Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Hallinto ylläpitää sähköisten palvelujen viidakkoa – ja turhia raja-aitoja, joista kansalainen kärsii

Kansalaiset kärsivät turhaan siitä, että julkishallinnon eri palvelut eivät vaihda tietoja tehokkaasti toistensa kanssa.

Suomessa julkishallinnon digitalisaatiolla ei tarvitse ensisijaisesti ­tavoitella palvelujen sähköistämistä – suuri osa julkisista palveluista on jo saatavilla sähköisesti.

Ongelmana on tuhansien eri järjestelmien heikko yhteentoimivuus ja jossain määrin niiden huono löydettävyys. Kansalaiset eivät ­asioi sähköisessä kanavassa, elleivät he tiedä sellaisen olevan olemassa.

Valtiolla on yli 700 sähköistä ­palvelua. Kuntien sähköiset palvelut mukaan lukien määrä nousee ­tuhansiin. Monestako palvelusta kansalaiset mahtavat olla tietoisia?

Palveluja rakennettiin kiihtyvään tahtiin vuosina 2005–2010, mutta nyt kasvu on jo taittunut. Tämä ­kertoo, että suuri osa julkisista ­palveluista on jo tavalla tai toisella digitoitu. Tapa, jolla palveluja on sähköistetty, ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaisin.

Julkishallinnon organisaatiot ovat Suomessa vahvoja itsenäisiä toimijoita, ja lähes kaikki niiden palvelut on rakennettu organisaatiolähtöisesti. On syntynyt paljon pieniä palveluja, jotka eivät pysty vaihtamaan tietoja sujuvasti toistensa kanssa. Reaalimaailman palveluprosessi on viety sellaisenaan digikanavaan.

Niinpä esimerkiksi sähköiset lomakkeet vaativat yhä täyttäjältään yhtä paljon vaivaa kuin vanhat ­paperiset versiot, koska niihin ei välttämättä haeta edes käyttäjää koskevia perustietoja hallinnon ­rekistereistä. Tämä olisi mahdollista esimerkiksi kansallista palvelu­väylää hyödyntäen.

Palvelua käyttävä kansalainen kärsii tästä. Häneltä kysytään samoja tietoja eri palveluissa yhä uudestaan. Käyttäjä joutuu myös usein asioimaan yhden asiointitapahtuman aikana monessa eri palvelussa.

Alustatalous on yksi merkittävimmistä digitalisaation ilmentymistä. Se tarkoittaa, että usean sähköisen palvelun tuotannossa hyödynnetään samoja kaikille yhteisesti tuotettuja osia. Organisaatiolähtöinen eriytynyt tuotantomalli on muuttumassa.

Valtiolla kehitys kohti alusta­taloutta käynnistyi joitakin vuosia sitten valtion tieto- ja viestintä­tekniikkakeskus Valtorin perusta­misella. Vastaava kehityskulku on nähtävissä myös sote- ja maakuntauudistuksessa ja kuntasektorilla. Alustamaiset ict-keskukset tuottavat yhteiskäyttöisesti kaikille asiakkailleen muun muassa palvelinkapasiteetin, verkkoyhteydet ja perus­tietotekniikan palvelut.

Viime vuoden heinäkuussa tuli voimaan laki hallinnon yhteisistä sähköisistä tukipalveluista. Sen mukaisesti Väestörekisterikeskus tuottaa Suomi.fi-palvelualustaa, josta kaikki julkishallinnon organisaatiot saavat muun muassa vahvan tunnistamisen palvelut, sähköisen valtuuttamisen ja valtakirjat sekä kansal­lisen palveluväylän, joka yksin­kertaistaa luottamuksellisten tietojen turvallista siirtoa julkisessa inter­netissä.

Useimmat Suomi.fi-palvelualustan palvelut ovat myös maksutta ­yksityisten yritysten hyödynnettä­vissä.

Usein korostetaan, että digitalisaatio tarkoittaa ennen kaikkea toimintatapojen uudistamista. Tässä kehityksessä Suomi on maailman kärkimaita. Palvelutuotannon perusrakenteet on Suomessa jo uudistettu, ja tulevina vuosina niistä päästään ulosmittaamaan tuottavuushyödyt.

Digitalisaation ja alustatalouden ansiosta palveluntuottajat voivat keskittyä palveluunsa, kun jokaisen ei tarvitse erikseen huolehtia erilaisten tukipalvelujen järjestämi­sestä. Tiedot liikkuvat sujuvammin palvelusta toiseen, ja kansalainen saa parempaa palvelua.

Tämä edellyttää, että organisaa­tiot alkavat tehdä entistä aktiivisempaa yhteistyötä ja verkottua. Valtion ict-toiminnassa myös hankkeiden budjetointikäytännöt tulee saada paremmin tukemaan poikkihallinnollista toteutusta.

Pistemäisiä erillispalveluja ei saa enää rakentaa. Sähköiset palvelut on rakennettava tarvelähtöisiksi ­kokonaisuuksiksi, joissa yksittäisen ­asiointitarpeen pystyy hoitamaan yhdellä kertaa riippumatta siitä, kuinka moni virasto osallistuu palvelun tuottamiseen.

