Eläkeikää nostetaan harhaanjohtavin perustein

Työelämää tilastojen ja tutkimusten kautta hahmottaville tuli melkoisena yllätyksenä tieto, että eläkeikää on nyt nostettava.

Nostoa perustellaan sillä, että "kannustavasta eläkeuudistuksesta huolimatta työelämästä siirrytään eläkkeelle keskimäärin yhtä varhain kuin aiemmin, eli 59-vuotiaina". Näkemys on kuitenkin harhaanjohtava.

Ensinnäkin käsite "59-vuotias" on täysin laskennallinen: lukuun sisältyvät myös nuoret, jotka syystä tai toisesta ovat eläkkeellä. Jos vastaava ennuste lasketaan yli 50-vuotiaiden joukosta, on keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä tätä nykyä yli 61 vuotta.

Toiseksi keskustelussa käytetty käsite "eläkkeellesiirtymisiän odote" pohjaa aiemmin toteutuneisiin trendeihin. Kuva on varsin toinen, jos tarkastellaan ikääntyneiden työllisyysasteita; ne kertovat reaaliaikaisesti, miten työssä pysytään.

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana 55-64-vuotiaiden työllisyysaste on noussut 36 prosentista 56 prosenttiin eli 20 prosenttiyksikköä. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen työvoimatilastoista.

Ikääntyneiden työllisyysaste on noussut Suomessa huomattavasti nopeammin kuin missään muualla Euroopassa. Vanhojen jäsenmaiden (EU15-maiden) keskiarvo on nykyisellään vain 47 prosenttia, ja kaikkien jäsenmaiden (EU27-maiden) 45 prosenttia. Vanhoissa jäsenmaissa ikääntyneiden työllisyysaste oli kymmenen vuotta sitten sama kuin Suomessa tuolloin eli 36 prosenttia.

Ikääntyneiden työllisyysasteet alkoivat radikaalisti nousta 1990-luvun lopussa. Valtakunnallinen Ikä-ohjelma ja Veto-ohjelma sekä vuonna 2005 toteutettu eläkeuudistus ovat varmasti osaltaan myöhentäneet eläkkeelle siirtymistä. Samoin hyvä työllisyystilanne 2000-luvun alun jälkeen on sekin lisännyt työssä pysymistä.

Taustalla on kuitenkin myös muita tekijöitä, kuten koulutustason nousu, jota ei keskusteluissa ole tuotu paljonkaan esiin. Kun työssä pysymistä tai toisaalta varhaista työstä poistumista on eri tutkimuksissa selvitetty, on varsin usein saatu tulos, jonka mukaan koulutustaso korreloi voimakkaasti työssä pysymisen kanssa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tulokset osoittavat myös, että koulutustasot ovat kohonneet hämmästyttävän nopeasti, myös vanhimmissa ikäluokissa. Kun vuonna 1995 ikääntyneistä palkansaajista (55-64-vuotiaat) yli puolet eli 53 prosenttia oli vain perusasteen suorittaneita, on osuus tätä nykyä enää 31 prosenttia.

Muutos jatkuu samansuuntaisena: perusasteen koulutuksen saaneita on joka vuosi yli prosenttiyksikön vähemmän, ja samalla muita, erityisesti korkean asteen tutkinnon suorittaneita, on enemmän.

Koulutus sinänsä tuskin selittää työssä pysymistä. Pikemminkin on niin, että työt, joita koulutetut tekevät, ovat mielenkiintoisempia ja fyysisesti vähemmän rasittavia kuin esimerkiksi raskaan teollisuuden tai palvelualan työt. Ihminen jaksaa pitempään mielenkiintoisissa töissä, joissa terveys ei ole uhattuna.

Hyvin todennäköistä on, että juuri koulutusrakenteen ja samalla tehtävärakenteen muutos selittää parhaiten ikääntyneiden nopeasti kasvavia työllisyyslukuja. Ja tämä muutos onneksi jatkuu.

Tilastokeskuksen Työolotutkimus 2008 kertoo myös selkeästi, että ikääntyneiden palkansaajien eläköitymisajatukset ovat muuttuneet 2000-luvulla. Vuoteen 2003 verrattuna huomattavasti harvempi vähintään 45-vuotias palkansaaja on ajatellut jäävänsä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää.

Muutos on erityisen suuri ikääntyneiden eli 55-64-vuotiaiden palkansaajien keskuudessa: kun vuonna 2003 runsas kolmannes (34 prosenttia) heistä oli ajatellut usein eläkkeelle jäämistä ennen vanhuuseläkeikää, vastaava osuus oli viisi vuotta myöhemmin enää runsas neljännes (26 prosenttia).

Joka kolmas ikääntyvä palkansaaja toteaa eläkeuudistuksen lisäävän halukkuuttaan jatkaa työssä yli 63-vuotiaana. Tähän joukkoon kuuluvat tosin ne 10 prosenttia, jotka eivät halustaan huolimatta usko, että heidän terveytensä tai työnantajansa sallii tämän.

Joka tapauksessa arvio omasta kokoaikaiselle eläkkeelle siirtymisen iästä oli noussut lähes vuodella, ja on nyt 62,5 vuotta.

Erityisen mielenkiintoinen on se työolotutkimuksen tieto, että yli puolet vähintään 45-vuotiaista palkansaajista voisi harkita työnteon jatkamista jossain määrin vielä vanhuuseläkkeellä ollessaan. Suurimmalle osalle halukkaista kyse olisi työskentelystä silloin tällöin, esimerkiksi sijaisina.

Joka kymmenes kaikista vähintään 45-vuotiaista voisi ajatella osa-aikatyötä, muutama prosentti jopa kokoaikaista työntekoa. Kuntien eläkevakuutuksen tutkimuksen mukaan eläkkeellä työskentelystä on jo paljon näyttöä kunta-alalla. Tällainen työnteko ei kuitenkaan näy eläkkeelle siirtymisiän keskiarvoissa.

Eläkkeelle siirtymisestä ei siis tilastojen ja tutkimusten mukaan ole syytä huolestua. Työllisyysasteet ovat kasvaneet jatkuvasti nykyiseen taantumaan asti. Mikä erikoisinta, vielä tämän vuoden tammikuun työvoimatilasto osoitti, että ikääntyneiden työllisyys ja työllisyysasteet vain kasvoivat.

Taantuman aikana on toki myöhemmin odotettavissa, että ihmisiä siirretään työttömyyseläkeputkeen tai heitä siirtyy muuten aiempaa enemmän eläkkeelle. Pitkän aikavälin näkymä kuitenkin on, että eläkkeelle siirtyminen myöhentyy selvästi.

anna-maija.lehto@stat.fi

hanna.sutela@tilastokeskus.fi

Kirjoittajat, dosentti Anna-Maija Lehto ja erikoistutkija Hanna Sutela, työskentelevät Tilastokeskuksessa Elinolot-yksikössä.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi