Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Ihmisoikeudet ja demokratia jäävät jalkoihin, kun kehitysyhteistyötä siirretään yritysten vastuulle

Liiketoiminnasta ei tule kehitysyhteistyötä vain siksi, että se tapahtuu kehitysmaassa, kirjoittaa väitöskirjatutkija Johanna Järvelä.

Kehitysyhteistyötä koskevassa keskustelussa on viime aikoina painotettu yritysten roolia kehityksen edistäjänä. YK, Maailmanpankki, EU ja Suomi ovat tehneet linjauksia, joissa korostetaan yritysten merkitystä kasvun ja kehityksen tuojana sekä köyhyyden vähentäjänä.

Ajatus yhteiskunnan hyvinvoinniksi muunnettavasta talouskasvusta oli jo 1970-luvulla ajetun kehitysmaiden teollistumispolitiikan ja 1980-luvun pahamaineisten rakennesopeutusohjelmien pohjana.

Nykyisin korostetaan yksittäisten yritysten roolia ja niiden vastuuta oikeudenmukaisesta kehityksestä. Aiemmin vastuun kehityksen suunnasta katsottiin kuuluvan val­tioille: painotettiin demokraattista päätöksentekoa, hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista.

Myös Suomi on päättänyt valjastaa yksityisen sektorin kehityspäämäärien tavoittelemiseen. Näin on tehty erityisesti pääomittamalla ulko­ministeriön alaista kehitysrahoitusyhtiötä Finnfundia tämän vuoden budjetissa ylimääräisellä 130 miljoonalla eurolla. Kun lisäys suhteutetaan kehitysyhteistyömäärärahojen tasoon jo viime vuonna tehtyihin 300 miljoonan euron leikkauksiin, pääomarahoituksen suhteellinen osuus kasvaa viidestä kahteenkymmeneen prosenttiin. Kehityspolitiikan painopiste on siis selvästi siirtynyt kohti yksityistä sektoria.

Viime aikoina esiin nousseet ­ihmisoikeusongelmat ja maakaappaukset kehitysyhteistyövaroin rahoitetuissa hankkeissa – kuten Hondurasin Agua Zarca -vesivoimaprojektissa, Kenian tuulivoimapuistohankkeessa tai Laosin Nam Ngum 2 -patoprojektissa – saavat kysymään, kuinka hyvin yritykset sopivat kehityspoliittiseen rooliin.

Kriittisen yritysvastuututkimuksen tulokset yritysten vastuullisuustoiminnan vaikutuksista eivät ole kovin rohkaisevia. Vaikka yritykset voivat viedä kehitystä eteenpäin, ne eivät kanna vastuuta kehityksen päämääristä ja suunnasta.

Yrityksiltä puuttuu usein myös kyky vastata toimintansa seurauksista sen vaikutuspiirissä oleville ­ihmisille, erityisesti maattomien tai alkuperäiskansojen kaltaisille marginaalisille ryhmille. Tämä on tullut valitettavan hyvin esiin Finnfundin rahoittamassa Agua Zarcan tapauksessa, jossa hanke on lietsonut väkivaltaa ja johtanut muun muassa ­ihmisoikeusaktivisti Berta Cáceresin murhaan.

Markkinatalouden logiikan ja kehitystavoitteiden sovittaminen yhteen ei ole helppoa. Yrityksillä on taipumus nähdä kehityspoliittiset haasteet markkinaongelmina. Silloin ratkaisutkin ovat markkinakeskeisiä ja hyödyttävät usein enemmän kansainvälisiä pääomia kuin kehitysmaiden köyhiä – esimerkiksi veroparatiisissa toimivaa rahoittajaa paikallisen pienviljelijän sijaan.

Yritykset eivät kykene priorisoimaan tärkeimpiä kehitystavoitteita, kuten köyhyyden ja lapsikuolleisuuden vähentämistä tai lukutaidon ja ihmisoikeuksien edistämistä. Niiden ympärille on vaikea rakentaa kannattavaa liiketoimintaa.

Finnfund on veronmaksajien ­rahoilla ja ulkoministeriön ohjauksessa toimiva kehityspolitiikan väline. Siksi sen pitäisi suoriutua kehitys­kysymyksissä selvästi kehitysmaissa toimivia yrityksiä pa­remmin.

Kuten Norjan kirkon ulkomaan­avun raportti yksityissektorin kehitysyhteistyöstä toteaa, liiketoiminnasta ei tule kehitysyhteistyötä vain siksi, että se tapahtuu kehitysmaassa. Usein avun ja liiketoiminnan ­tavoitteet sopivat huonosti yhteen: yritysrahoituksen muodossa annettu kehitysyhteistyö tuottaa kaivattua lisäarvoa vain, jos sillä on sel­keät mitattavissa ja monitoroitavissa olevat kehitystavoitteet.

Jotta yksityisen sektorin kautta toteutettu kehitysyhteistyö johtaisi hyviin taloudellisiin ja sosiaalisiin tuloksiin, myös kehityksen käsitettä pitää muuttaa – on siirryttävä yksinkertaistavasta talousajattelusta kohti laajempaa ymmärrystä, joka ottaa huomioon valtarakenteet sekä edustuksellisuuden ja vastuullisuuden merkityksen. Muuten päädymme edistämään konflikteja ja kasvattamaan eriarvoisuutta.

Kyvyttömyys ymmärtää markkinaratkaisujen puutteet kehitys­kysymyksissä näyttää johtavan moraalikatoon, jossa avunantajamaan oman vientiteollisuuden etua edistetään muun muassa demokratian, ihmisoikeuksien ja köyhimpien ihmisten tarpeiden kustannuksella.

Johanna Järvelä

Kirjoittaja on väitös­kirja­tutkija Helsingin yliopiston ja Hankenin yhteisessä yritys­vastuun tutkimus­keskuksessa (Centre for Corporate Responsibility).

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kehitysyhteistyö
  • Vieraskynä
  • Suomi
  • Yritykset
  • Finnfund

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    3. 3

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    4. 4

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    5. 5

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    6. 6

      Barcelonan iskussa kadonnut pikkupoika kuoli sairaalassa

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Suomessa kuoli 10 000 vauvaa vuodessa – sitten ainutlaatuinen järjestelmä muutti kaiken

    9. 9

      Robottiverokarhu alkaa tarkkailla suomalaisia – Verohallinto haluaa kitkeä vilppiä, kasvattaa valtion tuloja ja korvata ihmistyötä

    10. 10

      Suomalaiset vaatteet päätyvät saksalaisten Porschejen kattomateriaaliksi – helsinkiläisyritys tekee lumpuilla bisnestä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    3. 3

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    4. 4

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    5. 5

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    6. 6

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    7. 7

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    8. 8

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    9. 9

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    10. 10

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    6. 6

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää