Pääkirjoitus    |   Vieraskynä

Vesilintukantoja pitää hoitaa kansainvälisesti

Suomi on tärkeä vesilintujen pesimisalue, ja siksi meillä on erityinen vastuu lisääntymisympäristöjen hoidosta ja suojelusta.

Tuoreimman Suomen lintujen uhanalaisuusarvion mukaan etenkin vesilintujen uhanalaisuus on kasvanut voimakkaasti. Taantuneissa lajeissa on sekä metsästettäviä ­että rauhoitettuja lajeja. Taustalla on pesimäympäristön heikkene­minen.

Vesilinnut ovat näkyvä ja suurta yleisöä kiinnostava osa järvi- ja kosteikkoluonnon monimuotoisuutta. Vesilintukantojen taantuminen heikentää siten myös luontomatkailun, lintuharrastuksen ja metsästyksen edellytyksiä.

Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana, mutta useimmat vesistöistämme ovat liian karuja vesilintujen elinympäristöiksi. Monet lajit pystyvät kasvattamaan poikasensa lentokykyisiksi vain rehevillä vesillä, jotka tarjoavat riittävästi suojaa ja ­ravintoa. Toisaalta paradoksaalista on, että vesistöjen ylirehevöity­mistä pidetään yhtenä suurimmista vesilintujen vähenemisen syistä.

Vesistöjen umpeenkasvu on helpoimmin havaittavissa oleva rehevöitymisen seuraus. Siihen kiin­nitettiin huomiota jo 1970- ja 1980-luvuilla, kun rehevien lintuvesien määrää ja tilaa arvioitiin ensimmäisen kerran valtakunnallisesti. Vuosikymmenten saatossa eri puolilla Suomea on toteutettu vesistöjen umpeenkasvua hillitseviä kunnostushankkeita, ja niiden ansiosta ­vesilintujen elinolot ovat kohentuneet ainakin väliaikaisesti.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Rehevöityminen on lisännyt särkikalojen määrää. Tämä on kiristänyt ravintokilpailua pohjaeläimistä, joita sekä särkikalat että vesilinnut käyttävät ravinnokseen. Nykyisen tietämyksen perusteella särkikalojen tehokas pyynti on myös vesi­lintuja hyödyttävä rehevöityneiden vesien kunnostustoimi.

Eri ministeriöt ovat viime vuosina tehneet vesi- ja kosteikkoluonnon suojeluun ja hoitoon pyrkiviä linjauksia. Vuonna 2015 maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa valmistui Suomen riistataloudellinen kosteikkostrategia ja viime vuonna ympäristöministeriön ohjauksessa kosteikkotoimintaohjelma, jonka nojalla kosteikkoja suojelevaa Ramsarin sopimusta toimeenpannaan vuoteen 2020 saakka. Ministeriöiden linjauksissa on runsaasti hyviä toimenpide-ehdotuksia. Ne olisi toteutettava nopeasti, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Elinympäristön laadun parantamiseen tähtäävät kansalliset toimet eivät välttämättä riitä takaamaan vesilintukantojen elpymistä. Kyse on muuttavista lajeista, ja niiden kantojen suuruuteen vaikuttavat monet tekijät sekä pesimä- ja talvehtimisalueilla että muuttoreittien varrella. Tämä tekee vesilintukantojen hoidosta ja suojelusta erityisen haasteellista. Esimerkiksi metsästyksen yhteneväinen ja tarkoituksenmukainen säätely eri maissa on vaikeaa.

Vesilinnut ovat Euroopan yhteinen luonnonvara, jota hyödynnetään kaikkialla, pesimäalueilta talvehtimisalueille. Sorsanmetsästys on Suomessakin suosittu harrastus.

Metsästyksen merkityksestä vesilintukantojen taantumisessa on esitetty kärkeviä mielipiteitä puolesta ja vastaan. Saalistilastointi on kuitenkin monissa maissa valitettavan puutteellista; usein tiedetään vain kokonaissaaliin suuruusluokka.

Metsästyskautta 2013–2014 koskevan katsauksen mukaan Suomi on saalistilastossa noin 450 000 linnulla viiden kärkimaan joukossa. Muita maita ovat Ranska (kaksi miljoonaa lintua), Britannia (miljoona lintua), Tanska (600 000 lintua) ja Saksa (360 000 lintua).

Tilastoihin ja niiden vertailuun liittyvistä ongelmista huolimatta ­luvut kertovat, että vesilintuja metsästetään paljon myös muissa ­Euroopan unionin maissa. Metsästyksen rajoittaminen Suomessa ei välttämättä kohenna sorsakantoja, jos metsästys jatkuu muualla Euroo­passa entisellään.

Euroopassa tarvitaan yhteisiä, ­koko muuttoreitin kattavia vesi­lintukantojen hoito-ohjelmia. Tämä koskee niin elinympäristöjä, kantojen seurantaa kuin metsästystäkin.

Tärkeiden elinympäristöjen suojelulla ja kunnostustoimilla on kiire. Kansainvälisesti tärkeintä olisi järjestää toimiva saalistilastointi kaikkiin EU-maihin ja Venäjän Euroopan puoleiseen osaan.

Vasta kattavien ja luotettavien saalistietojen avulla voidaan arvioida kunnolla metsästyksen vaikutusta eri vesilintujen kantoihin ja kohdentaa toimia niille alueille, joilla toimet ovat tehokkaimpia.

Hannu Pöysä ja Sari Holopainen

Pöysä on johtava tutkija Luonnonvarakeskuksessa ja Holopainen tohtoritutkija Helsingin yliopistossa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Vieraskynä
  • Vesilinnut
  • Linnut
  • Vesistöt
  • Metsästys
  • Luonnonsuojelu

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Ateisti on moraaliton ihminen – paitsi Suomessa

    2. 2

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    3. 3

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    4. 4

      Näyttää aivan tavalliselta rahtikontilta, onkin raskas kranaatinheitin – suomalaiset kehittivät uuden asejärjestelmän Arabiemiraattien pyynnöstä

    5. 5

      Nykymissit valmistautuvat kilpailuunsa kuin urheilijat – ja näyttävät saunapuhtainakin hämmentävän hyviltä, koska kauneuden eteen tehdään töitä enemmän kuin koskaan

    6. 6

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    7. 7

      15-vuotias pidätetty Lontoon happoiskusta epäiltynä – ainakin kuuden kerrotaan loukkaantuneen

    8. 8

      ”Olen yrittänyt ymmärtää äitiäni” – vielä moni kolmikymppisistä on elänyt lapsuuden, johon heijastuivat sotasukupolven traumat

    9. 9

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    10. 10

      Suomalainen merikapteeni nai eteläafrikkalaisen seikkailijattaren 82 vuotta sitten ja ajoi sitten laivansa karille Englannin kanaalissa – uusi kirja kertoo romanttisen, traagisen tarinan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta: Outi Pyhäranta kuvasi Miss Suomi -kisan osallistujia arkioloissa

    2. 2

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    3. 3

      Rinta-Nikkolat ostivat kodin pelkkään kuntokartoitukseen luottaen, sitten todellisuus alkoi paljastua – kirpparilla myyty patja paljasti talon karmean kunnon

    4. 4

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    5. 5

      Törkeitä veropetoksia, törkeitä pahoinpitelyjä ja törkeitä rattijuopumuksia – HS selvitti kuntapäättäjien rikostuomiot, katso millaisiin rötöksiin kotikunnassasi on syyllistytty

    6. 6

      ”Olga” tarjosi kaksiota Helsingin Sörnäisistä 500 eurolla kuussa – Näin tehdään vuokra-asuntohuijaus

    7. 7

      Viikko, jolloin kyllästyin olemaan feministi

    8. 8

      Stockmann joutuu myymään omaisuuttaan hinnalla millä hyvänsä selvitäkseen veloistaan – HS selvitti, miten tavaratalojätti romahti

    9. 9

      Tamperelainen tanssinopettaja teki historiaa MM-tatamilla: ”Tiesin, miten pitkäksi aikaa saa mielihyvää, kun onnistuu tällaisessa paikassa”

    10. 10

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksinkertaiset aivoharjoitukset mullistivat lasten käytöksen – arvosanat nousivat, keskittyminen helpottui ja nukkuminen parani

    2. 2

      Maailmanloppu tulee lauantaina, kun mysteeriplaneetta iskeytyy Maahan, selittää amerikka­lainen profeetta – Voiko aurinko­kunnassamme piileskellä tuntematon planeetta?

    3. 3

      Päiväkoti irtisanoi lapsen Lauttasaaressa

    4. 4

      Helsingin poliisin raiskaustilastoissa toistuu tuttu tarina – HS:n kokoama kartta näyttää, mihin kaupunginosiin raiskaukset keskittyvät

    5. 5

      Jos olet ollut lapsi 1990-luvulla, syönyt, leikkinyt, pukeutunut, käynyt koulua tai viettänyt synttäreitä, teit näitä asioita

    6. 6

      Nuori lääketieteen nero Helsingin Tammisalosta keksi aivoporan – pääsi huippukirurgin ryhmään heti opintojen alussa

    7. 7

      Bussikaaos jatkuu myös iltapäivällä pääkaupunki­seudulla – Nobinan lakko vaikuttaa 200 000 ihmisen liikkumiseen

    8. 8

      Mies kaatoi pastakattilan lattialle Punavuoressa – alkoi riita, jonka seurauksena taloyhtiö vaatii mieheltä 30 000 euron korvauksia

    9. 9

      Hyvältä tuntuva vatsa ei aina voi hyvin, ja vehnäleipä jämähtää klöntiksi – nämä seitsemän asiaa sinun tulee tietää, jos haluat välttää vatsavaivoja

    10. 10

      ”Hän on se, jonka silmät ovat täynnä iloa” – Viisivuotias Lucas Räisänen on vakavasti sairas, ja nyt viranomaiset pohtivat, saako hän jopa miljoonia maksavan lääkkeen

    11. Näytä lisää