Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Kieltenopetus tulisi aloittaa nykyistä aikaisemmin

Vieraan kielen oppimisessa parhaat tulokset saavutetaan usein silloin, kun opiskelu on aloitettu varhaislapsuudessa.

Vieraiden kielten oppiminen on tärkeä osa suomalaista opetussuunnitelmaa. Vastikään käyttöön otetussa opetussuunnitelmassa aikaistettiin toisen vieraan kielen (B1) opiskelua yhdellä vuodella. Opiskelu siis alkaa kuudennella luokalla, noin 12-vuotiaana. Ensimmäisen vieraan kielen (A1) opiskelu aloitetaan edelleen yleisesti kolmannella luokalla, noin 9-vuotiaana.

Vieraan kielen opiskelun aikaistaminen on neuropsykologisesta näkökulmasta oikea suunta. Aivojen kehityksen ja kielten oppimisen kannalta opiskelu olisi hyödyllistä aloittaa vieläkin ­aikaisemmin.

Opetussuunnitelman vieraiden kielten työryhmässä oli 22 jäsentä, jotka edustivat kattavasti kasvatus- ja kielitieteitä. Huomiota herättävää on, ettei työryhmässä ollut edustettuna neuropsykologian tieteenalaa.

Neuropsykologisesta näkökulmasta on vaikea löytää perusteita pakollisten vieraiden kielten opiskelun aloittamiseen nykyisen opetussuunnitelman mukaisesti. Kielen oppiminen on esimerkki niin sanotusta herkkyyskaudesta, jossa jonkin taidon oppimiseen on aivojen kannalta otollinen kehitysvaihe.

Vieraita kieliä voidaan ­oppia missä iässä tahansa, eikä kaikissa vieraan kielen oppimisen osa-alueissa ole herkkyyskautta. Usein paras vieraan kielen taso saavutetaan kuitenkin silloin, kun vieras kieli on opittu varhaislapsuudessa. Vaikka kognitiiviset eli tiedonkäsittelyn taidot yleisesti paranevat huomattavasti lapsuudesta aikuisuuteen, nuoret lapset ovat murrosikäisiä ja aikuisia ­parempia oppimaan kieliä.

B1-kielen, useimmiten ruotsin, opiskelu aloitetaan nyt murrosiässä. ­Silloin ei välttämättä osata ajatella, että kielitaidosta olisi hyötyä myöhemmässä elämässä. Motivaation puute onkin tunnistettu yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi vieraan kielen opiskelussa yläkoulu­ikäisillä.

Aivojen kehityksen kannalta murrosikä on haasteellista aikaa. Silloin kehittyy motivaation ja tunteiden säätelystä vastaava limbinen jär­jestelmä. Toiminnanohjauksesta ja käyttäytymisen kontrolloinnista vastaavat aivojen etuosat ovat täysin kehittyneitä vasta noin kymmenen vuotta myöhemmin.

Murrosiässä ­aivojen kehitys onkin motivaation ja tunteiden säätelyn kannalta sellaisessa vaiheessa, ettei aika ole otol­lisin vieraan kielen pakko-opiskelun aloittamiselle.

Murrosiän jälkeen on helppo huomata, kuinka usean kielen osaaminen antaa hyvän pohjan opiskeluun ja työelämään.

Hyödyt voivat näkyä vanhuudessakin. Viime aikoina tutkijat ovat keskustelleet kiivaasti monikielisyyden vaikutuksesta kognitiiviseen ikääntymiseen. Vieraan kielen opiskelun ajatellaan lisäävän kognitiivista reserviä, joka auttaa kestämään paremmin vanhuudessa esiintyvää aivojen rappeutumista ja kognitiivisten toimintojen heikkenemistä. Varhain saavutettu moni­kielisyys saattaakin lykätä vanhuuden muistisairauksia.

Monikielisyyden ja muistisairauksien neuraalisen perustan tutkiminen on vasta alussa. Nuoremmilla tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin antaneet näyttöä siitä, että vieraan kielen oppimisajankohta näkyy ­sekä aivojen rakenteissa että toiminnassa. Kaksikielisyyden neuraalinen perusta havaitaan etenkin otsa­lohkossa, toiminnanohjausta säätelevillä aivoalueilla.

Opetuksesta vastaava ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on ilmoittanut ensi syksynä alkavasta kokeilusta, jossa vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla tai päiväkodissa. Toivottavasti kokeilussa – ja seuraavassa opetussuunnitelmassa – otetaan vieraiden kielten osalta huomioon neuropsykologinen näkökulma.

Kokeilun soisi sisältävän rahoitusta myös tutkimuksen toteuttamiseen. Tässä olisi oiva mahdollisuus kartoittaa varhaistetun vieraan kielten oppimisen neuraalista perustaa.

Oppimisen ja aivojen kehityksen näkökulmasta on vaikea nähdä perusteita sille, että vieraiden kielten opiskelu alkaa koulussa niinkin myöhään kuin nykyisen opetussuunnitelman mukaan tapahtuu. Vieraan kielen oppimisessa parhaat tulokset saavutetaan usein silloin, kun oppiminen on aloitettu ennen yhdeksättä ikävuotta.

Toki vieraita kieliä voi ja kannattaa opetella aikuisenakin. Vieraiden kielten opiskelu edistää aivoterveyttä läpi elämän.

Eero Vuoksimaa ja Ulla Vedenkannas

Vuoksimaa on neuropsykologian ­dosentti Helsingin yliopistossa ja ­Vedenkannas neuropsykologiaan ­erikoistuva psykologi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Kielet
  • Kieltenopetus
  • Neuropsykologia
  • Sanoma Pro

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Globalisaation aika on ohi, kun Yhdysvaltain mahti murenee – ja silloin on tapana rytistä

    2. 2

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    3. 3

      ”Näin säästin kymppitonnin vuodessa” – Bloggari Julia Thurén puhuu avoimesti rahasta ja kannustaa muita tekemään samoin

    4. 4

      Ulkonäköön kohdistuva pilkka sotki Mikon elämän vuosiksi – Miesten ulkonäköpaineita pitäisi käsitellä enemmän, sanoo tutkija

    5. 5

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    6. 6

      Professori tyrmää pääsykoe­uudistuksen: ”Käytännössä oikeus­tieteelliseen pääsisi vain laudaturin papereilla” – Lukiolaisten mielestä uudistuksen lähtökohta on oikea

    7. 7

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    8. 8

      Suomessa on jo niin paljon julkisesti hölynpölyyn hurahtaneita, että jopa ”ajatuksia lukeva” Pete Poskiparta kavahtaa

    9. 9

      Trumpin yritysjohtajista koostuva neuvosto lopettaa toimintansa – syynä presidentin puheet, joissa hän rinnasti väkivaltaisen äärioikeiston ja sitä vastustavat tahot

    10. 10

      Ilman pääsykoetta en olisi päässyt yliopistoon – korkeakoulu­haun uudistus voi tuhota monen unelman

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä – näin muutos vaikuttaa korkeakouluun pyrkiviin lukiolaisiin ja välivuotta viettäviin

    2. 2

      Poliisi sakotti Flow-festivaalilta ulos vietyä artistia – tapahtuneesta julkaistiin video sosiaalisessa mediassa

    3. 3

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    4. 4

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    5. 5

      Espoo tyrmäsi pyörätuolissa istuvan Olivian, 9, koulukyydin musiikkiluokalle – koulumatka olisi pidentynyt 800 metriä

    6. 6

      Ateistia pidetään moraalittomampana kuin uskovaa, paitsi Suomessa – tutkijat selvittivät ihmisten ennakkoluulot erikoisella kyselyllä sarjamurhaajista

    7. 7

      Olen miehille joko vitsi tai huumorintajuton ”feminatsi” – Miksi sovinistisia vitsejä pitäisi sietää?

    8. 8

      Toimittaja kokeili, saako todennäköisesti sinultakin kerättävästä ”nimettömästä” selaustiedosta selville, kuka olet ja missä surffailet – saa, todella helposti

    9. 9

      Delfiininpoikanen ajautui rantaveteen Espanjassa ja kuoli vartissa, koska ihmiset halusivat ottaa kilvan kuvia sen kanssa

    10. 10

      Obaman rasisminvastainen tviitti nousi maailman tykätyimmäksi – Ku Klux Klanin entinen johtaja puolestaan kiittelee Trumpia Twitterissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    2. 2

      Lauantaina salamoi yli 6 000 kertaa, Kiira-myrskyn tuhoja raivataan koko sunnuntai – ”Ihme, ettei mitään vakavampaa sattunut”

    3. 3

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    4. 4

      HS testasi eineslihapullat: Raati löysi kaksi pyörykkää, jotka nousivat ylitse muiden

    5. 5

      Unitutkija: Suomalaisten ruokailurytmi vaikeuttaa nukahtamista – Päivän pääateria kannattaisi syödä vasta illalla

    6. 6

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    7. 7

      Espoolainen Eva ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin naapurissa asuvaa ex-miestään – ”Minun kulttuurissani ajatellaan, että miehellä on oikeus lyödä naistaan”

    8. 8

      Nyt on jollakulla ollut ylimääräistä aikaa: Malminkartanon täyttömäen portaiden yli 200 askelmaa maalattiin valkoisiksi keskiviikkoyönä

    9. 9

      On yksinkertaisesti väärin olla rikas

    10. 10

      Tekstiviesti vieraalta naiselta muutti Tonin elämän – Pettämisestä kuuleminen voi musertaa, mutta anteeksianto on usein paras selviytymiskeino

    11. Näytä lisää