Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Ruotsin palkkaratkaisu ei näytä Suomen suuntaa

Viennin myönteistä virettä on varjeltava oikein mitoitetuilla työehtosopimuksilla.

Ruotsissa solmittiin huhtikuun alussa laaja palkkaratkaisu. Se nostaa työvoimakustannuksia kolmessa vuodessa yhteensä 6,5 prosenttia. Uutinen otettiin Suomessa vastaan haaveillen: ehkä täälläkin lähdetään vastaavien korotusten tielle. Valitettavasti toiveelle ei löydy pohjaa talouden tosiasioista.

Ruotsin talous on ollut pitkään vahvassa vedossa. Maa toipui ­­no­peasti finanssikriisin aiheuttamasta notkahduksesta. Vienti vetää, bruttokansantuote kasvaa, teollisuuden osuus siitä on kestävällä tasolla ja tuottavuus paranee. Kustannuskilpailukyvyssä ei ole ongelmaa.

Jos tarkastellaan vaikkapa kolmen viime vuoden kehitystä, Ruotsi menee menojaan kaikilla mittareilla.

Bruttokansatuote on kasvanut Ruotsissa keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa, kun Suomessa vastaava luku on 0,3 prosenttia. Myös viennin luvut ovat karuja: Suomen viennin arvo on keskimäärin supistunut viime vuosina, kun Ruotsissa kasvua on ollut yli 2 prosenttia vuodessa. Maat kulkevat eri sarjoissa.

Myös Suomen talous on kääntynyt pitkän taantuman jälkeen varovaiseen nousuun. Suomen Pankki ennustaa kuluvalle ja ensi vuodelle noin puolentoista prosentin kasvua. Vientikin on virkoamassa, mutta kilpailu vientimarkkinoilla on kovaa. Suomen Pankki arvioi, että viennin kasvuun lähtemisestä huolimatta Suomi menettää yhä markkina­osuuksia. Kilpailukykyongelmaa ei ole vielä selätetty.

Takana on Suomen taloushisto­riassa ennennäkemätön jakso. Kasvu on ollut olematonta liki kymmenen vuotta, eikä Suomi ole saavuttanut vieläkään tasoa, jolta alamäki alkoi. Olemme yhä lähes kaikilla mittareilla jäljessä finanssikriisiä edeltävästä ajasta. Tässä tilanteessa Ruotsin työmarkkinaratkaisusta ei ole Suomen neuvottelujen ohjenuoraksi.

Työmarkkinoilla on tehty viime vuosina maltillisia ratkaisuja. Suomen Pankin selvitys osoittaa, ettei Suomen kustannuskilpailukyky ole silti ennen kuluvaa vuotta juuri parantunut. Voimassa oleva kilpailukykysopimus parantaa kilpailukykyä jonkin verran, mutta eroa kilpailijoihin jää vielä kurottavaksi.

Viiden viime vuoden aikana työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa keskimäärin samaa vauhtia kuin läntisessä Euroopassa. Tänä aikana Suomen talous ei ole juuri kasvanut, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Tuottavuuden kehityskin on ollut vaatimatonta.

Suomi lähtee syksyn työmarkkinaneuvotteluihin yhä kilpailukyvyn takamatkalta ja varovaisen talouskasvun oloissa. Nyt tarvitaan vastuullisia palkkaratkaisuja, tuottavuutta, joustoja ja lisää paikallista sopimista. Se kiihdyttää parhaiten talouskasvua ja työpaikkojen syntyä.

Maltin ja paikallisen sopimisen puolesta puhuu sekin, että esimerkiksi teknologiateollisuudessa yli puolet työntekijöistä työskentelee yhä tappiollisten tai heikosti kannattavien yritysten palveluksessa. Teknologiateollisuuden tilauskantatiedustelun mukaan tilaukset ovat yleisesti kasvussa, mutta kaikkien yritysten tilanne ei ole sama.

Palkkamalttia tarvitaan myös vientialojen ulkopuolella. Kotimarkkinoiden palkkaratkaisut vaikuttavat viennin kilpailukykyyn suunnilleen yhtä paljon kuin vientialojen omat sopimukset. Tämä johtuu siitä, että teollisuus ostaa paljon tavaroita ja palveluja muilta yrityksiltä. Vientivetoinen työmarkkinamalli olisi omiaan tukemaan viennin kilpailukykyä.

Kilpailukyky on aina suhteellista: sitä mitataan suhteessa toisiin. Jos Suomen kilpailijamaat vauhdittavat kustannuksiaan ja Suomi pysyy maltin tiellä, kilpailukykymme kohenee ja mahdollisuutemme pärjätä maailmanmarkkinoilla paranevat.

Viennin kilpailutilanne on otettava huomioon syksyn työmarkkinakierroksella. Suomi tarvitsee vahvaa vientiä, sillä edes nykyinen ennätyksellisen korkea kulutus ei kykene kääntämään taloutta kestävään kasvuun.

Jos vienti ei vedä, julkisen sektorin rahoitusasema ei olennaisesti parane ja työttömyys helpottaa vain hitaasti tai ei lainkaan. Viennin myönteistä virettä ei pidä turmella väärin mitoitetuilla sopimuksilla.

Vahva talouskasvu on työllisyyden ja hyvinvoinnin voitto. Hyvä työllisyys ja talouden vakaa kasvu ovat parasta lääkettä myös palkansaajien ostovoimalle.

Eeva-Liisa Inkeroinen

Kirjoittaja on Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Miksi Marokosta tulee turvapaikan­hakijoita? Nuorilla on suuret odotukset Euroopasta, mutta unelmat voivat vaihtua vihaksi, arvioi tutkija

    2. 2

      Turun puukotusten pääepäilty ”ei ollut erityisen uskovainen”, kertoo hänet tunteva turkulais­yrittäjä

    3. 3

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    4. 4

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    5. 5

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    6. 6

      Robottiverokarhu alkaa tarkkailla suomalaisia – Verohallinto haluaa kitkeä vilppiä, kasvattaa valtion tuloja ja korvata ihmistyötä

    7. 7

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    8. 8

      Barcelonan iskussa kadonnut pikkupoika kuoli sairaalassa

    9. 9

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    10. 10

      Ulkomailla moni hämmästyisi, jos kuulisi suomalaisten syvästä rakkaudesta Pentti Linkolaan – paitsi uusnatsit ja hörhöt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kasper Hannula viritti ovelan ansan pyörävarkaalle – poliisi oli mukana juonessa, ja väijytyksessä vastassa oli ”tavallisen oloinen suomalainen mies”

    2. 2

      Kaj Linna istui murhasta 13 vuotta syyttömänä Ruotsissa ja saa siitä miljoona­korvaukset – HS seurasi Linnan uutta elämää Kanarialla, jonne hän aikoo perustaa skorpionifarmin

    3. 3

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    4. 4

      Suomen viranomaiset joutuivat testiin, joka monessa maassa on jo koettu – poliisi toimi eurooppalaisia kollegoitaan varovaisemmin

    5. 5

      Turun puukotuksissa apuun rientänyt Hassan Zubier saapui pyörä­tuolissa muisto­hetkeen – ”Tein sen, minkä oletan jokaisen tekevän samassa tilanteessa”

    6. 6

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    7. 7

      Turun puukotuksista epäilty marokkolais­mies liikkui viime aikoina Pernon lähiössä, paikalliset kertovat: ”Hän kulki aina katse alas päin”

    8. 8

      21-vuotias nainen raiskattiin pihalla Torniossa

    9. 9

      Lisätäänkö turvapaikanhakijoiden valvontaa, entä miten estetään heihin kohdistuva kansalaisraivo? Kahdeksan kysymystä sisäministeri Risikolle Turun puukotuksista

    10. 10

      Krp: Turun puukotuksien pääepäiltyä päästiin kuulemaan – esitetään vangittavaksi huomenna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Turun puukotuksia tutkitaan myös terrorismina – epäillyn henkilöllisyyttä varmistetaan sormenjälki- ja dna-tutkimuksilla

    2. 2

      Hussein al-Taeen ystävä meni estämään Turun puukkohyökkääjää ja sai itse puukosta monta kertaa – ”Ei voinut katsoa sivusta”

    3. 3

      Kuvakooste pääkaupunkiseutua riepotelleen myrskyn tuhoista

    4. 4

      Tukholmalaisturisti yritti pelastaa naisen hengen Turussa ja joutui itse sairaalaan – turkulainen Elina Rauhala näki tapauksen

    5. 5

      Tämä Turun puukotuksista tiedetään nyt: Terroriteosta epäillään kuuden marokkolaisen ryhmää – Supo: pääepäillyn profiili viittaa radikaali-islamistiseen terrorismiin

    6. 6

      Tutkija jakoi parisuhteet viiteen eri tyyppiin eroamisen todennäköisyyden mukaan – ”Lapset ovat hyvä syy laittaa hyvä suhde kuntoon”

    7. 7

      Yhteenveto Espanjan terrori-iskuista: Ainakin 14 kuoli Barcelonaan tehdyssä iskussa – uhrien joukossa ei suomalaisia, kertovat Espanjan viranomaiset

    8. 8

      Pentti Linkola: Rajat pitäisi sulkea ja kehitysapu lakkauttaa

    9. 9

      Osaa 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ei kannata korjata, koska ne ovat täynnä ongelmia – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

    10. 10

      Järjestyksen­valvojat heittivät kaksi naisesiintyjää ulos alueelta Flow’ssa – festivaali hakee esiintyjille korvauksia

    11. Näytä lisää