Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Hyvä koulu takaa kunnan elinvoiman – eivätkä kunnan omat hartiat läheskään aina riitä onnistumiseen

Jo keski-ikään ehtineen peruskoulun vahvuus on ollut tasa-arvo, joka on vaivihkaa murentunut.

Kun puolueet listaavat kunta­vaalilupauk­siinsa muun muassa maailman parhaan koulun, tulee mieleen tarina kolmesta puodista saman kadun varrella.

Ensimmäinen niistä mainosti olevansa maailman paras, toinen kunnan paras ja kolmas kadun paras.

Vaikka koulutus on esillä puolueiden vaaliohjelmissa, se ei vieläkään saa järin suurta saati analyyttista huomiota osakseen. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa kunnan keskeisimmäksi tehtäväksi jää kuitenkin koulutus: varhaiskasvatus, peruskoulu, lukio, ammattikoulutus ja vapaa sivistystyö.

Tulevaisuuden kunnissa yli puolet menoista menee opetukseen ja kulttuuriin, kun osuus on nyt alle kolmannes.

Ruotsissa koulu nousee herkemmin vaaliteemaksi. Syynä on se, että naapurimaassa koulu on esimerkiksi Pisa-vertailun mukaan huonommassa jamassa – joskin suunta on parempaan päin.

Suomessahan ei alkuun tahdottu ­uskoa täkäläisen peruskoulun maailmanmaineeseen ensinkään. Nyt siitä näyttää tulleen sumuverho, joka peittää alleen kasvavat kunta- ja koulukohtaiset erot sekä opetuksen tarjonnassa että oppimistuloksissa.

Jo keski-ikään ehtineen peruskoulun vahvuus on ollut tasa-arvo, joka on vaivihkaa murentunut.

Kunta päättää esimerkiksi koulu­verkosta, ja peruskoulujen määrä onkin vähentynyt kymmenessä vuodessa neljänneksen. Tosin niitä on vieläkin 2 340. Toisaalta jo noin 60 kunnassa on vain yksi koulu.

Kuntien käsissä on myös opetus­ryhmien koko. Koulujen määrä ei ole itsetarkoitus, eikä kyläkoulu ole parempi kuin iso koulu keskuksessa. Luokan koollakaan ei ole suurta merkitystä, kunhan välillä ollaan myös pienryh­missä.

Kohtalokkaampia eroja syntyy siitä, miten koulurakennuksista ja -välineistä huolehditaan, miten opettajia ja heidän sijaisiaan värvätään ja kuinka laajaa kielivalikoimaa pidetään yllä.

Kunta päättää pitkälti myös siitä, ­miten paljon opetusta ylipäänsä annetaan. Naapurikunnan oppilas voi saada sitä peruskoulun aikana jopa lukukauden verran enemmän.

Maakuntauudistus kaventaa pienten kuntien hartioita, ja siksi koulutuspalveluiden tasa-arvo horjuu entisestään. Kunnan parhaan tai ainoan koulun ylläpito vaatii yhteistyötä kunnan toimi­joiden ja myös muiden kuntien kanssa. Muuten kunnan elinvoima on hukassa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kolumni
  • Kuntavaalit 2017
  • Koulu
  • Merkintöjä
  • Kolumnit
  • Marjukka Liiten

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    3. 3

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    4. 4

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    5. 5

      USA:n ulkopolitiikalle ei löydy johtajaa – ulkoministeri Tillersonia kutsutaan nimellä ”Yksin kotona”

    6. 6

      Kävely on hyväksi aivoille, koska se pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta

    7. 7

      Kehysriihen lopputulos vaikuttaa monen etuuksiin – Nämä ovat hallituksen tärkeimmät päätökset

    8. 8

      Uuden asunnon arvo voi nousta käytettyä hitaammin – näin vältät sudenkuopat vastavalmistunutta asuntoa harkitessasi

    9. 9

      Särkänniemi avaa Suomen nopeimman ja korkeimman vuoristoradan – hinta kahdeksan miljoonaa euroa

    10. 10

      Suomen ongelmat jatkuvat välipäätösten jälkeenkin – suuria työpoliittisia päätöksiä Sipilän hallitus ei uskaltanut tehdä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    2. 2

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    3. 3

      Munkkiniemessä ei jaettu postia liki kahteen viikkoon, mutta Posti väitti kaiken olevan kunnossa – Nyt ääni muuttui kellossa: ”Nöyrimmät pahoittelut asiakkaille”

    4. 4

      Kätilöopisto on sairastuttanut kymmeniä ihmisiä, kertovat kätilöt – migreenikohtauksia, ihottumaa, astmaa, jatkuva elohiiri raajoissa

    5. 5

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    6. 6

      Kaksi eläkeläistä ja suojana 12 poliisia – saksalaispariskunta antoi oikeistopopulismille kasvot, eivätkä kaikki pitäneet siitä

    7. 7

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    8. 8

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    9. 9

      Syövän on epäilty johtuvan stressistä, ujoudesta, jopa kielteisistä ajatuksista – laaja kartoitus murtaa sairastuneille haitallisia myyttejä

    10. 10

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    4. 4

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    5. 5

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    6. 6

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää