Espanjan protesti on oire demokratian kriisistä

Espanjan on pelätty luisuvan euroalueen hälyttävien kriisimaiden ryhmään. Siksi sunnuntain paikallisvaaleja seurattiin muuallakin Euroopassa tavallista tarkemmin.

Pääministeri José Luis Rodríguez Zapateron sosialistit menettivät vaaleissa puolitoista miljoonaa ääntä. Valituista 13 alueparlamentista oppositiopuolue konservatiivit voitti 11, loput menivät konservatiivisille aluepuolueille. Espanjan neljästä suurimmasta kaupungista sosialistit eivät johda enää yhtään.

Konservatiivisen Kansanpuolueen voitto ensi maaliskuun parlamenttivaaleissa näyttää entistä varmemmalta.

Asemansa heikentymisestä huolimatta Zapatero pyrkii jatkamaan viime vuonna aloitettua julkisen talouden tiukkaa säästöohjelmaa, joka on tehnyt hänestä äänestäjien keskuudessa epäsuositun. Jo viime kuussa Zapatero ilmoitti siirtyvänsä keväällä syrjään sosialistien johdosta kahden pääministerikauden jälkeen.

Vaalikampanja oli Euroopan laajuisesti poikkeuksellisen kiinnostava, koska sen kylkeen syntyi lähes yhdessä yössä odottamaton uudenlainen protestiliike.

Vaaleja edeltäneellä viikolla kymmenissä Espanjan kaupungeissa järjestettyihin mielenosoituksiin osallistui enimmillään lähes satatuhatta ihmistä. Toukokuun 15. päivän liikkeenä (15-M) tunnetun protestin vaikuttavin saavutus oli viranomaisten taipuminen siihen, ettei väenkokouksia ja telttaleirejä hajotettu vaalien ajaksi lain vaalirauhapykälistä huolimatta

Espanjan protestiliikkeellä on yhtymäkohtia arabimaiden kuohuntoihin. Sekin on pitkälti nuorten aloittama ja kokoonpanoltaan kirjava protesti, joka kaihtaa yksittäisten johtajien nimeämistä ja hyödyntää taitavasti sosiaalista mediaa. Kuten Välimeren etelälaidalla myös Espanjassa laaja nuorisotyöttömyys luo kiihkeää tyytymättömyyttä.

Arabimaista poiketen Espanja on demokratia, mutta 15-M arvostelee voimakkaasti kansanvallan tilaa. Juuri se on maan rajojen ulkopuolellakin huomiota vaativa hälytysmerkki.

Hallituksessa vuoron perään istuvat suuret puolueet, sosialistit ja konservatiivit, ovat liikkeen julistuksen mukaan antautuneet "talousvoimien diktatuurin kätyreiksi". Mielenosoittajat sanovat, etteivät puolueet edusta heitä. Väite tarkoittaa, ettei merkittävä joukko espanjalaisia pidä valtion keskeisiä instituutioitakaan itseään edustavina.

Kyse on samankaltaisesta vieraantumisesta, joka useissa muissa Euroopan maissa on nostanut populismin suosiota. Espanjan liike kuitenkin torjuu vähemmistöjen leimaamisen syntipukeiksi. Vieraantumisen lääkkeeksi se tarjoaa suoraa osallistumista aukionvaltauksiin ja torikomiteoihin.

Osa liikkeestä vähättelee vaalien merkitystä ylipäätään. "Teidän uurnanne ovat liian pieniä meidän unelmillemme", vastalausejuliste totesi paikallisvaalien aikaan Madridissa.

Puoluevastaisuudelle on Espanjassa ymmärrettäviäkin syitä. Pääpuolueet ovat johtoryhmiensä hallitsemia suljettuja koneistoja, joita nuori sukupolvi ei tunne omakseen. Listavaalijärjestelmä antaa puoluejohdolle suuren vallan ehdokasasettelussa ja kaventaa äänestäjän valinnan vapautta.

Protestiliikettä suututti erityisesti, että puolueet nostivat ehdokaslistoille myös korruptiosta epäiltyjä poliitikkoja.

Vaalitulos osoitti, ettei vaikuttavakaan katuprotesti edusta suoraan kansan mielipidettä.

Vastalauseliike tuomitsi nykyisen puoluejärjestelmän, mutta äänestysvilkkaus kasvoi pari prosenttiyksikköä edellisistä paikallisvaaleista. Äänestyslipuista runsaat neljä prosenttia oli tyhjiä tai hylättyjä, joista todennäköisesti vain osa oli tietoisen protestin osoituksia.

Konservatiivit voittivat, vaikka 15-M on vasemmistohenkinen.

Protestoijat aikovat jatkaa kokoontumisiaan paikallisvaalien jälkeenkin. Lähiviikkoina selviää, onko kyseessä elinvoimainen liike vai vain pitkäksi venähtänyt mielenosoitus.

Vaikka vastalausekokoukset syntyivät äkillisesti ja niiden laajeneminen yllätti järjestäjätkin, taustalla oli myös tietoista, jo viime vuonna alkanutta pienryhmien valmistelutyötä. Näin hankittu kokemus auttanee pitämään yhteishenkeä yllä.

Liikkeen säilymisen puolesta puhuu sekin, että alle vuoden päässä odottavat parlamenttivaalit ovat otollinen mielenilmausten kohde. Tyytymättömyys tuskin hälvenee, ellei euroalueen pahin työttömyys käänny selvään laskuun.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi