Aikuiskoulutus tarvitsee vahdin

Nopeasti kasvanut ja pääosin hyviä tuloksia tuottanut oppisopimuskoulutus sai vakavan tahran, kun opetusministeriö päätti karhuta oppisopimuskoulutusta järjestävältä Adultan koulutuskeskukselta yli 30 miljoonaa euroa virheellisin perustein maksettuja valtionapuja. Päätöksen täytäntöönpano ajaisi koulutuskeskuksen konkurssiin.

Adulta ei ole ainoa ammattiopisto, joka on huijausmielessä haalinut itselleen haamuopiskelijoita, kouluttanut jo kerran ammattiin koulutettuja ihmisiä uudelleen ja käyttänyt pätevyydeltään kirjavaa verkostokouluttajien ammattikuntaa paikkaamaan opettajapulaa, kun oppilaita on rahan toivossa haalittu liikaa.

Opetusministeriön tehotarkkailussa on nyt kymmenkunta koulutuskeskusta, joiden opiskelijavalinnat, opetusohjelmat ja rahankäyttö tutkitaan tarkkaan. Jos väärinkäytöksiä löytyy, opetusministeriö aikoo periä muiltakin valtionosuuksia takaisin.

Oppisopimuskoulutuksessa pelataan suurilla luvuilla: koulutuksen järjestäjiä on noin 90, opiskelijoita noin 48 000, ja rahaa palaa valtionosuuksina 200 miljoonaa euroa vuodessa.

Tähän asti opetusministeriö on luottanut lähes sokeasti koulutuksen järjestäjien rehellisyyteen. 200 miljoonan euron rahasäkki on jätetty käytännössä miltei kokonaan vartioimatta.

Erityisen pahalta näyttää se, että muutamissa oppisopimuskoulutusta järjestävissä laitoksissa selvitetään, ovatko koulutuskeskuksen johdossa olevat ihmiset johtaneet tai jopa omistaneet sellaisia konsulttiyrityksiä, joilta koulutuskeskus on ostanut palveluita. Jos epäilyt osoittautuvat aiheellisiksi, pitää koko rahoitusjärjestelmän seuranta miettiä uudelleen.

Oppisopimuskoulutuksen järjestäjien keskinäinen kilpailu opiskelijoista on lisännyt väärinkäytöksen mahdollisuuksia. Koulutuskeskukset ovat järjestäneet opetusta myös hyvin kaukana varsinaiselta toimialueeltaan, jolloin valvontakin on vaikeampaa. Kannattaisikin miettiä, pitäisikö maa jakaa koulutuksen vastuualueisiin.

Kun työttömyys on lisääntynyt ja aiempi koulutus on käynyt riittämättömäksi, on oppisopimuskoulutus osoittautunut oivaksi keinoksi työllistää ihmisiä.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus selvitti vuonna 2006, että neljä viidestä oppisopimuksen solmineesta työttömästä oli töissä vielä neljän vuoden seurantajakson jälkeen. Tulos on huomattavasti parempi kuin tukityöllistettyillä tai työvoimakoulutukseen osallistuneilla.

Kymmenettuhannet opiskelijat eivät saa joutua kärsimään muutamien oppilaitosten ahneuden takia.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi