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    11. Näytä lisää