Sähköisestä palvelukanavasta täytyy viimein tehdä aito, kellon ympäri saatavilla oleva vaihtoehto palvelupisteasioinnille. Kun yhä suu­rempi osa kansalaisista siirtyy oma­ehtoisesti sähköiseen asiointiin, ­jonot asiointipisteissä lyhenevät ja palvelu paranee.

Janne Viskari

Kirjoittaja on digitaalisista palveluista vastaava johtaja Väestörekisterikeskuksessa.

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Nuukan aviomiehen kuolema paljasti leskirouvalle jättiomaisuuden – Nordea tarjosi neuvojaan ja yhtäkkiä rahat hupenivat

    2. 2

      Pahoinpitelyn silminnäkijänä minut haastettiin todistajaksi – oikeus kertoi nimeni syytetyille, ja pelkään nyt kostoa

    3. 3

      Suuren urheilusponsorin perijä välttelee oikeudenkäyntiä kuolonkolarista – ja viettää yhä ylellistä elämää

    4. 4

      Palkittu kerrostalo osoittautui seulaksi Helsingin Jätkäsaaressa – kukaan ei tiedä, mistä vesi vuotaa ihmisten koteihin

    5. 5

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    6. 6

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    7. 7

      Kelan maksujen takkuaminen aiheuttaa jo ongelmia vuokrien maksamisessa – ”Moni on kertonut, että nyt on häätöuhka päällä”

    8. 8

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    9. 9

      Timo Soini ei kannata maksutonta varhaiskasvatusta: ”Miksi vuorineuvosten mukuloille pitäisi olla maksuton päivähoito?”

    10. 10

      Tanskan maahanmuutto­ministeri: Jos pizzeriassa ei puhuta tanskaa, ilmiantakaa se viranomaisille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    2. 2

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    3. 3

      ”Mikä Juha Sipilää vaivaa?” – Hallituskumppanit kummastelevat pääministerin outoja ja arvaamattomia avauksia

    4. 4

      Poliisin mukaan moni käännytettävä uhkailee itsemurhalla – Mitä afganistanilaiselle Rezalle tapahtui sen jälkeen, kun hän oli kiivennyt köysi kädessä Rautatientorin puuhun?

    5. 5

      Melania Trump piti harvinaisen julkisen puheen rohkeista naisista, ja Suomi oli näyttävästi esillä (tai ainakin yksi suomen kielen sana oli)

    6. 6

      Radikaali rehellisyys voi muuttaa elämäsi ja tuhota parisuhteesi, mutta on sen arvoista, sanoo Tuuli Syvänen: ”Vaihtoehto on elää feikkaamalla”

    7. 7

      Huumevalistus vie lapsilta lelut saksalaisissa päiväkodeissa – Suomalaistutkija: ”Kannattaa kokeilla kotonakin”

    8. 8

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    9. 9

      Tukiopetusta jäi pitämättä Lauttasaaressa – rehtori antoi rahat opettajille joululahjaksi

    10. 10

      Putin on valmis tapaamaan Trumpin Suomessa – Niinistö: ”Isännöimme ilomielin, mutta pitää olla myös jotain sanottavaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sara Forsbergin piti esiintyä Katy Perryn kanssa, mutta Pietarsaaren Halpa-Hallin lavalle nousi uransa kadottanut lupaus – voiko tubetähti vielä nousta menestykseen?

    2. 2

      Hampurilaistesti: Maistoimme juustohampurilaisia kuudesta helsinkiläisravintolasta – selkeä voittaja ja häviäjä löytyivät

    3. 3

      ”Ahne”, ”ikävä tapaus”, ”nuoria naisia lähentelevä outolintu” – tv-pomo Jorma Sairasen muistelmissa Spede, Petelius ja muut tv:n kultakauden suosikit saavat huutia

    4. 4

      Synnytyssaleihin tulee ympärileikattuja naisia jo viikoittain – ”Vaikeuttaa monin tavoin synnytystä”

    5. 5

      Henri Karvinen jätti lukion väliin, työskenteli 10 vuotta rakennuksilla ja pääsi lääkikseen – Nyt hän kertoo, mikä oli onnistumisen salaisuus

    6. 6

      Lääkkeillä laihtumisesta on saatu lupaavia tuloksia – näistä syistä me lihomme rajummin kuin koskaan

    7. 7

      Mätä brassiliha järkyttää, mutta Suomessakin kuluttajaa sumutetaan – ihan joka päivä

    8. 8

      Amatöörin voittama Jussi-palkinto on märkä rätti ammatti­näyttelijöiden kasvoille – Yleisön suosikit on Jusseissa unohdettu

    9. 9

      Vantaan Koivuhaassa on Jehovan todistajien päämaja, jossa valikoitu joukko odottaa pääsyä paratiisiin – lapset on kielletty ja raamatuntulkinta ainoaa oikeaa

    10. 10

      Jättimäinen pyton söi miehen Indonesiassa

    11. Näytä lisää