Pääkirjoitus

Erkki Tuomioja HS:n Vieraskynä-palstalla: Suomen EU-linja ei voi perustua ideologiaan

Käytännönläheistä politiikkaa on syytä jatkaa nytkin, kun unioni on vaikeuksissa.

Suomen EU-politiikkaa leimaa pragmaattisuus. Sen vastakohta on ideologisuus, joka yhtäällä tarkoittaa varauksetonta tukea kaikelle integraation vahvistamiselle ja liittovaltiokehitykselle ja toisaalla EU-integraa­tion totaalista vastustamista.

Ideologia ei ole ohjannut Suomen EU-politiikkaa. EU-kansanäänestyksemme jälkeen unionia vastaan ­eivät ole kampanjoineet edes perussuomalaiset, kun puolueen linjan on määrännyt Timo Soini. Unioniin kielteisesti suhtautuvien kannatuksen keräämiseen on riittänyt kepeä EU-kriittinen huulenheitto.

Ruotsissa EU-jäsenyyden kannattajien ja vastustajien kiistely jatkui maan kansanäänestyksen jälkeenkin. Se heikensi Ruotsin vaikutusvaltaa EU:ssa. Suomessa EU-asioita on voitu käsitellä ilman ideologista painolastia pyrkien laajaan yhteisymmärrykseen parhaasta toimintalinjasta. Tästä asiasta sekä liittoval­tiokehitystä suosivat että EU:n ulkopuolisuutta parempana pitävät ovat yleensä olleet yhtä mieltä.

Toivon linjan jatkuvan nyt, kun brexit ja muut tapahtumat ovat ajaneet EU:n kriittiseksi koettuun tilaan. En tarkoita avoimen keskustelun rajoittamista. Sitä tarvitaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Vaihtoehtojen kirjo on myös muuttunut. Vaikka liittovaltiokehitystä toivovalla federalismilla on yhä vahvat kannattajansa, usko siihen, että perussopimusten uusimista voitaisiin ja pitäisi jatkaa kohti alati syvenevää liittoa, on hiipunut. Näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa perussopimusten laajempi muuttaminen ei ole mahdollista.

Rooman julistuksessa ratkaisuksi hahmotellaan niin sanottua eritahtista kehitystä, jossa osa jäsenmaista voi edetä integraatiossa pidemmälle ja syvemmälle, kunhan muillekin jää mahdollisuus liittyä myöhemmin mukaan. Perussopimuksissa on tiukat reunaehdot, mutta eritahtisuutta on voitu soveltaa yhteisvaluutassa ja Schengen-yhteistyössä. Syvennettyä yhteistyötä voidaan toteuttaa myös kokonaan EU-rakenteiden ulkopuolella, kunhan se ei riko voimassaolevaa yhteisöoikeutta.

Sopimusten tunnistama eriytynyt yhteistyömahdollisuus koskee niin sanotun pysyvän rakenteellisen yhteistyön nimikkeellä myös yhteistä puolustuspolitiikkaa. Sen konkretia on vielä haussa. Joka tapauksessa Suomi on perustellusti ilmaissut kiinnostuksensa asiaa kohtaan.

Kyse ei ole EU-armeijan tai Naton korvaavan sotilasliiton luomisesta vaan hyvin käytännönläheisestä yhteistyöstä. Sitä tehtäisiin laaja-alaisessa kriisinhallinnassa, uusien hybridivaikuttamiseen liittyvien uhkien torjunnassa ja kustannustehokkuutta tuottavassa tutkimus- ja hankintayhteistyössä sekä eurooppalaisen puolustusvälineteollisuuden kehittämisessä. Kyse on paljolti siis samoista asioista, joita Suomi hakee myös kahdenvälisestä yhteistyöstä Ruotsin kanssa. On kuitenkin vaikea nähdä, että EU-yhteistyö voisi korvata Ruotsin kanssa avautuneita yhteistyömahdollisuuksia tai mennä niitä pitemmälle.

Suomen lähtökohtana eritahtisuuteen on ollut, että vältämme uusien pysyvien jakolinjojen synnyttämistä. Tämä on kestävä kanta siitä riippumatta, tulisiko Suomi mukaan eriytettyyn yhteistyöhön vai ei.

Eritahtisuutta voidaan tarvita esimerkiksi rahaliiton toimivuuden varmistamiseksi. Toisaalta eriytyminen voi myös heikentää EU:ta ja synnyttää uusia keskipakoisvoimia. Minkään uuden ydinryhmän ei pitäisi pystyä rakentamaan itselleen asemaa, jossa se määräisi tahdin muiden B-ryhmään luokiteltujen maiden puolesta.

Jos eritahtiset yhteistyönäkymät kuitenkin etenevät, joudumme tapauskohtaisesti harkitsemaan, onko meidän parempi olla mukana vai jättäytyä ulkopuolelle. Vaikka periaatteessa on parempi olla sisällä kuin ulkona, se ei tarkoita automaattista ennakkoilmoittautumista kaikkiin mahdollisiin ytimiin.

Eurooppa on nyt isojen haasteiden edessä, ja EU:n tulevaisuuden suunta on epävarma. Nyt ei pidä jäädä passiivisesti odottamaan ja katsomaan, mitä tästä tulee. Tarvitaan aktiivista aloitteellisuutta. Se antaa myös pienille jäsenmaille mahdollisuuden käyttää paljon kokoaan suurempaa vaikutusvaltaa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) puheenvuoroista voi päätellä, ettei hänkään halua Suomen marginalisoitumista EU:ssa. Sipilä toivoo myös laajaa yhteisymmärrystä linjaustemme taakse. Hyvä niin, mutta se edellyttää selvästi aktiivisempaa ja avoimempaa otetta koko eduskunnan näkemysten kuulemisessa ja huomioimisessa. Tätä edellyttää jo perustuslakikin.

Erkki Tuomioja

Kirjoittaja on kansanedustaja (sd) ja entinen ulkoministeri.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Euroopan unioni
  • Tulevaisuus
  • Juha Sipilä
  • Vieraskynä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tom-Kristian Heinäaho kasvoi Jehovan todistajaksi, nousi liikkeen vanhimmistoon ja salaisuuden paljastuttua joutui sen eteen – ”Olen tiennyt aina kristallinkirkkaana, että pidän miehistä”

    2. 2

      Pidättely sekoittaa suoliston eikä hyvältä tuntuva vatsa aina voi hyvin – Nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    3. 3

      Huono palkka ja raskas arki – moni lastentarhan­opettaja harkitsee alan vaihtamista: ”Tuli kiky ja lomarahat meni”

    4. 4

      Nuoret kiinalaiset matkailijat haluavat Suomesta mustikkapiirakkaa ja prinsessa Leian koruja – ”He ostivat 42 000 euron edestä kelloja ja koruja

    5. 5

      Muistisairauksia on todettu jo kolmekymppisillä – Unohtelu ja väsymys johtuvat yleensä silti jostain muusta kuin muistisairaudesta

    6. 6

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    7. 7

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    8. 8

      Suomessa leikittiin ”Kuka pelkää mustaa miestä” kunnes se kiellettiin rasistisena – mutta ajattelivatko lapset oikeasti tummaihoista ihmistä leikeissään? Vastaa kyselyyn

    9. 9

      Vaikka olimme tehneet jakeluvirheilmoituksen jo kaksi kertaa, Posti jatkoi kirjeiden lähettämistä väärään osoitteeseen

    10. 10

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    2. 2

      Luteiden saastuttamat tavarat päätyivät epäonnisten dyykkarien matkaan Espoossa – ”Ettehän missään tapauksessa koske lavan sisältöön”, asukkaille ohjeistettiin

    3. 3

      Keinokuituvaatteet tuhoavat meriä ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden, mutta moni ei tiedä sitä – ”Fleece on erityisen haitallista”

    4. 4

      Ammattikouluissa ei tarvitse osata mitään saadakseen tutkinnon, arvioi tutkija – HS:n kyselyn mukaan opettajilla on paine päästää kaikki läpi kursseista

    5. 5

      Teinitytön parkkihallissa Keravalla raiskanneelle ja lapsia hyväksikäyttäneelle miehelle jälleen tuomio – seksiä 12-vuotiaan tytön kanssa

    6. 6

      Koulutaksi jätti 7-vuotiaan autistilapsen yksin parkkipaikalle Espoossa – Yritys: Kuljettaja ei saisi tällaisissa tapauksissa kuunnella lasta

    7. 7

      Suomeen perustetaan uusi taloustieteen huippuyksikkö, johon tulee 15 uutta virkaa – Sipilä: ”Olen huomannut, miten tärkeää tutkimukseen perustuva tieto on”

    8. 8

      Päivähoidon maksut alenevat – keskituloisen kahden lapsen perheen maksut laskevat yli 1 200 euroa vuodessa

    9. 9

      Liika istuminen pidentää selän lihaskalvoja, ja siksi asentomme painuu kasaan – Uusi treenimuoto voi auttaa selkävaivoihin

    10. 10

      ”Kuvaaminen on hyvin vaarallista” – Narcos-sarjan työntekijä ammuttiin autoonsa, ja nyt ”maailman häikäilemättömimmän” huumeparonin veli uhkailee Netflixiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Tässäkö Helsingin seudun kammotuin työpaikka? Palkka 7 500 euroa kuussa, mutta hakijoita ei näy

    3. 3

      ”Meidän on nyt mentävä”, sanoi poika ja joi myrkyn siskojensa kanssa – Kiinan ”hylättyjen lasten kaupunki” on täynnä lohduttomia tarinoita

    4. 4

      Mittaatko onnea väärillä mittareilla? Hyvään elämään on olemassa vain yksi lääke

    5. 5

      Ani Kellomäki sai 17-vuotiaana syöpädiagnoosin – mutta hänen suurin tragediansa väijyi äidin huoneen oven takana

    6. 6

      Meitä on pissattu silmään – pelätty kemikaali on varsin harmiton

    7. 7

      ”Hirvittäviä kuvia” huippupoliitikoista ottanut kuvaaja sai viime vuonna valtioneuvoston kanslian kimppuunsa – Nyt hän kutsui näyttelyyn kaikki ministerit, mutta yksikään ei tullut

    8. 8

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    9. 9

      ”Kyseessä on pahanlaatuinen kasvain” – Suomalaisnainen sai musertavan syöpäuutisen postitse kotiin ja luki sattumalta potilastiedoistaan, ettei voi parantua

    10. 10

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

    11. Näytä lisää