Ex-oikeusministereiden laiminlyönti

Oikeusministeriön ja oikeuskanslerin kirjeenvaihto vaalirahoituslaista jatkuu. Lisäselvityksessään ministeriö sanoo sen, mikä olisi pitänyt sanoa jo ensimmäisessä vastauksessa: on erikoista, jos ministeriö joutuu ohjeistamaan vaalirahoituslain tarkoituksesta ihmisiä, jotka on valittu lakeja säätämään.

"Ilmoitusvelvollisten on viimeistään ministeriön heille toimittamien kirjeen ja ilmoituslomakkeen perusteella pitänyt olla selvillä vaalirahoitusilmoituksen sisältöön kohdistuvista vähimmäisvaatimuksista", ministeriö toteaa.

Kaiken lisäksi ministeriö on edustajille lähettämissään ohjeissa korostanut erikseen – viime vaaleissa tapahtunutta kömmähdystä lukuun ottamatta –, että ehdokkaan on ilmoitettava myös, mistä hänen tukiryhmänsä on rahat saanut.

Selkeämmät ohjeet ovat kuitenkin luvassa syksyn kunnallisvaaleihin.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka kysyi myös, onko ministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen ilmoittanut esimiehilleen – siis ministeriön johdolle – havaitsemistaan puutteista.

Jääskeläisen vastaus on tyhjentävä: hän on valittanut asiasta sekä ministeriön johdolle että lehtihaastatteluissa vaaleista vaaleihin jo vuodesta 2003 lähtien. Lisäksi hän on tehnyt aloitteita järjestelmän kehittämiseksi, turhaan.

Jääskeläisen vastauksen perusteella katse kohdistuu ministeriön silloiseen johtoon, viime kädessä ministereihin.

Vuosina 2003–2007 oikeusministerinä toimivat Johannes Koskinen (sd) ja Leena Luhtanen (sd). Ehkä heiltä pitäisi seuraavaksi kysyä, miksi epäkohtiin ei puututtu, vaikka oma virkakunta niistä huomautteli.

Jonkinlaisen selityksen saa oikeusministeriön vastauksesta: "Tällaisten poliittisesti herkkien hankkeiden käynnistäminen ei ole mielekästä, ellei ainakin hallituspuolueiden kesken ole saavutettavissa yhteisymmärrystä niiden tarpeellisuudesta ja ehkä myös niiden pääasiallisista tavoitteista."

Se poliittisesta vastuunkannosta.

Helsingin Sanomat | hs.paakirjoitus@sanoma.fi