Pääkirjoitus    |   Pääkirjoitus

Kirkoilleen uutta yhteiskunnallista roolia etsivät johtajat herättävät myös arvostelua

Euroopan maallistuminen on saanut sekä katolisen kirkon että luterilaisen kirkon pohtimaan yhteiskunnallista rooliaan. Muutoksen kovimmat arvostelijat tulevat usein oman kirkon sisältä.

Monet suomalaisten suosituimmista kirkkopyhistä liittyvät jouluun tai sen odotukseen. Jumalanpalvelukseen osallistutaan tilastojen mukaan eniten jouluaattona, mutta myös ensimmäisen adventin, jouluyön ja ensimmäisen joulupäivän aamun palvelukset sijoittuvat listassa hyvin.

Satunnaisen kadulla kävelevän turistin silmään täkäläinen joulunvietto ei todennäköisesti näyttäisi kovin kristilliseltä. Pääosissa ovat tontut, lahjat ja ruokatarjoilut. Näkyvästi esillä oleva, pyhää Nikolausta muistuttava hahmokin on nimeltään joulupukki.

Tilanne kuvaa hyvin luterilaisen kirkon asemaa. Suomalainen yhteiskunta on monin tavoin kristillisen perinteen läpitunkemaa, mutta arki – ja nykyisin myös juhlapyhät – ovat hyvin maallistuneita.

Katolinen kirkko ja Suomen evankelis-luterilainen kirkko ovat monella tavoin hyvin erilaisia yhteiskunnallisia toimijoita. Katolisen kirkon historia ulottuu antiikin Roomaan asti ja maantieteellinen alue koko maapallolle. Evankelis-luterilaisen kirkon historia on tiukasti autonomisen ja itsenäisen Suomen vaiheissa, ja toiminta keskittyy yhden kansallisvaltion alueelle.

Euroopan maallistuminen on kuitenkin muuttanut kummankin kirkon toimintaa.

Vielä sata vuotta sitten katolisen kirkon johto oli tiukasti italialaisten käsissä. Puolalaisen paavin valinta 1970-luvun lopulla oli henkisesti suuri harppaus. Nyt paavina on argentiinalainen, ja kirkon toiminnassa Latinalainen Amerikka, Afrikka ja Aasia saavat yhä suuremman painon, ja katolilaisuuden asema Euroopassa heikkenee suhteellisesti.

Suomessa maallistuminen haastaa luterilaisen kirkon suurissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Paljon puhuttu maahanmuuton vaikutus kirkon asemaan on vain yksi tekijä. Kirkon asemaan vaikuttaa enemmän se, että nuorissa sukupolvissa kirkon jäsenyys ei ole samalla tavoin perinne kuin aiemmin.

Pääkaupunkiseudulla seurakunnat joutuvat hakemaan omaa paikkaansa aiempaa aktiivisemmin. Yksi vastaus tilanteeseen on ollut lisääntynyt aktiivisuus sosiaalityössä. Kirkolla on pitkä perinne hädänalaisten auttamisessa, mutta turvapaikanhakijoiden määrän nopea lisääntyminen on tuonut työhön uuden ja näkyvän lisän.

Valtakunnan tasolla sosiaalinen terästäytyminen on tarkoittanut sitä, että kirkon johtohahmot ovat ottaneet voimakkaasti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin, joihin liittyy usein suuria poliittisia jännitteitä, kuten vaikkapa maahanmuuttajien asemaan.

Samalla ne, jotka ovat toivoneet kirkon jatkavan vanhaa rooliaan maallisen esivallan tukena ja moraalisten ilmiöiden paheksujana, ovat joutuneet pettymään. Vielä sukupolvi tai kaksi sitten konservatiivit tukivat kirkon johtoa, joka oli yhteiskunnallisten radikaalien hyökkäysten kohteena. Nyt kirkkoa itseään pidetään yhteiskunnallisesti niin kantaaottavana, että se ei miellytä olojen säilyttämistä kaipaavaa kansanosaa.

Tilanne on samankaltainen myös katolisessa kirkossa. Paavi Franciscus on tullut tunnetuksi yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja köyhien puolestapuhujana. Kahdesta edeltäjästään poiketen hän ei kuitenkaan ole käyttänyt yhtä kärkeviä sanoja puolustaessaan kirkon linjaa perhe- ja seksuaalikysymyksissä.

Paavi on antanut tukea tieteen käsityksille ilmastonmuutoksesta, evoluutiosta ja maailmankaikkeuden synnystä. Maaliskuussa julkaistussa, perhekysymyksiä käsittelevässä ”apostolisessa kehotuksessa” hän esimerkiksi sanoi, että eronneille ja uudelleen naimisiin menneille pitäisi jakaa ehtoollista. Asiakirja käsitteli myös ehkäisyä, aborttia, sukupuolirooleja ja feminismiä.

Asiakirja laukaisi katolisessa kirkossa harvinaisen, konservatiivisten kardinaalien avoimen protestin. Neljä kardinaalia kaivoi historiasta menettelyn, jolla paavin oppia voidaan oikaista esittämällä kysymyksiä, joihin pitäisi vastata kyllä tai ei. Edellisen kerran näin toimittiin vuonna 1334. Kun kardinaalit eivät saaneet vastausta kysymyksiinsä, he julkaisivat kysymystensä tekstin ja tulivat julkisuuteen vaatimaan kirkon opin korjaamista.

Kirkon sisäiset ristiriidat ovat olleet tiedossa, mutta yleensä ne on käsitelty suljettujen ovien takana. Nyt käydään jo kisaa siitä, millaista linjaa Franciscuksen seuraaja noudattaa.

Lokakuun lopussa paavi Franciscus vieraili Ruotsissa juhlistamassa reformaation juhlavuoden alkamista yhdessä Luterilaisen maailmanliiton kanssa. Tapahtuma oli monin tavoin historiallinen. Harvoin voi sanoa puoli vuosituhatta kestäneen riidan päättyneen.

Tapaaminen kertoi myös kirkkojen aseman muuttumisesta. Enää vastustajia ei nähdä toisissa kirkkokunnissa. Kirkkojen haastajat tulevat nykyisin muusta yhteiskunnasta ja oman kirkon sisältä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Media: Barcelonan yliajossa ainakin 13 kuollutta ja useita loukkaantuneita, poliisin mukaan epäilty tekijä on saarrettu ravintolaan – HS seuraa, suora lähetys La Ramblalta käynnissä

    2. 2

      Elintärkeillä lääkkeillä rahastaneen Martin Shkrelin oikeudenkäyntiin oli mahdotonta saada puolueettomia valamiehiä – pöytäkirjat ovat hulvatonta luettavaa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Tutkija tyrmää Pentti Linkolan ”todellisuuspakoiset” ajatukset: ”Niitä ovat viljelleet äärioikeistolaiset tai uskonnolliset fundamentalistit”

    5. 5

      Trumpin väkivalta­lausunnot ajoivat hänet nurkkaan – yritysjohtajat pakenevat presidentin ympäriltä, republikaanit moittivat ja hallintoa kuvataan ”halvaantuneeksi”

    6. 6

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    7. 7

      Miltä suomalainen näyttää tulevaisuudessa? Perimä muuttuu hitaasti, mutta sairastamme jo nyt meille uusia perinnöllisiä tauteja

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    10. 10

      Taas tuli mystinen lykkäys Therese Johaugin lopulliseen dopingtuomioon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    2. 2

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    3. 3

      Poliisi: Hengitysoireita aiheuttanut aine Mannerheimintiellä saattoi olla peräisin ruokapalosta

    4. 4

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    5. 5

      Keksittiinkö Malminkartanossa ikiliikkuja? Jätemäen portaat maalattiin tällä kertaa mustiksi ja sitten matemaattisen kaavan mukaan

    6. 6

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    7. 7

      Ensin Mikko sai kuulla olevansa liian lihava, sitten liian laiha ja lopulta liian naismainen – Jatkuva pilkka sai sairastumaan syömishäiriöön ja samalla kariutui myös rakkauselämä

    8. 8

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    9. 9

      Media: Barcelonan yliajossa ainakin 13 kuollutta ja useita loukkaantuneita, poliisin mukaan epäilty tekijä on saarrettu ravintolaan – HS seuraa, suora lähetys La Ramblalta käynnissä

    10. 10

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    10. 10

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    11. Näytä lisää