Julkaistu: 21.7.2008 lehdessä osastolla Pääkirjoitus
Norjan Edistyspuolueen puheenjohtaja Siv Jensen voi olla seuraavissa vaaleissa jopa pääministeriehdokas.
Politiikan pahimpina mörköinä Euroopassa ja myös Pohjolassa on totuttu pitämään oikeistopopulistisia ja ulkomaalaisvastaisia ääripuolueita. Perinteisten puolueiden ainoana oikeana vastauksena niiden haasteeseen nähdään yleensä jyrkkä kieltäytyminen kaikesta yhteistyöstä tai edes vuoropuhelusta niiden kanssa.
Onko se sittenkään oikea tapa pyrkiä estämään ääripuolueiden kannatuksen kasvua? Kokemukset eri maista viittaavat päinvastaiseen suuntaan.
Itävallassa Jörg Haiderin oikeistopopulistinen Vapauspuolue nousi kahdeksan vuotta sitten hallitukseen asti. Se sai muut EU-maat julistamaan Itävallan hallituksen boikottiin.
Merkillinen boikotti purettiin sittemmin vähin äänin ja Vapauspuolue jatkoi hallituksessa. Hallitusvastuu söi kuitenkin puolueen kannatusta ja aiheutti vähitellen sen repeämisen kahtia. Haiderismi on nyt taakse jäänyttä historiaa.
Tanskassa oikeistopopulistinen Tanskan kansanpuolue on päässyt Anders Fogh Rasmussenin porvarihallituksen tukipuolueeksi. Asema on antanut puolueelle jonkin verran vaikutusvaltaa esimerkiksi ulkomaalaispolitiikassa, mutta myös maltillistanut puoluetta ja pitänyt sen kannatuksen hyvin kurissa.
Norjassa oikeistopopulistinen Edistyspuolue on pitkään kuulunut suurten puolueiden joukkoon. Se on usein ollut mielipidemittauksissa jopa maan suurin puolue - niin nytkin. Muut puolueet ovat kuitenkin kieltäytyneet järjestäytyneestä yhteistyöstä sen kanssa puhumattakaan, että edistyspuoluetta olisi kelpuutettu edes potentiaaliseksi hallituspuolueeksi.
Äänestäjistä parhaimmillaan liki kolmannes on vuosi toisensa jälkeen purkanut tyytymättömyyttään paitsi hallitukseen myös muihin puolueisiin ilmoittautumalla Edistyspuolueen tukijoiksi. Nyt Norjassa on ensi kerran alettu leikitellä vakavasti ajatuksella, että runsaan vuoden päästä pidettävien vaalien jälkeen Edistyspuolueesta saattaisi tulla hallituspuolue - joko yksin tai yhdessä oikeistopuolueen kanssa.
Edistyspuolue on säilyttänyt paljon alkuperäisestä populistisesta ilmeestään ja retoriikastaan, mutta äärioikeistolaiseksi sitä ei voi mitenkään luonnehtia.
Viime vaalien jälkeen Norjan sosiaalidemokraatit olivat ensi kerran valmiita muodostamaan yhteisen hallituksen vasemmistososialistien ja keskustan kanssa. Seuraavien vaalien jälkeen saattaa olla jo Edistyspuolueen vuoro päästä hallituspaitsiosta.
Ruotsissa muukalaisvihamielinen, jopa rasistinen, pikkupuolue Ruotsidemokraatit nousi kuntavaaleissa vaa'ankielen asemaan monissa eteläisen Ruotsin kunnissa. Tuoreiden mielipidemittausten valossa puolueella voisi olla mahdollisuuksia ylittää neljän prosentin äänikynnys myös seuraavissa valtiopäivävaaleissa. Moinen uhkakuva on alkanut kauhistuttaa perinteisiä puolueita ja sanomalehtien pääkirjoitusten laatijoita.
Sosiaalidemokraattien ja vihreiden puheenjohtajat ovat yhteisessä vetoomuksessaan kehottaneet kaikkia puolueita lupaamaan, etteivät ne suostu minkäänlaisiin tekemisiin Ruotsidemokraattien kanssa, jos nämä nousevat eduskuntaan. Pahimmassa tapauksessa puolue saattaisi päästä myös siellä poliittisen vaa'ankielen asemaan.
Ruotsidemokraatit ovat pyrkineet maltillistamaan muukalaisvihamielistä ja rasistista kuvaansa ja mainettaan. Pinnan alla puolue edustaa silti kaikkea sitä, mitä julkinen Ruotsi on aina syvästi kavahtanut. Politiikan tutkijat pelkäävät, että monet tiedotusvälineet ovat jo taipuvaisia kohtelemaan sitä puolueena muiden joukossa.
Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi