Valikko
Pääkirjoitus    |   Kolumni

Yliopistoilta puuttuu myytävä tarina, ja niinpä tutkijoita on alettu pitää turhina – Suomea uhkaa liukuminen takaisin Euroopan takamaaksi

Yliopistot eivät ole kone, eikä missään ole ruuvia, jota vääntämällä kone alkaisi suoltaa huipputiedettä.

Katselin viime vuonna sisältä käsin, kuinka Suomen ehdot­tomasti menes­tynein yli­opisto ajettiin hätätilaan rajuilla leikkauksilla. Irtisanomisten tuska on monille tuttua. Helsingin yliopiston leikkauksissa uutta oli kuitenkin se, että moni päättäjä piti niitä hyvänä asiana ja näytti ajattelevan, että oli jo aikakin.

Kun kevään budjettiriihessä ei juuri herunut rahaa yliopistoille, en hämmästynyt. Rahat jäivät yritystukiin, koska yritykset osaavat lobata paljon paremmin kuin yliopistot. Tuore tutkimuksemme osoitti elinkeinoelämän ylivoimaa lobbauksessa. Kun lakeja valmistelevat virkamiehet listasivat edunvalvojia, joiden kanssa he ovat vuorovaikutuksessa merkittävien lakien valmistelussa, elinkeinoelämän järjestöjä oli yhteyksistä lähes puolet eli 47 prosenttia. Se on paljon, kun erilaisia intressejä on iso kirjo.

Yritystuet paisuivat 1990-luvulla, kun suuryritykset julistautuivat strategisen huippuosaamisen keskittymiksi ja imuroivat valtion rahaa itselleen. Liekö kyse totuuden jälkeisestä maailmasta vai mistä, mutta yritykset ovat vakuuttaneet päättäjät siitä, että valtion tuella synnytetään globaalia bisnestä.

Tieteentekijät sen sijaan höpisevät tieteen vapaudesta ja perustutkimuksesta, jotka ilmeisesti kuulostavat samppanjalta ja vaahtokarkeilta nälkään nääntyvässä maassa.

Mutta näitä höpisijöitä yhteiskunnan pitäisi sietää. Yliopistot ovat harjoittelualustoja, joissa analysoidaan todellisuutta, rohkaistaan uteliaisuuteen ja kokeillaan uusia näkökulmia. Tiede tuo muutosta, ja yliopistot kouluttavat ihmisiä, jotka pystyvät toteuttamaan muutoksia.

Yliopistot voivat varmasti katsoa peiliin: tutkijat tekevät usein kapeasti nuotitettua normaalitiedettä. Mutta tieteeseen kohdistuvien odotusten pitäisi myös olla fiksuja.

Nyt yliopistot kisaavat vauraiden anglosaksisten eliittiyliopistojen kanssa. Samalla ne ovat eurooppalaisia massayliopistoja, joissa opiskelijamäärät ovat suuria. Yliopistojen pitäisi myös neuvoa päättäjiä ja työllistää nuoria, joilta rakenne­muutos vie työpaikat. Ja sitten pitäisi myös hoitaa ihmisten sairaudet, estää ilmastonmuutos ja kertoa, miten voisimme olla onnellisia.

Kaikkea tätä teemme ilomielin, mutta viesti siitä, että tutkijat ovat turha joukko, on alkanut purra. Jopa lääketieteellisen proffat, jotka ovat yleensä rasittavuuteen asti reippaita can do -partiolaisia, ovat olleet tänä vuonna synkkinä heitä tavatessani.

Tieteen suuri haaste eivät ole julkaisumäärät vaan suhde yhteiskuntaan: miten tehdä tiedettä, jolla on merkitystä nopeassa muutok­sessa. Hyvä tiede on liikkuvaa eikä pelkää epäonnistumisia, vaan kokeilee uusia asioita nopeasti ja joustavasti. Nyt vahditaan kansainvälisten julkaisujen määrää ja vaaditaan hakemusten tehtailua pitkine ­hakuprosesseineen. Professoriksi päätyvät parhaat tutkijat tekevät hakemuksia ja hallinnoivat strategisia organisaatiomuutoksia. Harvat ja valitut huippuyksiköt tekevät omaa työtänsä usein erillään muusta tiedeyhteisöstä ja yhteiskunnasta.

Yliopistot eivät ole kone, eikä missään ole ruuvia, jota vääntämällä kone alkaisi suoltaa huipputiedettä. On vaikea sanoa, missä tieteen huippu lopulta on, kun asioita katsotaan muutaman vuoden päästä.

Myös Harvardissa ja Oxfordissa tehdään paljon tiedettä, jonka suurin anti on, että sen luettuaan tietää, mitä ei ainakaan kannata tehdä.

Huippujutut voivat myös olla ­erilaisia. Luonnontieteissä tutkimus on kansainvälistä, mutta ihmis- ja yhteiskuntatieteissä pitäisi auttaa myös omaa yhteiskuntaa. Oma ­oppiaineeni sijoittuu QS World Univer­sity -rankkauksessa maailman huipulle, alansa 50 parhaan joukkoon maailmassa, ja olemme hyvin kansainvälisiä. Mutta yhteiskunta­tieteenä meidän pitäisi näkyä myös Suomessa ja tehdä kiinnostavia ja innostavia asioita täällä, koska kukaan muu ei sitä tee. Nykymenolla päätämme pian myös runsaat sata vuotta kestäneen kielikokeilumme ja palautamme suomen takaisin kyökkikieleksi.

Suomalaiset yliopistot ovat olleet koko kansan liikkuvuuden menestystarina: rakensimme ja rahoitimme itse omat yliopistomme, jonne pääsi varallisuudesta riippumatta. Tarinalle tarvittaisiin nopeasti jatko-osa, joka kertoisi, miksi tiede ja koulutus ovat edelleenkin koko kansan asioita, innostaisi tekemään tiedettä myös Suomessa ja estäisi meitä liukumasta takaisin Euroopan takamaaksi.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kolumni
  • Yliopistot
  • Tiede
  • Tutkimus
  • Anu Kantola

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tällainen on Helsingin kallein vuokrakämppä: huoneita 11, neliöitä 500, vuokra 25 000 euroa kuussa

    2. 2

      Tanska siivoaa kerjäläisensä vankilaan – kahden viikon ehdottomia tuomioita jaetaan nyt ilman varoitusta

    3. 3

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    4. 4

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    5. 5

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    6. 6

      Mistä Helsingistä saa hyvännäköistä miestenmuotia? Tässä 16 erilaista kivaa kauppaa

    7. 7

      Äänestäjät saivat tahtonsa läpi: Tukholman ja Göteborgin väliä kulkeva juna nimettiin Trainy McTrainfaceksi

    8. 8

      Pullollinen olutta maksaa 30 senttiä, jos sen panee kotona – kaksiossaan ipaa tehtaileva Otto Hannikainen on osa kotiolutbuumia

    9. 9

      Torille! Monty Python -mies Michael Palin onnittelee 100-vuotiasta Suomea mahtavalla videoviestillä ja laulaa legendaarisen Finland, Finland, Finland -laulun

    10. 10

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    2. 2

      Lilli Pukka, 28, on ollut ilman parisuhdetta 10 vuotta ja järjestää ”mää-juhlat” juhlistaakseen sitä – tyytyväiset sinkut voidaan kuitenkin kokea itsekkäinä tai jopa uhkana, sanoo asiantuntija

    3. 3

      Suomalaiset saivat häpeällisen huonon tuloksen, kun eurooppalaisten hiilijalanjäljet pantiin kartalle – Miksi hiilijalanjälki paisuu Suomessa?

    4. 4

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    5. 5

      Lifestyle­bloggaajan elämä on liian ihanaa ollakseen totta – Onko jatkuva ”täydellisen minän” esittely narsistista, nykyaikaa vai osa ihmisyyttä?

    6. 6

      Löyhkäävä ”koiranlihakuja” on maanpäällinen helvetti, jossa päättömät koirat odottavat vierailijoita – osa korealaisista ajattelee yhä lihan maistuvan parhaalta, kun eläintä on piesty ennen teurastusta

    7. 7

      16-vuotias Linda kiinnostui Isisistä ja karkasi kotoaan Saksasta, nyt hänet on ehkä löydetty Mosulin tunneleista – mallioppilaasta tuli radikaali muutamassa kuukaudessa

    8. 8

      Näin stand up -koomikon brändiä suojellaan: Pikkufestivaalin ei annettu käyttää Sami Hedbergin nimeä vitsikilpailun nimessä

    9. 9

      Kartta näyttää, mille alueille maahanmuutto keskittyy Suomessa – professorin mielestä hajasijoittaminen on ”periaatteessa kiva”, mutta ongelmallinen ajatus

    10. 10

      Linkin Parkin laulaja Chester Bennington on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Elävien kuolleiden kaupungilta näyttävän Daytonin ruumishuoneelta on tila loppu – Yhdysvaltoja riivaa historian pahin huume-epidemia, ja yliannostuksia ottavat niin eläkeläiset kuin lapsetkin

    2. 2

      Ole oma kesäheilasi: Näin masturboit, jos sinulla on penis

    3. 3

      Asuntopula ajaa nuoria aikuisia Inarin metsiin – Kaisa Tikka peseytyy purossa ja käyttää jääkaappinaan kivenkoloa

    4. 4

      Joka kolmas muistisairaus voitaisiin ehkäistä korjaamalla elintapoja – tutkijat tunnistivat yhdeksän vaaran paikkaa, jotka altistavat dementioille eri elämänvaiheissa

    5. 5

      11-vuotiaan Taijatuuli Louhivuoren isä joutui taposta vankilaan, ja vapauduttuaan isä tappoi uudestaan – ”Tuo mies on hulluin murhaaja, josta olen kuullut, ja mä rakastan sitä”

    6. 6

      Australialaisnainen soitti hätänumeroon Yhdysvalloissa, paikalle tullut poliisi ampui hänet – omaiset vaativat vastauksia surmasta

    7. 7

      Maistamaan pakottaminen vain pahentaa lapsen nirsoilua, ja sipulin piilottaminen ruokaan on epäreilua – lastenpsykiatri neuvoo, miten valikoivan lapsen voi saada syömään

    8. 8

      Ruokolahden leijona oli isojen poikien pila – viranomaiset ovat tienneet totuuden 25 vuotta

    9. 9

      Lipunmyynti lähijunissa loppui aikoja sitten, mutta 22 asemaa on edelleen ilman automaattia – Mitä tekee konduktööri, joka ei saa enää myydä lippuja?

    10. 10

      Game of Thrones alkaa – Tällä jutulla pääset kartalle, mistä sarja ja päähenkilöt uudella kaudella jatkavat

    11. Näytä lisää