Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Trump ei pärjää yksin – Yhdysvallat ja muu länsi ovat osa samaa hupenevaa joukkoa

Länsimaiden on vaikea menestyä maailmassa, johon pystytetään uusia tullimuureja, kirjoittaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

”These jobs are going boys and they ain’t coming back”, toteaa Bruce Springsteen vuonna 1984 julkaistussa laulussa My Hometown. Yhdysvalloista katosi 1980-luvulla nopeasti perinteisiä teollisuustyöpaikkoja, eivätkä ne ole palanneet.

Tuolloin ei ollut Donald Trumpin parjaamaa Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus Naftaa, Maailman kauppajärjestö WTO:ta tai halpatuontia Kiinasta. Presidentti Ronald Reagan syytti ongelmista lähinnä tuontia Japanista ja kokeili protek­tionismia, mutta turhaan.

Jo silloin oli kysymys ennen kaikkea teknologian kehityksestä – se vähentää ihmisen tekemän rutiinityön arvoa. Yhdysvaltojen teollisuustuotannon kaksinkertaistuminen 1980-luvun jälkeen perustuu kauppaan eikä tullimuureihin.

Noin 60 prosenttia Yhdysvaltain tuonnista koostuu maan teollisuuden tuotteisiin tarvittavista komponenteista. Jos Yhdysvallat todella haluaa olla mahtava, sen kannattaa tuoda halpoja perusosia esimerkiksi Meksikosta ja myydä maailmalle brändättyjä lopputuotteita. Se näkyy Meksikon kanssa kauppataseen alijäämänä mutta tuottaa yhdysvaltalaisille selvästi suuremman hyvinvoinnin kuin sulkeutuminen.

Sama ajatus toimii toiseen suuntaan niissä komponenteissa, joiden tuottamisessa Yhdysvallat on tehokas. Jokainen Kanadassa viennistä ansaittu dollari sisältää 25 senttiä Yhdysvalloissa tuotettua arvoa.

Tavaroiden maailmankaupan kasvu on hidastunut, mutta rajat ylittävä digitaalinen tietoliikenne on kasvanut 45-kertaiseksi vuoden 2005 jälkeen. Eniten tästä ovat hyötyneet amerikkalaiset internet-yhtiöt.

Yhdysvaltojen vienti vapaakauppasopimusten piirissä oleviin maihin on ollut selvästi suurempaa kuin muille markkinoille.

Jos Yhdysvallat todella palaa kollektiivisten maahantulokieltojen ja tullimuurien aikaan, siihen vastataan. 1980-luvulla Japani ei provosoitunut vastatoimiin, mutta nykyinen Kiina ei antaisi asian olla. Rytinässä kärsisi koko maailma, myös Suomi.

Finanssikriisin jälkeen 80 prosenttia maailman talouskasvusta on tullut nousevista talouksista ja kehitysmaista. Kiinan presidentti Xi Jinping puhuikin tammikuussa Da­vosissa Maailman talousfoorumin kokouksessa vapaakaupan ja globalisaation puolesta. Yllättävän monet Aasian perinteisesti länsimieliset maat tuntuvat olevan avoimia Kiina-keskeiselle talousyhteistyölle, jos Yhdysvallat jättää Tyynenmeren kauppajärjestelyt. Yhdysvallat ja Eurooppa joutuvat miettimään, miten länsi pärjäisi tullimuurien maailmassa, kun osuutemme maailman väestöstä, taloudesta ja kaupasta samalla supistuu.

EU-maat tarvitsevat toisiaan enemmän kuin koskaan. Hajallaan olemme heikompia. Määrätietoiset yhteiset liikkeet ja nopeat tulokset luovat kiinnostusta Euroopan unioniin. Vapaakauppasopimus Japanin kanssa pitää saada tänä vuonna maaliin, ja myös neuvottelut Etelä-Amerikan ­maiden Mercosur-kauppavyöhykkeen kanssa on saatava liikkeelle.

EU:n kauppapolitiikka selviää brexitistä ja Yhdysvaltain kanssa käytävien vapaakauppaneuvotte­luiden jäädyttämisestä, jos meillä on rohkeutta tarttua yhteisiin mahdollisuuksiin aina, kun edut ovat riskejä suuremmat. Oman polku­pyö­rä­teollisuuden suojeleminen ei saa olla tärkeämpää kuin moninkertainen hyöty cleantech-viennille. Tällaisia asetelmia EU:n kauppa­ministereiden kesken on valitettavasti nähty.

Asia tutkineet Katariina Nilsson-Hakkala ja Kristiina Huttunen eivät näe selviä merkkejä, että tuonti Kiinasta olisi vienyt työpaikkoja sille altistuneilta toimialoilta Suomessa. Sen sijaan tuonti vaikuttaa siten, ­että työpaikat keskittyvät korkeamman koulutuksen tehtäviin.

Tämä on juuri sitä muutosta, johon Suomen hyvinvointi perustuu. Sata vuotta sitten suurin osa suomalaisista teki yksinkertaista ruumiillista työtä. Nyt Suomessa – ja Yhdysvalloissa – tehdään paljon monimutkaisempia töitä. Arvonlisä työntekijää kohti on moninkertaistunut.

Lännen todellinen haaste on yhdistää työntekijöiden välisten tuottavuuserojen kasvu siihen, että jokaisella on mielekäs rooli yhteiskunnassa ja että tuloerot pysyvät kurissa. Väärän puun – maailmankaupan – haukkuminen ei auta.

Kauppasotien sijaan tarvitsemme innovaatioita ja rohkean perus­turvaremontin. Tarvitsemme myös työntekijöiden oikeuksiin liittyviä standardeja, vaikka niiden liittäminen kauppasopimuksiin on vaikeaa.

Kai Mykkänen

Kirjoittaja on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri (kok).

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Vapaakauppa
  • Kauppa
  • Yhdysvallat
  • Euroopan unioni
  • Kiina
  • Maailmankauppa

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Suomi suostui erikoiseen pyyntöön – Ilmavoimat lahjoittaa Hawk-harjoitushävittäjän Sveitsiin

    3. 3

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    4. 4

      Iikka Kivi jättäytyy stand up -kiertueelta ”seksistisen viestin” takia – Naiskoomikoiden ammattitaitoa epäilleen promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    5. 5

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    6. 6

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    7. 7

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    8. 8

      Trump töni Montenegron pääministerin sivuun astuakseen yhteiskuvan eturiviin

    9. 9

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    10. 10

      Kahdeksan kilometrin korkeudesta Mount Everestiltä löytyi neljä ruumista – on arvoitus, keitä he olivat ja koska he kuolivat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tellervo Koivisto jätti jäähyväiset aviomiehelleen Mauno Koivistolle

    2. 2

      Mauno Koivisto saatettiin haudan lepoon, Suomi herkistyi muistelemaan presidenttiä ja itsenäisyyden vaiheita – HS kokosi hautajaispäivän tärkeimmät hetket

    3. 3

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    4. 4

      Britannia raivostui USA:lle Manchester-kuvien vuotamisesta – Trump lupasi kovia otteita hallintonsa vuotajia vastaan ja ulkoministeri Tillerson matkustaa Britanniaan

    5. 5

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    6. 6

      Hautajaisten sotilaallisuus yllätti eduskunnan entisen pääsihteerin Seppo Tiitisen: ”Sopi Maunolle, kenraalit olivat helisemässä hänen kanssaan”

    7. 7

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    8. 8

      Koiviston vävy lausui kiitoksen muistotilaisuudessa: ”Tilaisuus on sekä valtiollinen, sotilaallinen, että oikealla tavalla hengellinen”

    9. 9

      Presidentti Mauno Koiviston hautajaiset alusta loppuun – seppeleiden lasku, siunaustilaisuus, yleisö kaduilla, surusaattue ja hautaan lasku

    10. 10

      Trump yllätti Nato-kokouksessa: Ei luvannut tukea yhteispuolustukselle, vaati maahanmuuton valvontaa ja terrorismin kitkemistä kokonaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      200 tonnia kemikaaleja muutti rehevöityneen suomalais­järven turkoosin­kirkkaaksi kuin Välimeri – ”Muutos on aivan uskomaton”

    2. 2

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    3. 3

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Turkoosinkirkkaaksi hetkessä muuttunut suomalaisjärvi herättää ihailua ja epäilyä: Onko kemikaalikäsittely varmasti turvallinen? Entä voitaisiinko sillä kirkastaa myös Töölönlahti?

    11. Näytä lisää