Valikko
Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Talvivaara, länsimetro, Olkiluoto 3... Suurhankkeet takkuilevat usein kolmesta syystä – ja niistä on otettava opiksi

Epäonnistumisten taustalla näkyvät usein samankaltaiset ongelmat ja toimintamallit, joita ei kannattaisi toistaa, kirjoittavat apulaisprofessorit Kirsi Aaltonen ja Tuomas Ahola.

Julkisuudessa on viime aikoina nostettu esiin suurten hankkeiden ongelmia, jotka kaatuvat lopulta ­veronmaksajien syliin.

Talvivaaran kaivos, länsimetro, Olkiluodon ydinvoimalan kolmos­reaktorin rakentaminen, Olympiastadionin uudistaminen ja muut vastaavat hankkeet eivät ole vain suomalaisia erikoisuuksia vaan esimerkkejä maailmanlaajuisesta il­miöstä: erityisesti suuret ja monimutkaiset hankkeet ovat projektien perinteisillä menestysmittareilla – kustannuksilla, laadulla ja/tai valmistumisajalla – mitattuna usein ­katastrofeja.

Suurhankkeiden epäonnistumisen syitä tutkittaessa on tunnistettu kolme yleistä epäonnistumisiin johtavaa syytä.

Koska laajojen hankkeiden rahoitus halutaan varmistaa, niiden hyötyjä yliarvioidaan systemaattisesti. Projektien valmisteluvaiheessa kustannuksia ja riskejä samalla ali­arvioidaan – sekä tietoisesti että tiedostamatta. Talvivaara on edustava esimerkki tällaisesta hankkeesta.

Näin isoihin hankkeisiin liittyvän osaamisen puutteet ja aliresursointi lamauttavat usein projektiorganisaation ja tekevät sen toiminnasta tehotonta. Esimerkiksi Olkiluoto 3:n tilanneen Teollisuuden Voiman ja Länsimetro oy:n organisaatiot ovat osoittautuneet resursseiltaan ja osaamiseltaan riittämättömiksi: ne eivät ole kyenneet valvomaan projektien etenemistä ja puuttumaan ongelmiin ennakoivasti.

Usein käy myös niin, etteivät suurhankkeiden sopimus- ja hallintomallit sovi hankkeiden moni­mutkaiseen luonteeseen. Sopimukset saattavat jakaa hankkeen osapuolet eri leireihin, ja yhteistyö on sen jälkeen vaikeaa. Kun projekti­organisaatio eriytyy, tieto ei kulje raja-aitojen yli.

Projektien johtamisen tutkimuksessa on tunnistettu monia menetelmiä, joilla vaativien projektien onnistumisen todennäköisyyttä voidaan lisätä. Toisin kuin esimerkiksi Tampereen monitoimiareenan tapauksessa meneteltiin, projektien hyötyjen arvioinnin pitäisi tapahtua avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Eri sidosryhmille pitää antaa mahdollisuus ottaa kantaa hyötylaskelmien taustalla oleviin oletuksiin, tuoda esille tarpeitaan ja esittää kritiikkiä. Jos hanke ei kestä tällaista kritiikkiä, sitä ei mitä todennäköisimmin kannata toteuttaa.

Hankkeen alkuvaiheen huolellinen selvitys- ja valmistelutyö on suoraan yhteydessä projektin myöhemmän menestyksen kanssa.

Tilaajan kykyyn johtaa laajaa ja tilapäistä projektiverkostoa on kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Tilaajalla on oltava tarkka käsitys siitä, mitä tehdään, miten tehdään ja millä organisaatiolla tehdään. Tämä edellyttää huomattavaa resursointia ja osaamista, jota ei voida ulkoistaa konsulteille (kuten länsimetrossa tehtiin) tai jollekin muulle yksittäiselle – suurellekaan – toimijalle (kuten Olkiluoto 3:n tapauksessa meneteltiin). Tilaajan on varmistettava, että kaikki projektiin osallistuvat toimijat pyrkivät toteuttamaan projektin yhteisiä tavoitteita eikä hanke sorru siihen osallistuvissa yksittäisissä yrityksissä tapahtuvaan osaoptimointiin.

Usein monimutkaisetkin hankkeet menestyvät, jos mukana olevien yritysten välillä vallitsee hyvä yhteishenki ja yritykset toimivat yhteisen tavoitteen hyväksi.

Australiasta Suomeen rantautuneilla allianssimalleilla voidaan parantaa merkittävästi laajojen ja monimutkaisten projektien hallintaa. Hankkeeseen osallistuvat yritykset voivat tarjota parasta osaamistaan tilaajalle ja koko hankkeelle ilman turhia organisatorisia raja-aitoja. Tästä hyvä esimerkki on Tampereen rantatunnelihanke.

Myös allianssihankkeissa tilaajan osaaminen ja aktiivinen osallistuminen hankkeeseen on tärkeää. Al­lianssi ei siis ole joka projektin patenttiratkaisu. Allianssiprojektit vaativat niihin osallistuvilta organisaa­tioilta ja ihmisiltä uudenlaista osaamista, asennetta ja kyvykkyyttä.

Suomessa teknisen osaamisen puute ei nouse monimutkaisten projektien ongelmaksi. Tarvitaan kuitenkin rohkeutta uudistaa projektien johtamis- ja organisointitapoja ja kykyä rakentaa yhteistyötä.

On joka tapauksessa aika ottaa opiksi tutkimuksen havainnoista. Julkisten varojen käyttäminen virheellisten toimintamallien toistamiseen on vastuutonta tuhlausta.

Kirsi Aaltonen ja Tuomas Ahola

Aaltonen on apulaisprofessori Oulun yliopistossa tuotantotalouden tutkimusyksikössä. Ahola on apulaisprofessori Tampereen teknillisessä yliopistossa tuotantotalouden ja tietojohtamisen yksikössä.

Tilaa pääkirjoitukset sähköpostiisi

Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja lehden pääkirjoitussivulla julkaistavat kolumnit joka aamu tuoreena sähköpostiisi ilmaiseksi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Mausteista löytyi syöpää aiheuttavaa maaliväriä pääkaupunkiseudulla – viranomaiset takavarikoivat chiliä, currya ja kurkumaa

    2. 2

      Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että juhlarahan teloituskuva on lavastettu – mutta onko kuvassa valkoisia vai punaisia?

    3. 3

      Välipohjissa mikrobikasvua, ullakolla linnunraatoja – Kätilöopiston sairaala suljetaan puolen vuoden kuluessa laajojen homevaurioiden takia

    4. 4

      Kun kollega irtisanoutuu, työyhteisö voi tuntea surua ja stressiä – Lähtemisestä voi tulla myös tarttuva tauti, sanovat asiantuntijat

    5. 5

      Asuntotukileikkuri rankaisee pääkaupunkiseudun köyhiä, Helsinki pelkää – ”Kuvitteleeko joku, että asuminen tämän seurauksena halpenee?”

    6. 6

      Hankalia nuoria ei ole olemassa – on vain kesken­eräisyyttä ja kyvyttömiä aikuisia

    7. 7

      Halla-aho: Perussuomalaisten uutta salkkua vaikea nähdä yhtä painavana kuin pois annettua oikeusministerin tehtävää

    8. 8

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    9. 9

      Aiheuttavatko heräilevät vauvat todella kärsimystä vanhemmilleen?

    10. 10

      Hallitus piti tiedotus­tilaisuuden siitä, että se päätti ostaa kahdet farkut ja paidan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kela rankaisi ystävääni vanhemman menettämisestä

    2. 2

      Juhlarahakohu meemeinä: Rahapajan versiossa teloitetaan vankeja, internet kehitteli heti vaihtoehtoisia ”juhlavuoden” aiheita

    3. 3

      Salaperäinen ”rouva P” kuoli ilman perillisiä – kaupunki saa tililleen mittavan omaisuuden

    4. 4

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    5. 5

      Kolmen tunnin juhlarahakohu – suomalaisten päivittäisen pöyristymisen tarve synnyttää merkityksettömiä mikroskandaaleja

    6. 6

      Näin upeina et ole koskaan nähnyt Signe Branderin ja muiden Helsinki-kuvaajien otoksia – tästä päivästä lähtien huippulaatuisia kuvia saa käyttää vapaasti

    7. 7

      Kielletyn sisällissotakolikon suunnittelija ja tilaaja puolustavat työtä: ”Kansakunnan sivistyneisyys punnitaan sillä, kuinka se pystyy käsittelemään omaa historiaansa”

    8. 8

      Hallitus jakaa lisää rahaa tutkimukseen, mutta ei saanut leikattua yritystukia – työttömyystuki heikkenee, jos ei käy töissä tai työllistämis­ohjelmissa

    9. 9

      Asumistukeen leikkauksia, ministereitä kolme lisää – HSTV:n suora lähetys hallituksen tiedotustilaisuudesta juuri nyt

    10. 10

      Ministeriö vetää takaisin punavankien teloitusta esittävän juhlarahan – Orpo pahoittelee: ”En kiinnittänyt riittävää huomiota asetuksen visuaaliseen suunnitelmaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattikoulutuksen tila on kelvoton – poikani lukujärjestys on tyhjä ja hän joutuu lorvimaan kotona

    2. 2

      Oudot tuntemukset juoksulenkillä paljastuivat syöväksi – Entinen huippu-urheilija Kirsi Valasti uskoo, että liikunnan tuoma kehotietoisuus pelasti hänet

    3. 3

      ”Se on kuin jokin uskonto: usein kun suomalainen lähtee töistä, hän ei enää vastaa puhelimeen” – USA:ssa uraa tehnyt Tero Kuittinen hämmästelee suomalaista keskustelua työuupumuksesta

    4. 4

      Bostonin maratonin voittajan uurteiset reisilihakset hämmästyttävät: ”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

    5. 5

      Kun pienten tyttöjen isä nukkui viiden tunnin päiväunia, se ei ollut merkki väsymyksestä vaan aivosyövästä – Kirsi Karhusen mies sai Suomen parasta saattohoitoa, mutta moni muu ei saa

    6. 6

      Kolmentuhannen euron lasku kuoleman jälkeen yllätti omaiset

    7. 7

      Selvitys: Lähes kolmannes pohjoiskorealaisista käyttää huumeita – metamfetamiini on monille jo arkipäiväistä

    8. 8

      Ravitsemusterapeutti kärsi vuosia kipeästä vatsasta ja ilmavaivoista – Sitten ystävä kertoi ruokavaliosta, joka toi helpotuksen

    9. 9

      Onko tässä Helsingin pienin ja kallein vuokrayksiö? 10 neliömetriä, 1 941 euroa kuukaudessa

    10. 10

      Nyt on hyvä aika päivittää televisio – alle kuukauden päästä kanavasi voivat pimentyä

    11. Näytä lisää