Asumistuki tuottaa kohtuutonta byrokratiaa

Asumistukijärjestelmä on liian joustamaton nykymaailmassa, jossa on vaikea ennustaa elämäntilanteen, työelämän ja asumisolojen muutoksia.

Asumistukijärjestelmä kaipaa uudistamista. Nykyinen järjestelmä turhauttaa asiakkaita ja tuottaa Kelalle runsaasti työtä.

Yleisen asumistuen lukuisat määräytymisperusteet aiheuttavat sen, että tuensaajat ovat jatkuvassa tuen tarkistamiskierteessä. Päätöksistä myös valitetaan herkästi. Järjestelmää mutkistaa sekin, että yleisen asumistuen lisäksi eläkkeensaajilla, opiskelijoilla ja asevelvollisilla on omat tukijärjestelmänsä.

Kela myöntää yleistä asumistukea vuodessa 530 miljoonaa euroa. Tukea saa kuukausittain 167 000 pienituloista perhettä tai yksin asuvaa ihmistä.

Asumistukijärjestelmässä tuensaajan elämäntilanne ja olosuhteet yritetään arvioida vuodeksi eteenpäin ja tuki myönnetään tämän arvion perusteella. Jokainen elämäntilanteessa tai olosuhteissa tapahtunut muutos vaatii uuden hakemuksen, jonka perusteella tukeen tehdään tarvittavat tarkistukset.

Muutosten ennustaminen on nykymaailmassa vaikeaa. Asumistuen määrään vaikuttavat muun muassa tulot ja perheenjäsenten lukumäärä. Monilla työtulot vaihtelevat kuukausittain tai ansiotulo ja työttömyysturva vuorottelevat. Perheenjäsenten lukumäärä vaihtelee varsinkin perheissä, joissa on useita itsenäistymisvaiheessa olevia nuoria.

Tuen tasoon vaikuttavat myös asumiskustannukset sekä asunnon sijainti ja erilaiset ominaisuudet, kuten ikä, koko ja varustelutaso. Siksi myös jokainen muutto aiheuttaa runsaasti selviteltävää.

Kun elämäntilanteessa tai olosuhteissa tapahtuu muutos, tuensaajan on toimitettava Kelalle tarkistushakemus. Tämä on johtanut siihen, että tukea saavilta ruokakunnilta tulee yhteensä 450 000 hakemusta vuodessa. Se tarkoittaa keskimäärin kolmea hakemusta vuodessa jokaiselta tuensaajalta.

Jokainen hakemus käsitellään ja kaikista annetaan päätös. Kelan laskelmien mukaan yksi asumistukiratkaisu maksaa yli 50 euroa. Pelkästään asumistukiratkaisujen tekemiseen kuluu siis useita miljoonia euroja vuodessa.

Tukijärjestelmä on tällaisenaan liian joustamaton. Nykyään on tavallista, että esimerkiksi työsuhde alkaa yllättäen tai määräaikainen työsuhde muuttuukin vakituiseksi.

Tulojen lisääntymisen takia asumistukea tarkistetaan sen kuukauden alusta, jolloin työ on alkanut ja uusia tuloja ansaitaan koko kuukaudelta. Usein tarkistus tehdään liian myöhään.

Kun tukea on ehditty maksaa liikaa, se pitää periä takaisin. Asumistuessa perittävää riittääkin. Parhaillaankin asumistukea peritään takaisin 67 000 perheeltä ja perittävä summa on 32 miljoonaa euroa.

Koska yleisen asumistuen määräytymisperusteet ovat niin mutkikkaat, tukipäätöksistä valitetaan hyvin herkästi. Päätöksen saaneista joka vuosi noin 3 000 valittaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Yleinen asumistuki on lautakunnan valitustilaston kärkipäässä.

Yleisimmin valitukset koskevat tuen takaisinperintää. Tuensaaja voi pitää epäoikeudenmukaisena myös tapaa, jolla hänen tulonsa on arvioitu. Valitusten käsittelyaika sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa on tällä haavaa lähes 15 kuukautta, ja jokaisesta siellä käsitellystä tapauksesta aiheutuu kustannuksia.

Asumistukijärjestelmän monimutkaisuudesta koituu runsaasti päänvaivaa sekä tuensaajille että Kelalle. Asiakkailta tulevat kysymykset ruuhkauttavat Kelan asiakaspalvelun. Asiakaspalvelussa esitetyistä kysymyksistä 14 prosenttia koskee asumistukea, vaikka yleisen asumistuen osuus kaikista Kelan maksamista etuusmenoista on vain 4 prosenttia.

Asumistuen pienuus on omiaan lisäämään byrokratiaa. Tuki kattaa vain osan asumiskustannuksista, joten monet tuensaajat joutuvat hakemaan sen lisäksi toimeentulotukea.

Asumistuen määräytyminen perustuu omavastuutaulukoihin, jotka laaditaan nykyisin kuntaryhmittäin erikokoisille ruokakunnille.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta pohtinut Sata-komitea ehdotti asumistukijärjestelmän muuttamista siten, että erilaiset omavastuutaulukot korvattaisiin koko maassa samalla lineaarisella yhtälöllä. Lisäksi asumistuen määräytymisperusteista poistettaisiin asuntojen ikäluokitukset ja kokorajoitukset. Hyväksyttävät enimmäisasumismenot määräytyisivät ainoastaan ruokakunnan koon ja asunnon sijainnin mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli Sata-komitean ehdotuksen pohjalta lakiesityksen, jota hallitus ei kuitenkaan antanut eduskunnalle.

Komitean ehdotus yksinkertaistaisi nykyistä järjestelmää merkittävästi ja tekisi tuesta ymmärrettävämmän. Se antaisi esimerkiksi liikkumavaraa tuen tarkistusajankohdalle.

Uudistuksen kustannusvaikutukset olisivat pienet, noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimmalla osalla asiakkaista asumistuki hieman kasvaisi ja osalla hieman pienenisi. Vastaavasti byrokratian keveneminen säästäisi vuosittain suuria summia.

Kaikkiaan Sata-komitean ehdotus on kohtuullinen kompromissi. Se poistaisi monia asumistuen saajille aiheutuvia ongelmia ja olisi toimeenpanon kannalta huomattavasti yksinkertaisempi kuin nykyinen järjestelmä.

Jos tätä ehdotusta ei toteuteta, uuden hallituksen pitää käynnistää uudistamistyö joltakin muulta pohjalta. Voimassa oleva tukijärjestelmä ei vastaa nykypäivän tarpeita.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi