Eriarvoisuus kunnissa jatkuu

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton kokoama sosiaalibarometri jatkaa sitä sosiaalipoliittisten selvitysten sarjaa, joka osoittaa, että yhä useammilla suomalaisilla ei mene hyvin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista arvioi, että oman toiminta-alueen väestön hyvinvointi on viime vuoden aikana heikentynyt.

Sosiaalibarometri ei kerro sitä, millaiseksi väestö itse kokee saamansa sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut sekä Kelan etuudet. Kysely tehdään sosiaali- ja terveystoimen johtajille ja päättäjille sekä Kelan päälliköille.

Vastaukset osoittavat selvästi, että mitä lähempänä vastaaja on varsinaisia avun tarvitsijoita, sitä heikommaksi hän arvioi auttamismahdollisuudet. Kaikkein optimistisimmat arviot sosiaali- ja terveystoimen toiminnasta antavat sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenet.

Rahapulaa ja siitä johtuvaa puutetta työntekijöistä pidetään suurena syynä ongelmiin. Kolmannes terveyskeskusten johtajista ilmoittaa suoraan, että kunnat alibudjetoivat terveydenhoitoa: talousarviossa annetaan tieten tahtoen liian vähän rahaa toiminnan pyörittämiseen.

Kuntien erilaisista päätöksistä taas johtuu, että ihmiset joutuvat eri kunnissa hyvin erilaiseen asemaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjät toivovatkin, että seuraava hallitus patistaisi kunnat noudattamaan perustuslain tasa-arvoperiaatetta.

Sosiaalibarometri paljastaa myös sen, ettei sosiaali- ja varsinkaan terveystoimessa aina edes yritetä noudattaa voimassa olevia lakeja.

Suomessa on lähes kymmenen vuotta ollut voimassa laki, joka velvoittaa työvoimaviranomaiset, sosiaalitoimen väen ja terveyskeskukset laatimaan kaikille asiakkailleen palvelu- ja hoitosuunnitelmat.

Esimerkiksi pitkäaikaissairaiden hoitoa ja kuntoutusta suunnitelma auttaisi paljon. Nyt suurin osa toistuvasti apua tarvitsevista juoksee monilla eri lääkäreillä, joista kellään ei ole käsitystä potilaan kokonaistilasta.

Terveyskeskuksen asiakkaista alle kolmannekselle on tehty hoito- ja palvelusuunnitelma, työvoimatoimistojen asiakkaista sentään puolelle.

Eriarvoistuminen ja perusturvan riittävyys ovat aiheita, joiden ei vaalien alla pitäisi jäädä kokonaan EU-maiden talouskriisin varjoon.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi