Ahtelan ryhmän esitykset vanhoja

Viikko sitten julkistettu niin sanottu Ahtelan työryhmän loppuraportti päätyy esittämään kuuden uuden työryhmän tai selvitysmiehen asettamista ratkomaan ongelmia, joiden katsotaan estävän työurien pidentämistä.

Raportin laatimisen on täytynyt olla nykyisen tietotekniikan aikana varsin helppoa palkansaajajärjestöjen johtohenkilöistä kootulle työryhmälle, sillä lähes kaikki sen esitykset on jo jauhettu puhki kymmenissä työryhmissä sosiaali- ja terveysministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä sekä opetusministeriössä.

Ahtelan työryhmä esittää muun muassa koulutustakuun antamista kaikille peruskoulunsa päättäville, jotta jokaisella nuorella olisi mahdollisuus päästä lukioon, ammatilliseen koulutukseen, perusopetuksen lisäluokalle tai työpajatoimintaan.

Suomessa on jo koulutustakuu, vaikkei sitä sillä nimellä kutsutakaan. Koulutuspaikkoja on tarpeeksi peruskoulusta valmistuville nuorille, jotka koulutukseen haluavat. Ongelmana ovat ne muutamat tuhannet nuoret, jotka eivät peruskoulun jälkeen hakeudu mihinkään koulutukseen tai työpajaan.

Useimmissa kunnissa on jo käynnistetty etsivä nuorisotyö, joka taluttaa pudokkaat kädestä pitäen opintojen tai työpajatoiminnan pariin. Lisäksi opetusministeriössä on valmisteilla laki, joka helpottaa näiden nuorten löytämistä tietosuojasäännösten sitä estämättä.

Työryhmä esittää myös harkittavaksi työeläkejärjestelmän rahoittamaa ohituskaistaa erikoissairaanhoitoon. Sitä pitkin työelämässä olevat voisivat päästä nopeasti hoitoon, ja sairauslomat lyhenisivät.

Ajatus ohituskaista on perin epäoikeudenmukainen. Työeläkejärjestelmä tuskin kykenisi rahoittamaan niin suurta erikoissairaanhoidon lisäystä, etteivät muut hoitotakuujonoihin juuttuneet joutuisi odottamaan vuoroaan nykyistäkin pitempään. Työttömiä, lapsia tai eläkeläisiä ei saa asettaa eri hoitojonoon kuin työssä käyviä.

Ahtelan työryhmä lisäisi myös työterveyshuollon koulutusta lääkäreiden peruskoulutukseen. Lisäksi se ehdottaa jokaiseen lääketieteelliseen tiedekuntaan päätoimista työterveyshuollon professuuria.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta on Suomessa jo runsaasti, ja lähes joka kymmenes valmistuva lääkäri valitsee sen erikoisalakseen. Lääkärikoulutusta ei voida muuttaa niin, että vastavalmistuneet lääkärit olisivat työterveyshuollon ammattilaisia.

Työryhmän mukaan työkyvyttömyysriskiä voidaan vähentää ja työuria pidentää työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, ettei heppoinen tyky-toiminta juuri pidennä työuria.

Viikonloppukurssit kylpylöissä humpan ja hömpän parissa ovat kyllä työntekijöistä mukavia, mutta niillä ei ole mitään tekemistä työuran pituuden kanssa. Oikein kohdennetulla kuntoutuksella sen sijaan saattaa olla vaikutusta työuran kestoon.

Työmarkkinajärjestöjen ja ministeriöiden kannattaa nyt miettiä tarkkaan, tarvitaanko kolmikantatyöryhmiä selvittämään samoja asioita, joista on jo tehty kymmenittäin selvityksiä.

Olisi varmasti halvempaa ja nopeampaa kirjata jo hoidetut asiat ja antaa ministeriöiden valmisteltavaksi lakiehdotukset jo tehtyjen selvitysten perusteella niin, että ne eivät loukkaa kansalaisten välistä tasa-arvoa.

Ahtelan ryhmän epäonnistuminen kiteytyy siihen, että se ei pysty perustelemaan, miten sen esitykset pidentäisivät työuria luvatut 1,8 vuotta.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi