Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Yliopistoilta puuttuu myytävä tarina, ja niinpä tutkijoita on alettu pitää turhina – Suomea uhkaa liukuminen takaisin Euroopan takamaaksi

Yliopistot eivät ole kone, eikä missään ole ruuvia, jota vääntämällä kone alkaisi suoltaa huipputiedettä.

Katselin viime vuonna sisältä käsin, kuinka Suomen ehdot­tomasti menes­tynein yli­opisto ajettiin hätätilaan rajuilla leikkauksilla. Irtisanomisten tuska on monille tuttua. Helsingin yliopiston leikkauksissa uutta oli kuitenkin se, että moni päättäjä piti niitä hyvänä asiana ja näytti ajattelevan, että oli jo aikakin.

Kun kevään budjettiriihessä ei juuri herunut rahaa yliopistoille, en hämmästynyt. Rahat jäivät yritystukiin, koska yritykset osaavat lobata paljon paremmin kuin yliopistot. Tuore tutkimuksemme osoitti elinkeinoelämän ylivoimaa lobbauksessa. Kun lakeja valmistelevat virkamiehet listasivat edunvalvojia, joiden kanssa he ovat vuorovaikutuksessa merkittävien lakien valmistelussa, elinkeinoelämän järjestöjä oli yhteyksistä lähes puolet eli 47 prosenttia. Se on paljon, kun erilaisia intressejä on iso kirjo.

Yritystuet paisuivat 1990-luvulla, kun suuryritykset julistautuivat strategisen huippuosaamisen keskittymiksi ja imuroivat valtion rahaa itselleen. Liekö kyse totuuden jälkeisestä maailmasta vai mistä, mutta yritykset ovat vakuuttaneet päättäjät siitä, että valtion tuella synnytetään globaalia bisnestä.

Tieteentekijät sen sijaan höpisevät tieteen vapaudesta ja perustutkimuksesta, jotka ilmeisesti kuulostavat samppanjalta ja vaahtokarkeilta nälkään nääntyvässä maassa.

Mutta näitä höpisijöitä yhteiskunnan pitäisi sietää. Yliopistot ovat harjoittelualustoja, joissa analysoidaan todellisuutta, rohkaistaan uteliaisuuteen ja kokeillaan uusia näkökulmia. Tiede tuo muutosta, ja yliopistot kouluttavat ihmisiä, jotka pystyvät toteuttamaan muutoksia.

Yliopistot voivat varmasti katsoa peiliin: tutkijat tekevät usein kapeasti nuotitettua normaalitiedettä. Mutta tieteeseen kohdistuvien odotusten pitäisi myös olla fiksuja.

Nyt yliopistot kisaavat vauraiden anglosaksisten eliittiyliopistojen kanssa. Samalla ne ovat eurooppalaisia massayliopistoja, joissa opiskelijamäärät ovat suuria. Yliopistojen pitäisi myös neuvoa päättäjiä ja työllistää nuoria, joilta rakenne­muutos vie työpaikat. Ja sitten pitäisi myös hoitaa ihmisten sairaudet, estää ilmastonmuutos ja kertoa, miten voisimme olla onnellisia.

Kaikkea tätä teemme ilomielin, mutta viesti siitä, että tutkijat ovat turha joukko, on alkanut purra. Jopa lääketieteellisen proffat, jotka ovat yleensä rasittavuuteen asti reippaita can do -partiolaisia, ovat olleet tänä vuonna synkkinä heitä tavatessani.

Tieteen suuri haaste eivät ole julkaisumäärät vaan suhde yhteiskuntaan: miten tehdä tiedettä, jolla on merkitystä nopeassa muutok­sessa. Hyvä tiede on liikkuvaa eikä pelkää epäonnistumisia, vaan kokeilee uusia asioita nopeasti ja joustavasti. Nyt vahditaan kansainvälisten julkaisujen määrää ja vaaditaan hakemusten tehtailua pitkine ­hakuprosesseineen. Professoriksi päätyvät parhaat tutkijat tekevät hakemuksia ja hallinnoivat strategisia organisaatiomuutoksia. Harvat ja valitut huippuyksiköt tekevät omaa työtänsä usein erillään muusta tiedeyhteisöstä ja yhteiskunnasta.

Yliopistot eivät ole kone, eikä missään ole ruuvia, jota vääntämällä kone alkaisi suoltaa huipputiedettä. On vaikea sanoa, missä tieteen huippu lopulta on, kun asioita katsotaan muutaman vuoden päästä.

Myös Harvardissa ja Oxfordissa tehdään paljon tiedettä, jonka suurin anti on, että sen luettuaan tietää, mitä ei ainakaan kannata tehdä.

Huippujutut voivat myös olla ­erilaisia. Luonnontieteissä tutkimus on kansainvälistä, mutta ihmis- ja yhteiskuntatieteissä pitäisi auttaa myös omaa yhteiskuntaa. Oma ­oppiaineeni sijoittuu QS World Univer­sity -rankkauksessa maailman huipulle, alansa 50 parhaan joukkoon maailmassa, ja olemme hyvin kansainvälisiä. Mutta yhteiskunta­tieteenä meidän pitäisi näkyä myös Suomessa ja tehdä kiinnostavia ja innostavia asioita täällä, koska kukaan muu ei sitä tee. Nykymenolla päätämme pian myös runsaat sata vuotta kestäneen kielikokeilumme ja palautamme suomen takaisin kyökkikieleksi.

Suomalaiset yliopistot ovat olleet koko kansan liikkuvuuden menestystarina: rakensimme ja rahoitimme itse omat yliopistomme, jonne pääsi varallisuudesta riippumatta. Tarinalle tarvittaisiin nopeasti jatko-osa, joka kertoisi, miksi tiede ja koulutus ovat edelleenkin koko kansan asioita, innostaisi tekemään tiedettä myös Suomessa ja estäisi meitä liukumasta takaisin Euroopan takamaaksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kolumni
  • Yliopistot
  • Tiede
  • Tutkimus
  • Anu Kantola

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    3. 3

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    4. 4

      Lehdet: Aromipesän ja Passeli-ohjelmiston kehittäjä Heikki Taipale on kuollut

    5. 5

      Olutta suoraan putkesta hevikansalle – saksalainen rockfestivaali pani pisteen olutrekkarallille

    6. 6

      Poliisi otti kaksi lennokkia haltuunsa presidentti Koiviston hautajaisten aikana – myös Youtube-tähden lennätys Levillä menee poliisitutkintaan

    7. 7

      Trump ei ole taipunut Pariisin ilmasto­sopimuksen taakse G7-kokouksessa – ”Hänen näkemyksensä kehittyvät, hän tuli tänne oppimaan”

    8. 8

      Kuuntelulaitteilla tehty tutkimus paljasti, miten eri tavalla isät puhuvat pojilleen ja tyttärilleen – tytöille kehosta, pojille pärjäämisestä

    9. 9

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    10. 10

      Kalliolta pudonnut 14-vuotias loukkaantui vakavasti Porissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    2. 2

      Alkoholin liikakäyttö on paljon vakavampi uhka kuin tupakanpoltto – silti vain tupakoitsijat ovat ajojahdin kohteina

    3. 3

      Himoautoileva toimittaja vaihtoi viikoksi kaupunkipyörään: poliisi pysäytti, kuntosalilla käynti lopahti – ja ihan eri Helsinki avautui

    4. 4

      Oululainen Venla Karppinen, 19, sai himoitun paikan maineikkaasta Oxfordin yliopistosta – Suomeen paluu ei enää innosta

    5. 5

      Trump töni Montenegron pääministerin sivuun astuakseen yhteiskuvan eturiviin

    6. 6

      Koomikko Iikka Kivi tuohtui stand up -kiertueen ”seksistiseen viestiin”, jätti kiertueen antaakseen tilaa naisille ja muunsukupuolisille – Promoottorin mukaan 24 miehen kiertue luultavasti peruuntuu

    7. 7

      Maahanmuuton vastustajien leiri siirrettiin nyt julkisen käymälän viereen – Jälleen uusi käänne Rautatientorin sekavassa mielenosoitustilanteessa

    8. 8

      Töitä olisi heti 9 000 osaavalle koodarille, mutta tekijöitä ei löydy – ”Vaikka maksaisit mitä, se ei muuttaisi tilannetta”, sanoo ohjelmistoyrityksen teknologiajohtaja

    9. 9

      Suorasukaisen musiikkikriitikon Seppo Heikinheimon itsemurhasta on 20 vuotta – kollegani oli muutakin kuin muistelmien ”mätämuna”

    10. 10

      2,5-vuotias kiinalaistyttö on niin kova syömään, että hänestä tuli nettisensaatio – syömisvideovillitys leviää maailmalla ja hivuttautuu ehkä Suomeenkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Britannia ei usko Manchesterin pommittajan toimineen yksin, poliisi otti kiinni lisää ihmisiä

    2. 2

      Luokkahyppy voi myös kaduttaa – yliopistoon päätynyt duunarin lapsi ikävöi takaisin työväenluokkaan

    3. 3

      Pariskunta osti ”aidot italialaiset nahkatakit” 1 200 eurolla Kannelmäen Prisman parkkipaikalta – Poliisi varoittaa vanhaa kikkaa käyttävistä huijareista Helsingissä

    4. 4

      Luokkajako lentokoneessa näkyy ilmaraivona

    5. 5

      Suomalaisen tunnistaa ulkomailla jo kaukaa

    6. 6

      Kemikaalein puhdistettu järvi nousi supersuosituksi, video veden alta todistaa häkellyttävän hyvän näkyvyyden: ”Norjan meret jäävät toiseksi”

    7. 7

      Paljonko rahaa on sopiva lahja? Tapakouluttaja kannustaa kohtuuteen ja ihmettelee työikäisten matkakassoja

    8. 8

      Kauppatieteiden opiskelija havahtui turhanpäiväiseen kulutukseensa ja alkoi vältellä kaikkea muoviin pakattua – nyt hän tekee jopa deodoranttinsa itse

    9. 9

      Onko tämä kaikkien aikojen seuramatka? 800 suomalaista lähtee Afrikkaan testaamaan ripulirokotetta, joka voi pelastaa miljoonia lapsia – sinä voit hakea mukaan matkalle

    10. 10

      Kiky-sopimus teki monien helatorstaista tavallisen työpäivän, eikä se miellytä kaikkia – ”Toki tämä päähän ottaa”

    11. Näytä lisää